Abstracts – Oppimis- ja oppimisvaikeustutkijatapaaminen -Meeting of researchers of learning and learning difficulties, Jyväskylä 5.-6.10.2023 

Effectiveness of GraphoLearn and GraphoLearn-aligned phonics instruction: Findings from a randomised control trial in India
Deepti Bora
The importance of developing literacy skills in early years cannot be denied. Viewed as the basis of future learning, foundational literacy has been documented to be best developed through phonics instruction, i.e., explicit instruction on letter-sound correspondences. GraphoLearn, a computer-assisted reading tool, has been widely used for developing phonological skills even in opaque orthographies such as English. The tool has demonstrated gains in sub-lexical knowledge but limited and inconsistent gains in word reading skills (McTigue et al., 2019) – a finding which is true also in case of English-as-a-second-language learners (Patel et al., 2018, 2022). Based on the previous studies on GraphoLearn, it is hypothesised that exposure to the tool and GraphoLearn-aligned phonics instruction may lead to better sub-lexical and lexical gains in struggling readers. One way to provide this combined instruction is to align the GraphoLearn and classroom content, thereby supporting coherent integration of the GraphoLearn tool into classroom instruction. On the basis of a randomised control trial conducted in India in 2022, this study compares students’ phonological awareness and reading gains before and after the intervention and as opposed to students who were only exposed to the GraphoLearn-aligned phonics instruction. Results of this pilot indicate that exposure to GraphoLearn and GraphoLearn-aligned phonics instruction led to an increase in phonological and reading skills. In addition, while GraphoLearn led to gains in letter-sound knowledge, rime-unit recognition, and word recognition skills within the game, these gains did not transfer the oral-and-paper measures. Furthermore, based on the findings, the efficacy of exposure to GraphoLearn and GraphoLearn-aligned phonics instruction for learners at different learning levels and the demands for implementing such an integrated instruction are discussed.

Keywords: GraphoLearn, GraphoLearn-aligned phonics instruction, phonological awareness, integrated instruction

References:
Patel, P., Torppa, M., Aro, M., Richardson, U., and Lyytinen, H. (2018). GraphoLearn India: the effectiveness of a computer-assisted reading intervention in supporting struggling readers of English. Frontiers in Psychology. 9:1045. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.01045

Patel, P., Torppa, M., Aro, M., Richardson, U., & Lyytinen, H. (2022). Assessing the effectiveness of a game‐based phonics intervention for first and second grade English language learners in India: A randomized controlled trial. Journal of Computer Assisted Learning, 38(1), 76-89. https://doi.org/10.1111/jcal.12592

McTigue, E. M., Solheim, O. J., Zimmer, W. K., & Uppstad, P. H. (2019). Critically reviewing GraphoGame across the world: Recommendations and cautions for research and implementation of computer-assisted instruction for word-reading acquisition. Reading Research Quarterly, 55(1), 45–73. https://doi.org/10.1002/rrq.256″

ADHD-symptoms and transition to middle school: the effects of academic and social adjustment

Iines Palmu
This longitudinal study examined the cross-lagged relationships of ADHD symptoms, school adjustment and academic performance during the transition from primary to middle school (Grades 6-7) in a Finnish community sample (N=311). We found that the mechanisms were different for boys and girls: for boys (N=149) the effect ADHD symptoms had on academic performance was mediated via maladaptive achievement strategies, but for girls (N=162) the effects on lowering Grade 7 academic performance were direct. In addition, ADHD symptoms were associated with SES and pedagogical support only among boys.

Opettajien ja oppilaiden kokemuksia lukemisen apuvälineistä

Veera Kivijärvi

Saavutettavuuskirjasto Celia tutki opettajien ja oppilaiden kokemuksia lukemisen tukemisesta apuvälineiden avulla. Tutkimuksen aineistona oli opettajille suunnattu kyselyaineisto (N=475). Kyselyn sisällön tekivät Celian asiantuntijat ja kyselyn toteutti tutkimusyritys Innolink. Tutkimusta täydentävä haastatteluaineisto muodostettiin sellaisten oppilaiden haastatteluista, joilla oli tunnistettua tuen tarvetta lukemisessa (N=35). Haastattelut toteuttivat Celian asiantuntijat. Oppilaiden haastatteluaineiston laadullisen sisällön analyysin ja opettajien kyselyn tilastollisen analyysin toteutti Innolink. Kyselyn avoimet vastaukset analysoitiin Celian asiantuntijoiden toimesta käyttäen laadullista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen perusteella oppilaiden lukemisen vaikeudet olivat yksilöllisiä ja kasautuneita. Monipuolisille keinoille tukea lukemista nähtiin suuri tarve. Eniten lukemisen tukemiseksi käytettiin kustantajien tarjoamia sähköisiä oppimateriaaleja ja sovelluksia. Opettajat pitivät parhaina lukemista tukevina apuvälineinä selkokielisiä tekstejä ja äänikirjoja, erityisesti jos äänikirjan kuuntelu yhdistetään lukemiseen painetusta kirjasta tai näytöltä. Opettajat kuitenkin kokivat, että selkokielisiä kirjoja ja oppimateriaaleja on huonosti saatavilla. Kirjoja, joita voisi lukea ja kuunnella samanaikaisesti, ei myöskään ollut riittävästi. Sähköisiä oppimateriaaleja pidettiin heikosti saavutettavina lukemisessa tukea tarvitseville.
Oppilaiden kokemukset lukemisesta olivat pääasiassa myönteisiä, ja suurin osa kertoi pitävänsä lukemisesta. He kertoivat lukemisen haasteiden tekevän lukemisesta toisinaan hankalaa, ja he tunnistivat lukemisen haasteitaan tarkasti. He osasivat nimetä useita keinoja, jotka tukevat heidän mielestään lukemista. Oppilaat käyttivät haastattelutilanteessa mielellään Celian DaisyTrio-yhdistelmäkirjaa ja kokivat, että formaatti helpottaa lukusuoritusta ja tuntuu heistä mukavalta tavalta lukea.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää oppimateriaalien ja kirjojen saavutettavuuden, erityisesti sisällöllisen saavutettavuuden parantamisessa. Tutkimuksen tulokset nostavat esiin selkokielen tärkeän merkityksen lukemisen tukikeinona. Tutkimuksen tuloksia voidaan ennen kaikkea käyttää lukutaidon edistämiseen sellaisissa ryhmissä, joissa koetaan lukemisen vaikeuksia.

Predictors of Mathematical Skills and Related Anxiety during School Age: Cross-Country Comparative Study

Daria Khanolainen 1, Evgenia-Peristera Kouki 2, Minna Torppa 1, & Timothy C. Papadopoulos 2

1 – Department of Teacher Education, Faculty of Education and Psychology, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland
2 – Center for Applied Neuroscience, Department of Psychology, University of Cyprus, Nicosia, Cyprus”

Objectives: This study explores how different parental and individual factors/characteristics are related to mathematical skills in two cohorts of Finnish- and Greek-speaking elementary school children.
Methods: 260 Finnish and 220 Greek-speaking elementary school children and their parents participated in the study. Children’s mathematical skills were assessed with arithmetic tests. Information about parental math anxiety/difficulties, children’s mathematical anxiety and homework support was collected with parental questionnaires.
Results: Preliminary analysis indicated that parental mathematical difficulties were negatively associated with children’s mathematical performance and were positively correlated with children’s mathematical anxiety and the amount of homework support parents provided. Parental mathematical anxiety was also positively associated with higher mathematical anxiety in children. Our analysis will further test possible indirect associations between the variables focusing on the two cohorts’ cross-linguistic and cross-cultural similarities and differences.
Conclusions: The underlying mechanisms of mathematical difficulties and anxiety is yet to be fully understood. This work is one of the first attempts to test how parental mathematical anxiety and difficulties might be directly and indirectly (through homework support) influencing children’s mathematical development.”

