Tutustu Niilo Mäki Instituutin lehdistötiedotteisiin aikajärjestyksessä (uusin ensin).
Päivittäinen leikkihetki tukee lapsen itsesäätelyn kehitystä
Itsesäätely on kantava taito elämässä ja sitä tarvitaan päivittäin arjen toimissa, uuden oppimisessa ja vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi saa itsesäätelyn kehitykseen tarvitsemansa eväät: harjoitusta ja ohjausta. Itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen taitojen harjoittelun tulee olla riittävän hauskaa ja innostavaa, jotta lapset jaksavat ja haluavat osallistua ja toistoja tulee riittävästi. Parhaiten harjoittelu onnistuu lapsen tuttujen aikuisten ohjauksessa, kotona tai päiväkodin tilanteissa. Juuri ilmestyneessä Niilo Mäki Instituutin julkaisussa ”KUMMI 22: Leikitään ja keskitytään varhaiskasvatuksessa – Toimintamalli toiminnanohjauksen tukemiseen” itsesäätelyn kehitystä tuetaan päivittäin ohjatun ja tavoitteellisen leikin avulla.
Nuorten luku- ja kirjoitustaidot ovat heikentyneet erityisesti ammattiin opiskelevilla nuorilla naisilla
Niilo Mäki Instituutin nuorten ja aikuisten DigiLukiseulan aineistolle suoritettujen analyysien mukaan suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden kaikki lukemisen osataidot ovat heikentyneet vuosittain aikavälillä 2019–2022. Heikkeneminen oli voimakkainta aikavälillä 2019–2021, mikä voi johtua osaltaan koronapandemian vaikutuksista opetuksen järjestämiseen. Vaikka peruslukutaitoja mittaavien tehtävien keskiarvotuloksissa vuosittainen heikkeneminen on hyvin pientä, tarkastelujaksolla 2019–2022 heikosti lukevia opiskelijoita oli huomattavasti aiempaa enemmän. Erityinen havainto oli, että taidot näyttivät heikentyneen eniten ammatillista oppilaitosta käyvien naisten keskuudessa vuodesta 2019 vuoteen 2020.
Nuorten Kompassista työkaluja psyykkiseen hyvinvointiin
Jopa neljäsosa nuorista kärsii jonkinasteisesta psyykkisestä oireilusta, joka ilmenee tavallisimmin stressinä, ahdistuksena ja masennuksena. Koulun ja hyvinvoinnin ammattilaisten käyttöön tarvitaan tutkittuja, vaikuttavia ja helposti saatavilla olevia menetelmiä, joita voi käyttää eri ammattilaiset erilaisissa toimintaympäristössä. Niilo Mäki Instituutti on julkaissut uuden oppaan Nuorten kompassi -hyvinvointiohjelma: Opas nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Nuorten Kompassi ohjelman ydinajatus on, että hyvinvointi on taito, jota voidaan harjoitella psykologista joustavuutta lisäämällä. Oppaan esittelemä verkko-ohjelma on vapaasti käytettävissä osoitteessa https://nuortenkompassi.fi/ . Nuorten Kompassi -ohjelman tavoitteena on lisätä taitoja, jotka lisäävät itsetuntemusta, hyväksyntää, myötätuntoa, läsnäoloa sekä rohkeutta oman tien kulkemiseen. Nämä taidot puolestaan lisäävät hyvinvointia ja valmiuksia kohdata elämässä vääjäämättä eteen tulevia haasteita.
Oppimisen vaikeudet musiikinopetuksessa
Niilo Mäki Instituutti on julkaissut tammikuussa 2023 uuden Kummi-sarjan julkaisun KUMMI 21. Nuottinuotta – oppimisen vaikeudet musiikinopetuksessa, teoriaa ja harjoituksia. Kummi-julkaisun tarkoituksena on tarjota katsaus soiton- ja laulunoppimisen vaikeuksiin sekä opettamisen ja oppimisen keinoihin erilaisissa musiikinoppimisen haastavissa tilanteissa lähinnä instrumenttiopetuksen näkökulmasta. Oppaassa painotetaan jokaisen oppijan yksilöllistä oppimista ja oikeutta yksilölliseen huomioimiseen musiikin opiskelussa. Opettajan tehtävänä on omalla asenteellaan sekä opetuksen keinoilla tuoda musiikin oppiminen mahdolliseksi myös erilaisille oppijoille. Kuten oppaan kirjoittaja, FT ja pianonsoiton lehtori Johanna Hasu toteaa, soittamisen ja laulamisen tulisi olla kaikkien oikeus.
