Motorisen oppimisen vaikeudet, koordinaatiohäiriöt
Keskeiset piirteet
Motorisen oppimisen vaikeuksilla (eli kehityksellisillä koordinaatiohäiriöillä) tarkoitetaan huomattavaa vaikeutta oppia motorisia taitoja. Motorisilta taidoiltaan heikoilla lapsilla on hankaluuksia niin liikuntataitojen oppimisessa kuin erilaisissa motoriikkaa vaativissa arjen toiminnoissa. Motoriikan ongelmat voivat ilmetä pelkästään joko karkea- tai hienomotorisissa taidoissa tai sitten molemmissa yhdessä. Yleensä motoriset liikkeet ovat hitaita tai epätarkkoja ja lapsi käyttää samassa tehtävässä vaihtelevia, vakiintumattomia liikemalleja enemmän kuin ikäisensä. Tyypillistä on, että opitut taidot jäävät ikätovereiden taitoja heikommiksi eivätkä ne yleisty niin, että niitä voisi käyttää uusissa tilanteissa tai uusien taitojen pohjana.
Yleisyys
Arviot motorisen oppimisen vaikeuksien yleisyydestä vaihtelevat käytetyn kriteerin mukaan. Noin viidellä prosentilla motoriset taidot ovat niin heikkoja, että vaikeuksista on merkittävää haittaa arjen toiminnoissa.
Kehityksen kulku
Osalla lapsista motoristen taitojen oppimisessa on vaikeuksia jo varhain, esimerkiksi silloin, kun he opettelevat kävelemään. Usein ongelmat tulevat esille kuitenkin vasta monimutkaisempien motoristen taitojen opettelussa, kuten polkupyörällä ajamisessa. Ennen kouluikää ongelmat näkyvät myös arjen tilanteissa, pukeutumisessa, syömisessä ja erilaisissa omasta hygieniasta huolehtimisen taidoissa. Kouluun mentäessä hienomotoristen taitojen vaatimukset kasvavat, kun lapsen pitää oppia käyttämään kynää ja muita työvälineitä. Liikuntatunneilla siirrytään koko ajan vaativampiin liikuntalajeihin ja taitoihin. Erityisen hankalia motorisesti kömpelöille lapsille ovat lajit, joissa pitää tehdä ja seurata monia asioita yhtä aikaa. Tyypillisiä vaativia lajeja ovat nopeatempoiset joukkuelajit. Lapset ja nuoret, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, saattavatkin viihtyä paremmin yksilölajien parissa, joissa taitovaatimuksia on helpompi hallita ja suoritusnopeuteenkin voi itse vaikuttaa. Noin puolella motoriset vaikeudet hankaloittavat arkipäivää vielä nuoruudessa ja aikuisenakin.
Syyt ja riskitekijät
Toistaiseksi ei tiedetä tarkkaan, mistä motorisen oppimisen vaikeudet johtuvat. Ilmeisesti hankaluudet motorisessa oppimisessa ovat seurausta ongelmista aivojen kehityksessä. Ei myöskään tarkkaan tiedetä, mikä saa aikaan aivojen poikkeavan kehityksen – todennäköisesti ainakin ympäristötekijät ja perimä voivat altistaa sille. Lisäksi keskosuuden tiedetään aiheuttavan motorisia vaikeuksia.
Yhdessä ilmenevät ongelmat
Lapsilla, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, on usein myös muita kehityksellisiä vaikeuksia: kielen kehityksen häiriöitä, käyttäytymisen ja tarkkaavuuden ongelmia sekä oppimisvaikeuksia. Motorisiin ongelmiin liittyy usein myös ongelmia sosiaalisissa taidoissa; lapsella ei ehkä ole ystäviä ja hän saattaa vältellä sosiaalisia tilanteita.
Tehokkaiksi tiedetyt tukitoimet
Motorisen oppimisen vaikeuksien kuntouttamisesta on tehty hyvin vähän tutkimuksia, eikä vahvaa näyttöä eri menetelmien paremmuudesta ole toistaiseksi olemassa. Tämänhetkisten tutkimustulosten mukaan hyödyllisiltä näyttävät sellaiset menetelmät, joissa harjoitellaan suoraan niitä taitoja, joiden oppiminen on hankalaa. Harjoiteltaviksi valitaan taitoja, jotka ovat lapselle tärkeitä ja mielekkäitä. Tehtävä pilkotaan pienempiin osiin. Harjoittelu aloitetaan helpoimmista paloista, ja niistä edetään taitojen karttuessa vaativampiin kokonaisuuksiin. Näissäkin menetelmissä ongelmaksi näyttää muodostuvan se, ettei lapsi osaa käyttää uusia taitojaan muissa tilanteissa. Sitä pyritään helpottamaan analysoimalla ja pohtimalla taitoja ja niiden osia. Tällöin motoristen taitojen harjoittelun lisäksi opetellaan tunnistamaan, mitkä tehtävät ovat itselle vaikeita, ja yritetään löytää juuri niihin sopivia harjoittelutapoja. Motorisen harjoittelun lisänä käytetty kognitiivinen harjoittelu muistuttaakin suuresti toiminnanohjauksen kuntoutuksessa käytettyjä menetelmiä.