Kriittinen lukutaito ja kodin lukuympäristö 4., 6. ja 8. luokalla

Jenni Ruotsalainen, Laura Kanniainen, Carita Kiili, Minna Torppa & Leena Paakkari

Tutkimustietoa kodin lukuympäristöstä nuoruudessa sekä siitä, miten lukuympäristö voisi tukea koululaisten kriittistä lukutaitoa, on rajallisesti. Aiempaa tietoa ei myöskään ole siitä, muuttuvatko lukuympäristöt lapsen siirtyessä nuoruuteen. Asiantuntijoita pyydettiin aiemmin tunnistamaan tekijöitä, joita he pitävät tärkeinä lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon kannalta (Paakkari ym., 2023). Näiden näkemysten pohjalta kehitettiin kysely, johon vastasi 149 nelosluokkalaisen vanhempaa, 213 kuudesluokkalaisen vanhempaa ja 226 kahdeksasluokkalaisen vanhempaa Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kyselyn faktorirakennetta eri ikäryhmissä sekä sitä, ovatko eri taustatekijät (lapsen tai vastaajan sukupuoli, huoltajien koulutustasot, kodin lukumateriaalit) yhteydessä tunnistettuihin faktoreihin. Tulokset osoittivat, että faktorirakenteet olivat erilaiset joka ikäryhmässä: nelosluokkalaisten vanhempien vastaukset jakautuivat viiteen osa-alueeseen (episteemiset käytänteet, median käytön ohjaus, argumentatiiviset käytänteet, keskustelut luetusta ja ajankohtaisista asioista, luotettavien episteemisten käytäntöjen arvostaminen), kuudesluokkalaisten vanhempien vastaukset neljään osa-alueeseen (episteemiset käytänteet, median käytön ohjaus, argumentatiiviset käytänteet ja luotettavien episteemisten käytäntöjen arvostaminen) ja kahdeksasluokkalaisten vanhempien vastaukset kolmeen osa-alueeseen (episteemiset ja argumentatiiviset käytänteet, median käytön ohjaus ja luotettavien episteemisten käytäntöjen arvostaminen). Kodin lukumateriaalit olivat myönteisesti yhteydessä lähes kaikkiin osa-alueisiin jokaisessa ikäryhmässä, kun taas kielteinen yhteys löydettiin kyselyyn vastanneen vanhemman koulutuksen ja median käytön ohjauksen välillä nelosluokkalaisten ja kahdeksasluokkalaisten vanhempien aineistossa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että kodin kriittistä lukutaitoa tukeva ympäristö muokkautuu lapsen iän mukaan. Lisäksi tutkimus tukee aiempia tuloksia kodin lukumateriaalien tärkeydestä.

Reliability and validity of the mathematics anxiety rating scale in Finnish, Swedish, and Finnish-Swedish grade four students

Johan Korhonen, Åbo Akademi, Bert Jonsson, Umeå University, Anna Widlund, Åbo Akademi, Jonatan Finell, Umeå University, Ellen Sammallahti, Åbo Akademi, Riikka Mononen, University of Oulu

Theoretically math anxiety is often seen as a multidimensional construct comprising of a cognitive and affective component (Ho et al., 2000; Wigfield & Meece, 1988). Still, math anxiety is often operationalized as a unidimensional construct in empirical studies and only a few scales measuring math anxiety have separated these two dimensions. Thus, the aim of this study was to investigate the reliability and validity of an adapted version of the mathematics anxiety rating scale (MARS, Richardson & Sunn, 1972, Henschel & Roick, 2017) in Finnish, Swedish, and Finnish-Swedish grade four students. More specifically, we looked at internal consistency, structural validity, and construct validity. Furthermore, we investigated possible country, language and gender differences in math anxiety. Participants were 322 Finnish speaking and 249 Swedish speaking grade four students from Finland and 321 Swedish speaking grade four students from Sweden. All students completed the 16-item MARS (cognitive math anxiety 8 items; affective math anxiety 8 items) as well as the FUnctional Numeracy Assessment Dyscalculia Battery (FUNA-DB: Räsänen et al., 2021) either in Finnish or Swedish in Spring 2023. Preliminary analyses indicated good internal consistency for the MARS and (its subscales) in all three samples. Furthermore, a two-factor model seemed to fit the data in all groups (FIN: CFI = .94, RMSEA = .08; FINSWE: CFI = .97, RMSEA = .08; SWE: CFI = .92, RMSEA = .08). At Oppimistutkijatapaaminen we will also present results from multigroup CFAs and evidence for construct validity (relating MARS with FUNA-DB scores) as well as group comparisons in math anxiety and performance.

Effectiveness of Reader’s Theater programs in special education: Summary of ReadDrama -project findings

Jarkko Hautala, Roosa Karhunen, Enni Junttila, Miia Ronimus

ReadDrama research project (2018-2023) investigated the effectiveness of drama pedagogical reader’s theater (RT) programs in promoting reading skills and motivation among struggling readers in primary schools. While previous RT research has mainly utilized whole classroom programs of practicing and performing every week a new short text, our drama-RT emphasized the drama pedagogical process of practicing and performing a complete play for the audience. In this talk, I will summarize the project findings from small-scale pilot study (N=22), large-scale randomized controlled trial (N=320) and from two (N=370 and N=122) implementation studies. The results suggest that drama-RT program is equally effective than traditional targeted oral reading practice in promoting oral and silent reading fluency. However, no such benefit was observed for expressiveness in oral reading or reading comprehension. The drama-RT was well received by both male and female students and the goal to perform was found to lower oral reading anxiety. The goal to perform was found to be particularly important for boys’ engagement and perceptions of their learning. In the first implementation study, teachers were able to independently implement the RT according to researcher-provided materials. Again, drama-RT led to reduced oral reading anxiety, but also to increased self-efficacy in reading comprehension. However, qualitative analyses indicated some important variability in teachers’ ability to apply drama pedagogical approach. The preliminary results of the second implementation study will also be presented. The talk will end into the discussion about the promise of drama-RT in special education.