Ilolla ja yhdessä tehden – lukuteatteri on innostava tapa oppia lukemaan sujuvasti!
Lukemisen hitaus on sitkeä pulma, joka voi vaatia vuosien kohdennettua tukea. Pitkäjänteisessä harjoittelussa tulisi tukea myös oppimismotivaatiota. Niilo Mäki Instituutissa on kehitetty osana Suomen Akatemian rahoittamaa ReadDrama-tutkimushanketta (2018-2023) uudenlainen lukuteatterin muoto lukemisen kohdennettuun tukeen. Lukuteatterissa yhdistyvät draamakasvatuksellinen näkökulma sekä sujuvan lukemisen harjoittelu lapsilähtöisellä ja yhteistoiminnallisella tavalla. Sen on tutkimuksessa todettu olevan paitsi tehokas, myös oppilaille mieleinen tapa harjoitella sujuvaa lukemista. Lukuteatterissa opitaan lukusujuvuuden lisäksi myös luetun ymmärtämistä, ilmaisevan ääneen lukemisen taitoja, esiintymistä ja ryhmätyötaitoja. Olennaista on se, että lukuteatteriin osallistuminen vaikuttaa positiivisesti lapsen lukijaminäkuvaan, eli kokemukseen itsestä lukijana.
Verbit käyttöön uudessa sananlöytämiskyvyn mittarissa
Sananlöytämisen ongelmia ilmenee sekä kehityksellisissä häiriöissä että aikuisiän neurologisissa sairauksissa kuten aivoinfarkteissa ja muistisairauksissa. Sananlöytämisen vaikeuksia selvitetään usein kuvannimeämistesteillä, joista valtaosa mittaa vain asioiden ja esineiden nimeämistä. Yhtä tärkeää on kyky käyttää verbejä. Yli kymmenen vuotta sitten kehitettiin Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijoiden yhteistyönä toimintojen ja tapahtumien nimeämistä mittaava Toimintanimeämistesti (TNT), joka tähän saakka on ollut vain rajoitetussa tutkimuskäytössä.
Uusi teos luo katsauksen matematiikan opetukseen ja oppimiseen
Vaikka suomalaisten peruskoululaisten matematiikan taidot ovat edelleen kansainvälisessä vertailussa hyvällä mallilla, on osaamisessa tapahtunut myös huolestuttavia muutoksia. Viime vuosina matematiikan osaaminen ja sen opiskeluun liittyvät asenteet ovat heikentyneet. Uusi kirja tarkastelee matematiikan opetusta ja oppimista useista näkökulmista ja tarjoaa laajan kokonaiskuvan näihin vaikuttavista tekijöistä. Kirjan kirjoittajina on 42 suomalaista asiantuntijaa. Kaikki kirjan luvut ovat kahden asiantuntijan vertaisarvioimia.
Huoli varhaisen sanaston kehityksestä ei ole turha
Kielellisistä taidoista erityisesti sanasto kehittyy yleensä rivakasti toisen ikävuoden aikana. Jokaisen lapsen puhe ja kieli kehittyvät omalla tahdillaan, mutta välillä lapsen hidas kielenkehitys huolettaa perheitä ja lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Huoli ei koskaan ole turha. Jos lapsi on muutoin terve eikä hänellä ole fyysisiä poikkeavuuksia, viiveet tai eroavaisuudet kielen ja kommunikaation kehityksessä voivat olla ennusmerkki myöhemmistä kielellisistä ongelmista. Kielen kehitystä olisi tällöin tärkeää arvioida. Uuden Sanaseula-arviointimenetelmän tavoitteena on tunnistaa aiempaa paremmin ja helpommin varhaisen sanaston kehityksessä heikosti kehittyvät lapset.