Matemaattiset oppimisvaikeudet, laskemiskyvyn häiriö, dyskalkulia
Keskeiset piirteet
Matemaattisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sinnikkäitä pulmia peruslaskutaitojen oppimisessa. Oppimisvaikeuksisille lapsille tulee hankaluuksia yleensä jo yksinumeroisten lukujen laskemisessa (eli aritmeettisten yhdistelmien hallitsemisessa, esim. 6 + 7, 5 ∙ 8). Myös laskuvaiheisiin ja -algoritmeihin sekä kymmenjärjestelmään liittyvät virheet ovat tavallisia.
Diagnostiikassa matemaattisista oppimisvaikeuksista käytetään termiä laskemiskyvyn häiriö. Diagnoosin ehtoina on, että vaikeuksia laskutaidoissa ei voida selittää aistivammaisuudella, yleisellä kognitiivisella heikkoudella tai puutteellisella kouluopetuksella. Vaikeuksien pitää olla niin merkittäviä, että ne hankaloittavat opiskelua, ammatin hankintaa, työntekoa ja arkielämää.
Yleisyys
Matematiikan oppimisvaikeuksia on arviolta 3–7 prosentilla ikäluokasta. Lievempiä hankaluuksia perustaitojen ja erityisesti monimutkaisten matemaattisten taitojen oppimisessa (murto- ja desimaalikäsite, rationaaliluvut, trigonometria, algebra) on arvioitu olevan moninkertaisesti enemmän.
Matemaattisissa taidoissa ei ole havaittu sukupuolieroja, mutta käsitykset omasta osaamisesta ja kiinnostuneisuus matematiikkaa kohtaan ovat tytöillä olleet poikia selvästi heikompia.
Kehityksen kulku
Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen on myötäsyntyinen kyky, jonka tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa. Kyky on yksilöllinen, ja kyvyn tarkkuus näyttää vaikuttavan pitkälti siihen, kuinka helposti ihminen oppii kielellisen lukujärjestelmän. Se, miten hyvin alle kouluikäinen lapsi tuntee lukusanat ja osaa käyttää lukujonoa, kertoo yleensä siitä, millaisiksi hänen matemaattiset taitonsa, erityisesti aritmeettiset, myöhemmin kehittyvät.
Kouluopetus sekä kodin tarjoama tuki vaikuttavat olennaisesti matemaattisten taitojen kehitykseen. Peruslaskutaitoihin jääneet puutteet vaikeuttavat monimutkaisten matemaattisten sisältöjen oppimista.
Matemaattiset oppimisvaikeudet eivät ilman erityistoimia katoa tai lievene iän mukana, vaan ne jäävät pysyvästi hankaloittamaan aikuisen arkea ja työntekoa. Matematiikan perustaitojen puutteiden on havaittu aiheuttavan riskiä syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä.
Syyt ja riskitekijät
Kehityksellisten matemaattisten oppimisvaikeuksien taustalla on samanlaisia riskitekijöitä kuin muissakin oppimisvaikeuksissa. Perintötekijöiden sekä erilaisten sikiönkehityksen ja synnytyksen aikaisten seikkojen, jotka vaikuttavat aivojen toiminnalliseen rakenteeseen ja kognitioiden kehitykseen, on havaittu keskeisesti lisäävän matemaattisia oppimisvaikeuksia.
Peruslaskutaitojen oppimisen vaikeuksiin liittyy usein muitakin kuin matemaattisia ongelmia: vaikeuksia voi olla kielen oppimisessa, muistitoiminnoissa, erityisesti työmuistissa, sekä avaruudellisessa hahmottamisessa.
Yhdessä ilmenevät ongelmat
Lapsilla, joilla on matemaattisia oppimisvaikeuksia, on usein myös muita, esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Myös tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet ovat tavallisia. Pienellä osalla vaikeudet matematiikassa on ainoa merkittävä pulma oppimisessa.
Tehokkaiksi tiedetyt tukitoimet
Yhtä tapaa tai menetelmää matemaattisten oppimisvaikeuksien kuntoutukseen ei ole olemassa. Eri-ikäisille ja erilaisiin opittaviin asioihin tuntuvan sopivan erilaiset opetusmenetelmät ja lähestymistavat. Esimerkiksi esikouluikäisillä lapsilla lukukäsitteen oppimista näyttäisi tukevan parhaiten niin sanottu tutkiva oppiminen, kun taas kouluikäiset oppivat esimerkiksi aritmeettisia yhdistelmiä tehokkaimmin toistoharjoittelun ja siitä saatavan palautteen sekä suoran strategiaopetuksen avulla.
Ryhmätyöskentelyä ja vertaisopetusta tehokkaammaksi on sisällöstä riippumatta osoittautunut yksilöllinen ohjaus.
Lisätietoja matemaattisista oppimisvaikeuksista, niiden kehityksestä ja opetusmenetelmistä löytyy osoitteesta http://www.lukimat.fi/matematiikka