School engagement and burnout profiles in upper secondary school: Associations with perceived learning difficulties

Heta Tuominen, Emmi Rasa, Emmi Kujala, Jaana Viljaranta, & Markku Niemivirta (University of Eastern Finland)

Even though general upper secondary school students are overall rather engaged in their studies, many of them experience exhaustion. In fact, recent evidence indicates that 38.4% of Finnish upper secondary school students report exhaustion at school (THL, 2021). School engagement has been associated with many positive educational outcomes, such as school completion and academic achievement, while school burnout has been linked with, for example, learning difficulties and dropout. Although engagement and burnout are negatively associated, person-oriented studies have shown that there are different patterns of engagement and burnout; for instance, some students may be exhausted despite their engagement. Applying a person-oriented approach, this study examined what kinds of school engagement and burnout (i.e., exhaustion, cynicism, inadequacy) profiles can be identified among upper secondary school students (N = 434), and how these profiles differ with respect to perceived learning difficulties (i.e., self-reported perceived difficulties in following the teaching in class and in performing tasks that require writing, reading, and calculation). Using latent profile analysis (TidyLPA in Jamovi), four profiles were identified: engaged (high engagement and low burnout; 29%), engaged–exhausted (high engagement and high exhaustion; 33%), cynical (low engagement and high cynicism; 16%), and burned-out (low engagement and high all burnout symptoms; 22%). These profiles were meaningfully linked with students’ perceived learning difficulties. For example, engaged students displayed the least perceived difficulties, while burned-out students reported more perceived difficulties than the engaged and engaged-exhausted students. In the presentation, also new results from a recent data collection (2023) will be presented and the measurement of perceived learning difficulties will be discussed.

The what and why of goals in achievement context: Predictions on study-related well-being

Markku Niemivirta, Antti-Tuomas Pulkka, Anna Tapola, Heta Tuominen

In this study, we examined how university students’ (N = 305) achievement goals (mastery-intrinsic, mastery-extrinsic, and performance-approach goals) and reasons for those goals (utility, indication of competence, gaining respect, personal importance, promotion of self-worth) predict study-related engagement and exhaustion, and whether these predictions depend on what the students expect from themselves and how concerned they are about their accomplishments (i.e., perfectionistic strivings and concerns). Through latent profile analysis, we identified three groups of students with different perfectionistic profiles: perfectionists (high strivings and concerns; 31.8 %), ambitious (high strivings, low concerns; 40.7 %), and non-perfectionists (low strivings and concerns; 27.5 %). Multigroup path analyses within the structural equation modeling framework revealed that reasons for goals predicted academic well-being above and beyond the effects of goals. The predictions were partly similar (especially for mastery-extrinsic goals) and partly different (especially for the performance-approach goals) across the perfectionistic profiles. The differential effects between the groups suggested that compared to engagement, experiences of strain in studies may be more dictated by how the students approach their goals and attainments. Our complex set of results provide new insights into the dynamics of students’ goals and the linkage between motivation and well-being.

Lukitaitojen kokonaisvaltainen arviointi tukitoimien suunnittelun ja seurannan pohjana
Riikka Heikkilä, Pirita Korpivaara ja Maria Niskakoski

Lukivaikeuksia koskeva tutkimus on osoittanut, että annettu tuki on sitä tehokkaampaa, mitä varhaisemmin se on aloitettu. Varhainen tuki edellyttää kuitenkin vaikeuksien mahdollisimman varhaista tunnistamista. Osa lukivaikeuksista ilmenee vasta myöhemmin koulupolulla ja siksi arviointi pitkin koulupolkua ja etenkin nivelvaiheissa on tärkeää. Digitaalinen ryhmäarviointi helpottaa ja tehostaa tuen tarpeen tunnistamista. Se mahdollistaa kokonaisten ryhmien arvioinnin kerralla, ja resursseja säästyy varsinaisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Tukivastemallin (vrt. RTI-malli) mukaan arvioinnin on hyvä olla kokonaisvaltaista, jotta se onnistuu tavoitteessaan. Olennaista on arvioinnin ja tuen systemaattisuus ja tutkimusperustaisuus – että käytetään menetelmiä, joiden luotettavuudesta ja vaikuttavuudesta on näyttöä. Lukemisen ja kirjoittaminen taitojen arvioinnissa tämä tarkoittaa sitä, että menetelmät on normitettu huolellisesti ja arviointi kohdentuu niihin taitoihin, jotka ovat olennaisia kussakin ikävaiheessa kyseenomaisessa kielessä ja kulttuurissa.

Tuen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta tuen tarpeen tunnistaminen on olennainen, mutta ei riittävä askel. Sen lisäksi tarvitaan yksilöllisen arvioinnin ja oppimisen seurannan välineitä, joiden avulla tukea voidaan kohdentaa yksilöllisesti sekä seurata tuen vaikuttavuutta. Arviointi kulkeekin käsi kädessä tuen suunnittelun ja toteuttamisen kanssa.

Esityksessä kuvataan lukemisen ja kirjoittamisen kokonaisvaltaiseen arviointiin tarkoitettuja uusia menetelmiä ja niiden luotettavuutta: sähköisiä tuen tarpeen tunnistamisen välineitä (DigiLukiseula) peruskouluun ja toiselle asteelle sekä kehitteillä olevia yksilöllisen arvioinnin ja seurannan välineitä.

Monikielisen opiskelijan tuen tarpeiden tunnistaminen, ohjaus ja tuki lukiossa

Maria Niskakoski & Jonna Kulju

Monikielisten opiskelijoiden määrä lukiokoulutuksessa kasvaa ja heillä havaitaan heikompia lukitaitotuloksia. Heidän tuen tarpeensa eivät kuitenkaan tule huomioiduksi samalla tavalla kuin esimerkiksi niiden suomenkielisten opiskelijoiden kohdalla, joilla on/ todetaan lukivaikeus. Vaikeudet perusluku- ja kirjoitustaidossa voivat kuitenkin olla yhtä merkittäviä ja heijastua oppiaineiden opiskeluun monin eri tavoin. Toisaalta oppilas voi esimerkiksi peruskoulussa opiskella S2-oppimäärää, vaikka hänen perusluku- ja kirjoitustaitonsa olisivat sellaisella tasolla, että ne voisivat riittää S1-oppimäärän mukaiseen opiskeluun. Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) asettaa vaatimuksia kielitaitotason määrityksestä oppimäärän (ÄI/S2) valitsemisessa.

Esityksessämme kuvaamme monikielisen opiskelijan tuen tarpeen tunnistamisen, ohjauksen ja tuen prosesseja suurlukiossa. Esityksen alussa esittelemme monikielisyyden ilmiötä lukion kontekstissa erityisesti oppimäärän valinnan ja erilaisten tukitoimien näkökulmasta. Kerromme DigiLukiseulaan tehdystä kehitystyöstä, jota kokeillaan tänä syksynä ja jonka avulla monikielisen opiskelijan tuen tarpeen tunnistaminen, ohjaus ja oppimisen tuki voidaan jatkossa varmistaa mahdollisimman luotettavasti. Tämän jälkeen esittelemme pilottivaiheessa olevan, DigiLukiseulaan lisätyn uuden tehtävätyypin, jolla mitataan sanavaraston laajuutta, ja jota voidaan erityisesti hyödyntää suomi toisena kielenä hallinnan määrittämisessä muiden DigiLukiseulan tehtävien lisäksi. Esityksen lopussa vielä kerromme, miten kielitaidon (perusluku- ja oikeinkirjoitustaito suomen kielessä) arvioiminen heti lukio-opintojen alkuvaiheessa auttaa erityisopettajia, opinto-ohjaajia ja aineenopettajia tukemaan opiskelijan lukio-opintoja.

Cognitive skills related to reading and spelling development from Grade1 to Grade 7

Ann-Katrine Risberg, Minna Torppa, Anna Widlund, Ulrika Wolff & Paula Salmi

It is documented that cognitive skills, e.g. RAN and phonological awareness, are important predictors for reading and spelling skills, especially in the beginning of the development. The impact of their and other cognitive skills in later grades is less investigated.
The aim of this study was to investigate what cognitive skills measured in spring of Grade 1 predict pupils´ performance in reading (word reading, pseudoword reading, text reading) and spelling in Grades 3 and 7. Of further interest was to study how familial risk for reading deficits, parents´ educational level, pupils´ language background, gender and month of birth predict later reading and spelling performance. The participants (N = 211) were selected from a longitudinal study (n=565) conducted in 22 Swedish-speaking schools in Finland. Participating pupils in this study were selected on basis of their mean result from five reading fluency measures in spring of Grade 1. Pupils with results below percentile 15 were invited to accomplish a selection of cognitive tests from WISC-IV, Nepsy, and Corsi. This gained a number of 94 pupils (52% girls). A control group consisting of 117 pupils (49% girls) were randomly selected. The cognitive testing took place in late spring of Grade 1.
Reading and spelling skills were tested in spring in Grades 1, 2, 3 and in fall in Grades 6 and 7.
This presentation mainly focuses on descriptive statistics for the whole sample and separately for the low performing pupils and the control group. Furthermore, possible differences between the groups are presented.
A further analysis of growth curve modelling is planned.

Developmental trajectories of addition, subtraction and reading fluency in Grades 1–3

Airi Hakkarainen, Tuire Koponen, & Mikko Aro

This study examines the development of arithmetic and reading fluency in Grades 1–3 and their developmental relations. Previous studies have mixed findings whether widening or narrowing achievement gap can be found between good and poor performers in arithmetic and reading (e.g., Aunola et al., 2004; Jordan et al., 2002; Pfost et al., 2014). In addition, only few longitudinal studies have examined the developmental relations between arithmetic and reading (e.g., Jordan et al.,2002) In this study, 200 Finnish children were assessed five times on arithmetic and reading fluency in Grades 1–3. Latent growth curve modeling will be used as analysis method, and the results of the developmental relations between arithmetic and reading fluency will be presented at the Oppimis- ja oppimisvaikeustutkijatapaaminen meeting of researchers of learning and learning difficulties.

References
Aunola, K., et al. (2002). Developmental dynamics of math performance from preschool to grade 2. Journal of Educational Psychology, 96(4), 699 –713.
Jordan, N. C., et al. (2002). Achievement growth in children with learning difficulties in mathematics: Findings of a two-year longitudinal study. Journal of Educational Psychology, 94(3), 586–597.
Pfost, M., Hattie, J., Dörfler, T., & Artelt, C. (2014). Individual Differences in Reading Development: A Review of 25 Years of Empirical Research on Matthew Effects in Reading. Review of Educational Research, 84(2), 203–244.

ESKO siili – ryhmät esiopetusikäisten lasten kielellisten ja motivationaalisten lukivalmiuksien tukemisessa

Terhi M. Helminen, Kaisa Peltomaa, Matti Luume, Narda Ortila, Katariina Sarlund ja Katja Nivala

ESKO siili -interventio-ohjelman tavoitteena on tukea kielellisten ja motivationaalisten lukivalmiuksien kehittymistä esiopetusikäisillä lapsilla, joilla havaitaan tuen tarvetta. Siili-tutkimusprojektissa selvitettiin tämän 10 tapaamiskertaa sisältävän ryhmäinterventio-ohjelman vaikutusta kielellisten ja motivationaalisten lukivalmiuksien kehittymiseen esiopetuskeväänä, ja arvioitiin ryhmiin osallistuneiden lasten lukimotivaatiota 2. luokan keväällä.

Esiopetusvuonna tutkimukseen osallistui yhteensä 92 ESKO siili -ryhmäläistä, joista 55 osallistui ryhmiin esiopetuskevään alkupuolella (ryhmä A) ja 37 loppukeväällä (ryhmä B). Lisäksi tutkimukseen osallistui 55 lukivalmiuksiltaan tavanomaisesti kehittyvää vertailuryhmän lasta. Lasten valinta ESKO siili -ryhmiin tehtiin LUKIVA-seulan perusteella. Kielellisistä lukivalmiuksista arvioitiin fonologisia taitoja (Sanat paloiksi -menetelmä) ja kirjaintuntemusta. Motivationaalisia lukivalmiuksia tarkasteltiin arvioimalla tehtäväorientaatiota sekä kiinnostusta kirjaimiin ja sanoihin vanhempien ja esiopetuksen opettajien täyttämillä kyselylomakkeilla. Toisen luokan seurantakyselyyn saatiin vastaus 56 ESKO siili -ryhmiin osallistuneen lapsen ja 49 vertailuryhmän lapsen vanhemmilta.

Tulokset osoittivat, että A-ryhmän lapset kehittyivät interventiojakson aikana kirjaintuntemuksessa (p=.041) ja sanan yksiköiden käsittelyssä (p=.015) nopeammin kuin kuntoutusta odottaneet B-ryhmän lapset. Myös kiinnostus kirjaimia ja sanoja kohtaan lisääntyi A-ryhmän lapsilla enemmän (p=.015) kuin B-ryhmän lapsilla. Interventiolla ei havaittu vaikutusta tehtäväorientoituneisuuteen, mutta molempien ESKO siili -ryhmien lasten tehtäväorientoituneisuus parani merkittävästi esiopetuskevään alkupuolella (A: p<.001, B: p=.028). Muutos kiinnostuksessa oli positiivisessa yhteydessä sekä tehtäväorientaation muutokseen (r=.28, p<.01) että fonologisten taitojen muutokseen (r=30, p<.01) esiopetuskevään aikana. Esiopetusvuoden lopulla ESKO siili -ryhmäläisten kielelliset ja motivationaaliset lukivalmiudet olivat kuitenkin edelleen merkittävästi heikompia kuin lukivalmiuksiltaan tavanomaisesti kehittyvillä lapsilla (p<.001). Esiopetuksen aikaiset kielelliset ja motivationaaliset lukivalmiudet olivat yhteydessä tehtäväorientaatioon ja kiinnostukseen lukemista ja kirjoittamista kohtaan 2. luokan keväällä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ESKO siili -interventio vaikutti myönteisesti lasten taitojen kehittymiseen sekä kirjaintuntemuksessa että fonologisissa taidoissa, ja lisäsi lasten kiinnostusta kirjaimia ja sanoja kohtaan. Motivationaalisissa lukivalmiuksissa oli nähtävissä eroja lukivalmiuksissaan tukea tarvitsevien ja tavanomaisesti kehittyvien lasten välillä jo esiopetusaikana, ja sekä kielelliset että motivationaaliset lukivalmiudet ennustivat tehtäväorientaatiota ja kiinnostusta lukemiseen ja kirjoittamiseen alkuopetuksen lopulla. Tutkimuksen tulokset vahvistavat sekä kielellisiin että motivationaalisiin lukivalmiuksiin suuntautuvan varhaisen tuen tärkeyttä.

Longitudinal relations between family background and early language performance

Natalia Stalchenko (a), Anna Widlund (b), Ritva Ketonen (a), and Pirjo Aunio (a)

(a) Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki
(b) Faculty of Education and Welfare Studies, Åbo Akademi University” ”Early language proficiency predicts later academic achievement (Kastner et al., 2001). Previous studies found associations between children’s language performance and family socioeconomic status (Pace et al., 2017), siblings in family (Havron et al., 2019), language spoken at home (Bialystok et al., 2010), and gender (Eriksson et al., 2012). Longitudinal research across preschool years considering these family background variables simultaneously in early language development is limited. Thus, it is important to explore these variables together to gain a more comprehensive understanding of these relations among young children.

The current study aims to explore the longitudinal relationship between language performance and various family background variables (parent education, family income, sibling order, number of children in family, home language) in 3- to 6-year-old preschool children (N = 420, 48% boys) in Finland.

Language performance was assessed using LENE (Korpilahti, 2007; Valtonen & Mustonen, 2007) and selective tasks from LUKIVA (RAN and letter naming, Puolakanaho et al., 2011) tests for four timepoints (2019 – 2023). The family background information was collected using parental surveys.

Preliminary analysis for timepoint 1 (3- to 4-year-olds) revealed positive correlation between parent education and language performance. Family income correlated positively with performance in all language tasks except for letter naming. Sibling count correlated negatively with letter naming. Mann-Whitney test revealed significantly higher language scores except for letter naming in young Finnish monolinguals compared to children who speak other languages at home.

For the conference, the relations will be further analysed using multivariate regression analysis. The variables other than gender and language spoken at home will be assessed for each time point to account for changes in families’ characteristics or conditions through the years observed.
The results of the study will expand on the knowledge of various factors concerning early language development, including in multilingual children.

Matematiikkaspesifit ja yleiset kognitiiviset taidot laskusujuvuuden kehityksen ennustajina – sukupuolen vaikutus

Riikka Mononen, Johan Korhonen ja Markku Niemivirta

Tutkimme norjalaislasten (n = 262) laskusujuvuuden kehitystä ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Lasten yhteen- ja vähennyslaskutaitoa lukualueella 1–20 arvioitiin neljänä ajankohtana. Matematiikkaspesifejä (lukumääräisyyden taju ja lukujonotaidot) ja yleisiä kognitiivisia taitoja (työmuisti, nopea nimeäminen, ei-kielellinen päättely ja tarkkaavaisuus) arvioitiin kerran ensimmäisellä luokalla. Latenttien kasvukäyrämallien vertailun perusteella yhden ryhmän kehityskulku kuvasi aineistoa parhaiten. Muutoksen tarkastelu sukupuolittain osoitti, että tytöt ja pojat kehittyivät laskusujuvuudessa lähes identtisesti. Lukumääräisyyden taju ja lukujonotaidot ennustivat sekä poikien että tyttöjen laskusujuvuuden lähtötasoa ja kasvua, kun taas työmuisti vain lähtötasoa. Äidin koulutustaso ennusti poikien laskusujuvuuden lähtötasoa ja nopea nimeäminen puolestaan tyttöjen laskusujuvuuden kasvua. Tuloksemme korostavat matematiikkaspesifien taitojen merkitystä laskusujuvuuden kehittymisessä, mikä tulisi ottaa huomioon opetuksessa.

The relationship between affective factors and basic numeracy skills in pre-service teachers

Hellstrand, H., Korhonen, J., Hakkarainen, A., Aunio, P., Laine, A., & Räsänen, P.

Supporting and promoting students’ learning is one of the most essential responsibilities of a teacher and it is well established that teachers play a pivotal role in students learning in mathematics. Previous studies have found that teachers’ content knowledge (i.e., basic numeracy skills) and affective factors influence students’ numeracy skills, self-concept, interest, and anxiety. This study investigated how affective factors in mathematics (i.e., self-concept, enjoyment, utility value, and anxiety) are related to basic numeracy skills (i.e., number processing and arithmetic fluency) in pre-service teachers. The sample consisted of 111 teacher students (101 female) from three universities. Affective factors were measured with a twelve-item self-reported questionnaire, modified from the Fennema-Sherman Mathematics Attitude Scale (Fennema & Sherman, 1976). Basic numeracy skills were measured with a digital functional numeracy test focusing on number processing and arithmetic fluency (Räsänen et al., 2021). Correlation analysis was used to establish the relationship between the affective factors (i.e., self-concept, enjoyment, utility value, and anxiety) and basic numeracy skills (i.e., number processing and arithmetic fluency). The preliminary results indicate that significant moderate correlations exist between self-concept (r = .430, p < .001), enjoyment (r = .351, p < .001), utility value (r = .221, p < .05), anxiety (r = – .375, p < .001), and arithmetic fluency. However, none of the affective factors significantly correlated to number processing.

References
Bolyard & Moyer Packenham (2008). A review of the literature on mathematics and science teacher quality. Peabody J Educ, 83(4), 509–35.
Fennema & Sherman (1976). Fennema-Sherman mathematics attitudes scales: Instruments designed to measure attitudes toward the learning of mathematics by females and males. J Res Math Educ, 7(5), 324-326.
Räsänen et al. (2021). Effects of Gender on Basic Numerical and Arithmetic Skills: Pilot Data from Third to Ninth Grade for a Large-Scale Online Dyscalculia Screener. Front. Educ., 6, [683672].”

Decreases in Child Aggressive and Oppositional Behavior Mediate the Effects of the ENGAGE Intervention on Parenting Stress

Sini Teivaanmäki, Liisa Klenberg

Background
Child behavior problems and parenting stress (PS) are known to contribute to one another over time. It is therefore important that interventions targeting child behavior problems are also effective in reducing PS. Play-based training programs have been shown to be effective in reducing behavior problems among preschool-aged children; however, it is unclear whether they can reduce PS and through which mechanisms.

Objective
The aim of this study was to examine the effect of a play-based training program, ENGAGE, on PS overall and as mediated by reduction in child behavior problems.

Method
The sample consisted of 95 families with parent-rated elevations in child hyperactivity and/or inattention, randomized to the ENGAGE (n=55) or waitlist control group (n=40). The children were 3-5 years old. In the ENGAGE group families took part in the 8-week program during which they were instructed to play EF-training games at home every day at least 30 minutes. The program also included 6 group sessions and 2 individual phone calls for parents. Parent reports of PS and child behavior were obtained at pre- and post-intervention and 3-month follow up.

Results
The effects of ENGAGE on pre- to post and pre- to follow-up changes in PS were fully mediated by pre-to-post changes in children’s aggressive/oppositional behavior. No direct effects of ENGAGE on changes in PS were found.

Conclusion
The results underscore the importance of addressing co-occurring aggressive/oppositional problems, even when not the sole or main target of an intervention, as the alleviation of such problems has positive effects on PS.

The Role of Achievement Emotions in Reading Difficulties

Miia Ronimus

Achievement emotions are emotions that occur before, during, or after achievement situations. Research has shown that achievement emotions play an important role by affecting students’ strategy use, performance, and motivation (e.g., Pekrun et al., 2023). Less is known about the achievement emotions of students with learning difficulties.

In the ReadDrama project, reading-related achievement emotions (enjoyment, boredom, and anxiety) of Grade 3 and 4 students (N=319) were assessed. Approximately half of the students were identified as dysfluent readers. As part of the project, we investigated the effects of Reader’s Theater (RT) on children’s achievement emotions. In RT, struggling readers practice reading skills by reading theater play scripts aloud to other students. We also studied the associations between achievement emotions and reading achievement.

In general, fluent readers reported more reading-related enjoyment and less boredom and anxiety than dysfluent readers. However, Reader’s Theater with a clear goal (RT Goal program) was able to reduce reading anxiety in dysfluent readers (Hautala et al., 2022). Regarding the effects of reading emotions on reading achievement, Ronimus et al. (2022) found that higher reading enjoyment predicted better response strategy in a computer-based reading comprehension test, and response strategy mediated the effect of enjoyment on achievement. Another study (Ronimus et al., in preparation) suggests that children’s temperament (specifically distractibility) predicts children’s reading enjoyment and anxiety, which in turn partially mediate the negative effect of distractibility on reading comprehension and fluency.

Overall, the results suggest that achievement emotions partially explain children’s reading difficulties. Interventions such as Reader’s Theater may reduce the reading anxiety dysfluent readers, but there is a clear need for more research, particularly concerning the support of reading enjoyment.


Developing an assessment tool for mathematical problem-solving skills of elementary school students -Preliminary results of a pilot study

Elena Liikanen, Heidi Hellstrand, Terhi Vessonen, Pirjo Aunio and Anu Laine

Mathematical problem-solving skills are highly needed in a future society where there is increasingly more information and the problems faced in everyday life are more and more complex. Therefore, the requirements for school mathematics are changing too (Gravemeijer, 2017). It would be important to pay attention not only to calculation but to other skills such as providing students with the opportunity to practice constructing and solving mathematical problems and interpreting and evaluating the solutions (Gravemeijer, 2017).

Since the importance of mathematical problem-solving skills is growing, a valid and reliable tool to assess them is needed. Such a tool would help, for example, in understanding the developmental stages of students’ mathematical problem-solving skills and figuring out what kind of support the students need to develop further. Hence, our aim is to develop a tool for assessing versatile mathematical problem-solving skills among elementary school-aged children. To investigate this, our pilot study looked into which mathematical problems would be the most suitable for this age group in a digital assessment tool.

In this study, Finnish elementary school students in grades 3, 4, 5 and 6 were assigned 104 different mathematical problems in the digital ViLLE platform. The skills required in these tasks ranged from arithmetics, logical reasoning, algebra and geometry and included both multiple-choice and open answers. The problems with 10 or more answers were chosen for the analysis. Analyses on correctness, average time spent solving the problems and correlations of time spent and correctness were run on the data. These preliminary results show direction on how to continue developing the assessment tool for understanding students’ mathematical problem-solving skills.

References:

Gravemeijer, K., Stephan, M., Julie, C., Lin, F. L., & Ohtani, M. (2017). What mathematics education may prepare students for the society of the future?. International Journal of Science and Mathematics Education, 15, 105-123.

Developmental Relations between Motor Skills and Executive Functions in Preschoolers

Anssi Vanhala, Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki, Anna Widlund, Faculty of Education and Welfare Studies, Åbo Akademi University, Vaasa, Finland, Eero A. Haapala, Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä; Institute of Biomedicine, School of Medicine, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland, Arja Sääkslahti, Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä
Pirjo Aunio, Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki

Executive functions are important predictors of later academic performance (Schmitt et al., 2017). Fundamental motor skills and executive functions have been positively associated in previous cross-sectional (Vanhala et al., 2022) and longitudinal studies (Niederer et al., 2021) in 3-6 years old children, but there is a lack of research investigating developmental relations of these domains. Therefore, we examined how fundamental motor skills and executive functions are developmentally related in preschoolers.

We followed 297 children (mean age 4.4 years) over two years in three measurement points with approximately one year between measurements. Fundamental motor skills were measured using jumping sideways task (Kiphard & Schilling, 2007). Inhibition + switching and updating components of executive functions were measured with computer-based tests (Lee et al., 2013). Growth curve model were used to analyze developmental relations between fundamental motor skills and executive functions.

We found that children with better inhibition + switching at the baseline developed faster in fundamental motor skills. However, rate of development in executive functions and fundamental motor skills were not associated, challenging the hypothesis that these domains are developmentally associated.

Individual Characteristics Associated With Elementary School Children’s Mathematical Word Problem Solving Skills: A Systematic Review and Meta-Analysis

Vessonen, T., Dahlberg, M., Hellstrand, H., Widlund, A., Söderberg, P., Korhonen, J., Aunio, P. & Laine, A.

Modern society increasingly demands individuals the ability to apply, combine and understand mathematical knowledge in many areas of life making word problem-solving an important aspect of mathematical learning (Gravemeijer et al., 2017). As many students struggle with solving word problems, it is important to identify individual characteristics (e.g., reading comprehension, motivation) that contribute to word problem-solving. The objective of this systematic review and meta-analysis was to identify and evaluate the effects of individual characteristics related to elementary school-aged children’s mathematical word problem-solving skills. The systematic review was conducted according to the Preferred Reporting Items for Systematic reviews and Meta-Analyses (PRISMA; Page et al., 2021), and records were obtained through five electronic databases. Studies investigating the effects of one or more individual characteristics on elementary school children’s mathematical word problem-solving skills were considered eligible for the current study. In addition, only peer-reviewed empirical and quantitative journal articles published in English and reporting a correlation between an individual characteristic and word problem-solving were eligible. Quality of the studies was assessed by using National Institute of Health (NIH) Quality Assessment Tool for Observational Cohort and Cross-Sectional Studies. The final sample included 128 records involving and 1449 effect sizes. According to the overall weighted summary effects, all domain-general and –specific cognitive and affective characteristics were significantly related to mathematical word problem-solving among elementary school-aged children. Furthermore, the effects of number naming (r = .545), calculation (r = .510), measures combining language and reading (r = .576), and measures combining math abilities (r = .564), were found to be strong. Meta-regression analyses revealed that the associations between individual characteristics and word problem-solving were moderated by students’ age, study quality, and outcome measurement type. The findings highlight the role of math- and language-specific cognitive skills role in word problem-solving.

Organized sports participation as a predictor for executive functions and early numeracy in preschoolers

Pinja Jylänki, Anssi Vanhala, Arja Sääkslahti & Pirjo Aunio

Physical activity (PA) and fundamental motor skills (FMS) are associated with executive functions (EF) and early numeracy (EN) in preschoolers (Vanhala et al., 2023). In addition, intervention studies have shown that PA and FMS interventions can positively affect EF and EN (Jylänki et al., 2022; Jylänki et al., 2023). However, to our knowledge, only a few studies have investigated the effects of participating in organized sports on preschoolers’ EF (McNeil et al., 2018; McNeil et al., 2020), while no studies on EN. Thus, the aim of this study was to investigate the cross-sectional and longitudinal relationship of participating in organized sports to EF, and EN in preschoolers. Together 262 children (M = 50,2 months, SD = 7,4) participated in this study of which 47,7% participated in organized sports such as dance, football, or gymnastics. Preliminary analyses showed that children who participated in organized sports had better FMS (jumping sideways task; Kiphard & Schilling, 2007) and EN (Early Numeracy Test; Van Luit et al., 2006) at the baseline, while no significant differences were found in PA or EF. Regression analyses showed that organized sports participation at baseline predicted faster inhibition/switching response time (b = -0.430; 95% CI: -0.701,-0.158, p = .002) and accuracy in the updating task (b = 0.476; 95% CI: 0.200, 0.753, p < .001) as well as better EN (b = 0.421; 95% CI: 0.163, 0.680, p = .002) a year later. The results indicate that participating in organized sports may support the development of EF, and EN already in preschool years. At the conference, we will present results from further analyses considering also children’s socioeconomic backgrounds.

Satukeskusteluun osallistamisen merkitys päiväkodin lukuhetkissä: Lasten sitoutuminen ja kielellinen osallistuminen tukevat kuullun ymmärtämisen kehitystä

Janne Lepola

Tarkastelen ensimmäisessä tutkimuksessa lasten kuullun ymmärtämisen valmiuksien ja varhaiskasvattajien toiminnan yhteyttä lasten satukeskusteluun osallistumisessa dialogilukemiseen liittyvässä (kolmivuotisessa) täydennyskoulutuksessa yhden länsisuomalaisen kaupungin päiväkodeissa. Saturyhmissä käytettiin 7 minuuttia sadulle toimintamallia ja tarinoita (Orvasto & Levola, 2010). Havainnollistamme vuorovaikutusruudukoiden avulla (State Space Grids; SSGs) lasten osallistumisen jakautumista saturyhmissä (attraktorit/repellorit kysymys-vastauspareissa) (Lepola ym., 2022; Jecer). Tutkimukseen osallistui 14 saturyhmää ja 47 lasta kahdesta peräkkäisestä lapsikohortista.
Toisessa osatutkimuksessa analysoimme, missä määrin lasten kuullun ymmärtämisen kehittymiseen liittyvät yksilölliset erot ovat selitettävissä lasten kuullun ymmärtämisen valmiuksilla, ja missä määrin kuullun ymmärtämisen kehitys on selitettävissä epäsuorasti lasten satutilanteisiin sitoutumisella sekä kielellinen osallistumisen määrällä ja laadulla (Lepola, Kajamies, Laakkonen & Collins, 2023; Early Education & Development). Analysoimme myös opettajien avoimien kysymysten yhteyttä kuullun ymmärtämiseen. Yhteensä 60 viisivuotiasta lasta 15:sta saturyhmästä osallistui toiseen tutkimukseen.
Valmiuksiltaan hyvät kuullun ymmärtäjät osallistuivat satukeskusteluun enemmän kuin keskitasoiset tai heikot kuullun ymmärtäjät. Kysymys-vastausvuorovaikutus (SSGs) osoitti, että myös heikommat kuullun ymmärtäjät osallistuivat ja kykenivät vastaamaan sekä opettajan suljettuihin että avoimiin kysymyksiin. Polkumallinnus paljasti, miten aiemman kuullun ymmärtämisen lisäksi myös lasten tiedollisen sitoutuminen (cognitive engagement) ja kielellisen osallistumisen määrä (amount of verbal participation) olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuullun ymmärtäminen kehittymiseen. Myös opettajien avoimet kysymykset olivat epäsuorasti yhteydessä tulevaan kuullun ymmärtämiseen lasten kielellisen osallistumisen kautta. Tutkimukset tuovat esille dialogilukemisen, ja erityisesti saturyhmän lasten aktiivisen osallistumisen ja opettajien/kasvattajien sinnikkään osallistamisen merkityksen esiopetusikäisten lasten tarinan ymmärtämisen kehittymisessä.

In search for instructing all children in the world to acquire full literacy

Heikki Lyytinen

Esittelen uudet digitaaliset oppimisympäristöt, jotka jatkavat oppimista dekoodausvalmiudesta (minkä voi saavuttaa Ekapelillä) täyteen lukutaitoon, jonka voi saavuttaa joko empiirisesti vaikuttavaksi näytetyllä Tokapelillä tai vielä empiirisesti validoitavana olevalla uudemmalla oppimisympäristöllä.
Tokapeli tarpeen Suomessakin pojille, joista monet eivät enää lue koulun ulkopuolella oppiakseen luonnollisella tavalla lukemaan – ilman että saavat siihen avun. Se on helposti tarjottavissa siihen mittaan, että PISA-tuloksen taipuminen saadaan loppumaan ja kouluoppiminen etenemään entiseen tapaan. Julkaisuviitteiden avulla löydätte kaiken tarvittavan. Todistettu sekä behavioraalisin että aivomittauksin. Ne mm. osoittavat, että yleinen luulo, että lukeminen on vain yksi asia, ei ole totta. Dekoodausvalmius on eri asia kuin luetun ymmärtäminen, mikä vaatii työmuistin ja pitkäaikaismuistin interaktioiden hallintaa. Paljon peruslukutaidon opittuaan lukemalla tekstiä opitaan ymmärtämään johonkin mittaan luonnostaan, mutta optimaalinen teholuentavalmius vaatii siihen viriteltyä harjoitusta.Nyt tarpeen Suomessakin pojille, joista monet eivät enää lue koulun ulkopuolella oppiakseen luonnollisella tavalla lukemaan ilman että saavat siihen avun. Se on helposti tarjottavissa siihen mittaan, että PISA-tuloksen taipuminen saadaan loppumaan jo kouluoppiminen etenemään entiseen tapaan. Tarjolle tulevien julkaisuviitteiden avulla löydätte kaiken tarvittavan. Todistettu sekä behavioraalisin että aivomittauksin mm. että yleinen luulo siitä, että lukeminen on vain yksi asia, ei pidä paikkaansa. Dekoodausvalmius on eri asia kuin luetun ymmärtäminen. Viimemainittu vaatii työmuistin ja pitkäaikaismuistin interaktioiden hallintaa. Paljon lukemalla se opitaan johonkin mittaan luonnostaan, mutta optimaalinen teholuentavalmius, mikä kaikkien olisi hyvä hallita, vaatii siihen viriteltyä harjoitusta. Se on nyt saatavilla ilmaiseksi suomalaisille ja tutkittavana monessa muussa maassa.

Päiväkoti-ikäisen lapsen kielellisten taitojen arviointi opettajan havainnoinnin perusteella

Eija Väisänen, Natalia Stalchenko & Pirjo Aunio, Kasvatustieteelinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto

Tämän tutkimuksen päätarkoitus on tutkia uuden opettajien käyttöön suunnitellun havainnointilomakkeen kykyä arvioida päiväkoti-ikäisten lasten kielellisiä valmiuksia. Kielelliset taidot kehittyvät paljon varhaiskasvatuksen aikana ja jo varhaisessa vaiheessa lasten välillä on yksilöllisiä eroja. Varhaiset kielelliset taidot ennustavat myöhempää akateemista osaamista. Jo päiväkoti-ikäistä lapsista on mahdollista tunnistaa ne, joilla on riski myöhempiin oppimisvaikeuksiin. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa on opettajien käytössä vain vähän tutkimukseen perustuvia arviointivälineitä kielellisten taitojen oppimisen seuraamiseen. Olemme tehneet uuden opettajien tekemään havainnointiin perustuvan lomakkeen, jonka tarkoituksena on arvioida lasten kielen osaamista ja havaita lapset, joilla on haasteita kielen oppimisessa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme havainnointilomakkeen toimivuutta ja luotettavuutta. Tutkimukseen osallistui 359 lasta (142 poikaa, 150 tyttöä, 67 puuttuvaa tietoa), joiden ikä vaihteli välillä 41-65 kk (m 53.19; SD 6.676). Opettajat arvioivat lasten kielellisiä taitoja havainnointilomakkeella kaksi kertaa vuoden aikana. Lasten kielellisiä taitoja mitattiin myös LENEn kielen osion ja LUKIVAn tehtävillä. Alustavat analyysit osoittavat, että lomakkeessa ei ole kuin yksi ns. heikommin toimiva tehtävä. Havainnointilomakkeen reliabiliteettikerroin on erinomainen, alpha = . 92. Opettajien havainnointilomake oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä LENEn kielen osioiden summaan 3-vuotiailla (.577) ja 4-vuotiailla (.685) lapsilla. Havainnointilomakkeen summa oli myös tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä LUKIVAn nimeämissujuvuuden oikeiden vastausten summaan ja kirjaintuntemuksen summaan. Nämä osoittavat, että havainnointilomakkeen tulokset olivat samansuuntaisia kuin muilla tässä ikäryhmässä käytetyillä kielen arviointivälineillä saadut tulokset. Ensimmäisessä mittauspisteessä opettajien havainnointilomakkeessa parempia tuloksia saivat vanhemmat lapset ja ne, joilla kotikielenä oli suomi. Tyttöjen tulokset olivat hieman parempia kuin poikien. Ensimmäisellä mittauskerralla tehty opettajien havainnointilomake oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vuotta myöhemmin kerättyihin opettajien havainnointilomakkeen tuloksiin (.776) sekä LENEn kielen osioiden summaan (4-vuotiailla .520 ja 5-vuotiailla .701). Oppimis- ja oppimisvaikeustutkimupäivillä tarkastelemme myös opettajan havainnointilomakkeen tuloksissa esiintyviä yksilöllisiä eroja liittyen lasten sukupuoleen, ikään, vanhempien koulutustaustaan ja tulostasoon sekä kotikieleen kahdessa mittauspisteessa. Raportoimme myös havainnointilomakkeen kyvystä tunnistaa heikot osaajat.

Pelaa fiksusti -hankkeen esittelyä ja alustavia tuloksia ryhmätoiminnasta

Päivi Merjonen, Julia Turok, Adrienn Jalonen

Digipelit ovat nykyään osa lasten arkea. Ne voivat olla hauskoja ja opettavaisia, mutta pelaaminen voi muodostua ongelmaksi, jos se vie liikaa aikaa muilta toiminnoilta. Etenkin henkilöillä, joilla on neuropsykiatrisia haasteita, kuten adhd tai autismikirjon piirteitä, voi olla suurentunut riski ongelmalliseen digipelaamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on pilotoida uusi ryhmätoimintamalli alakouluikäisten nepsy-lasten perheille, joissa pelaaminen aiheuttaa haasteita, ja tutkia, ilmeneekö heidän käyttäytymisessään tai hyvinvoinnissaan muutoksia ryhmätoimintaan osallistumisen myötä.
Pelaa fiksusti -hanke on kolmivuotinen STEA:n rahoittama hanke, jossa ensimmäiset ryhmät alkoivat syksyllä 2022. Tähän mennessä 13 viikkoa kestäviä ryhmiä on ollut kolme ja niihin on osallistunut yhteensä 15 perhettä. Hankkeessa käytetään odotuslista-kontrolli-asetelmaa, jossa osa perheistä kuuluu yhden lukukauden kontrolliryhmään osallistuen vain kyselyjen täyttöön, mutta ei vielä ryhmätoimintaan. He voivat aloittaa ryhmissä seuraavana lukukautena. Tutkimukseen osallistuvia lapsia ja vanhempia pyydetään vastaamaan kyselylomakkeisiin 1-3 kertaa ennen ryhmätoimintaa sekä 3 kertaa ryhmätoiminnan jälkeen. Kyselyt käsittelevät digipelaamista, lapsen vahvuuksia ja vaikeuksia (SDQ) sekä lapsien ja vanhempien hyvinvointia ja minäpystyvyyttä. Analysoimme toistomittausvarianssianalyysillä vastaajien keskiarvoeroja juuri ennen ryhmää ja heti ryhmän jälkeen.
Toistomittausvarianssianalyysillä erot olivat merkitseviä vanhempien raportoimissa lapsen ongelmallisessa digipelaamisessa (3,15 vs. 2,89, p=,048), SDQ:n kokonaispisteissä (16,42 vs. 13,83, p=,007), käytösongelmissa (2,67 vs. 1,83, p=,025) ja yliaktiivisuudessa (6,67 vs. 5,75, p=,014) sekä vanhemman minäpystyvyydessä pelikasvattajana (5,44 vs. 6,01, p=,016). On huomioitava, että hankkeessa on vielä käytettävissä melko pieni otoskoko, mutta tulokset ovat lupaavan suuntaisia ja viittaavat siihen, että ryhmätoiminnalla olisi positiivisia vaikutuksia osallistujien käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Vaikuttaa siltä, että koko perheelle suunnattu ryhmätoiminta, joka perustuu vertaistukeen ja psykoedukaatioon, vähentää pelaamisen haasteita perheissä sekä parantaa ymmärrystä pelaamisesta ja minäpystyvyyttä pelikasvatuksessa.

Associations between brain responses to speech and home literacy in familial risk for dyslexia

Ariane Tretow, Daria Khanolainen, Jarmo A. Hämäläinen, Minna Torppa, JLD team & Paavo H.T. Leppänen

We studied brain responses’ longitudinal interplay with child’s home literacy and their effects on reading skills in children aged 4–10 years. The reported brain responses were measured at 6.5 years for speech/non-speech sounds varying in phonemic length. Home literacy was measured with print exposure, represented by parent–child shared reading and children’s independent engagement, indicating child’s own interest in reading activities. We also evaluated the roles of familial risk for dyslexia and parental education. We found a link between print exposure and brain responses to speech at two timepoints in the longitudinal path model, at ages 4-5 and 9 years. A reciprocal association existed between independent exposure to print and brain responses to speech. Both speech and non-speech brain responses predicted school-age independent print exposure. Shared reading was positively associated with brain responses to speech stimuli at age 9, whereas independent print exposure was associated with later reading fluency. Family risk for dyslexia predicted reading accuracy and fluency, which did not run via print exposure or brain responses. Our study demonstrates how the relation between environmental factors, brain responses and reading skill outcome in a longitudinal setting provides enhanced insight into the development of a child’s reading ability. This study also encourages the cross domain consideration of brain activity and environmental factors in developmental reading research.   

eTALE Africa 1 eOppimisympäristön kehittäminen lukemaan opettamisen ja oppimisen tueksi Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, 2019–2023

Hankkeen tarkoituksena on tukea ja vahvistaa tutkittuun tietoon perustuen alaluokkien opettajien ja erityisopettajien lukemaan opettamisen pedagogisia taitoja ja tarjota välineitä lukemaan opettamisen edistämiseen myös lapsilla, joilla on lukemaan oppimisen vaikeuksia.

Afrikkalais-suomalaisen opettajankoulutuksen ja oppimisen asiantuntijaryhmän kehittämä eOppimisympäristö, joka vahvistaa opettajankoulutusta ja voidaan hyödyntää opettajien täydennyskoulutuksessa (Professional development).

Vahvistaa koulutusta ja lasten ja aikuisten lukemaan opettamisen taitojen kehittämistä kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden mukaisesti.

Huhtikuussa käynnistyneen uuden vaiheen (eTALE Africa 2, 2023–2026) tavoite:
Kehitetyn oppimisympäristön laajentaminen varhaiskasvatukseen ja matematiikan perustaitojen oppimiseen ja opettamiseen sekä matematiikan oppimisvaikeuksiin hyödyntämällä jo rakennettua pohjaa ja asiantuntijaverkostoa.