ProKoulu ja ProVaka, sekä ruotsinkieliset vastineet ProSkola ja ProSmå, ovat käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisemiseen kehitettyjä toimintamalleja kouluun ja varhaiskasvatukseen. Toimintamallit perustuvat käyttäytymisen positiiviseen tukemiseen, ja ne ovat laajasti käytössä eri puolella Suomea. Haastattelimme Niilo Mäki Instituutin ProKoulu- ja ProVaka-asiantuntijoita Ville Laivamaata ja Elisa Havukaista Pro-toimintamallista. Lisäksi pääsemme kuulemaan Pro-toiminnasta myös kunnan näkökulmasta. Vantaa on ensimmäinen suuri kunta, joka on viemässä toimintamallia pitkäjänteisesti koko kaupungin kunnalliseen varhaiskasvatukseen ja kouluun. Päiväkodin ja koulun kautta Pro-toiminnan piirissä on tänä lukuvuonna jo yhteensä 23 500 lasta. Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä kertoi, miten Pro-toimintamalli on otettu käyttöön. Lisäksi kysyimme Vantaan kaupungin päiväkodinjohtajalta Johanna Ahokkaalta ja rehtori Jukka Ihalaiselta siitä, kuinka Pro-toiminta on tullut osaksi päiväkotien ja koulun arkea.
Hyvä käyttäytymisen tuki lähtee aikuisista
ProKoulu- ja varhaiskasvatukseen suunnattu ProVaka-toimintamalli keskittyvät sekä yhteisten kasvatustavoitteiden luomiseen että käyttäytymisen ja sosiaalisten taitojen kohdennettuun opettamiseen positiivisen palautteen kautta.
-Pro-toimintamallit tarjoavat tutkimukseen pohjautuvia keinoja vaikuttaa lasten käyttäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin koulun tai päiväkodin arjessa. Voimme vaikuttaa niihin erityisesti kehittämällä koulun tai varhaiskasvatusyksikön toimintakulttuuria sekä luomalla toimivia yhteisiä toimintatapoja käyttäytymisen positiiviseen vahvistamiseen, Elisa Havukainen, Niilo Mäki Instituutin ProVaka-koordinaattori kertoo.
-Sekä ProKoulun että ProVakan toimintamallit perustuvat käyttäytymispsykologiseen teoriaan, jonka mukaan käyttäytymisen ja tunne-elämän hallintataidot ovat opittavia ja harjoiteltavissa olevia taitoja. Kun huomion kohteena on sosiaalinen käyttäytyminen, niin perusta lapsen sosiaaliselle käyttäytymiselle rakennetaan lapsen luonnollisessa toimintaympäristössä, Havukainen jatkaa.
Yhdessä sovittuja tavoitteita kohti mennään opettamalla toivottua käyttäytymistä jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa. Näin lapselle tai oppilaalle osoitetaan, että häntä ja hänen toimintaansa, kuten oman vuoron odottamista tai viittaamista arvostetaan. Aikuiset vahvistavat lasten tunnetaitoja ja ohjaavat käyttäytymistään toivottuun suuntaan selkeillä toimintaohjeilla, positiivisella palautteella ja omalla esimerkillään.
-Työrauhan ja käyttäytymisen pulmat ovat kuormittavia paitsi henkilöstölle myös lapsille. ProKoulu-toimintamalli tähtää siihen, että kielteisestä vuorovaikutukehästä päästään myönteiseen vuorovaikutukseen, ProKoulu-kouluttaja, entinen rehtori Ville Laivamaa kertoo ja muistuttaa, että palaute kannattaakin keskittää siihen käyttäytymiseen, minkä toivoo vahvistuvan.
Pro-toimintamallit on otettu laajasti käyttöön Vantaalla
ProKoulu- ja ProVaka -toimintamalleja levitetään Niilo Mäki Instituutin kautta tarjoamalla kunnille, kouluille ja päiväkodeille monipuolista tukea Pro-toiminnan kehittämisessä. Vantaan kaupunki lähti mukaan Pro-toimintaan tarkoituksena käynnistää prosessi, joka tukisi sekä henkilöstön osaamista että vastaisi systemaattisesti lasten käyttäytymisen haasteisiin.
–Varhaiskasvatuksessa Vantaalla oli käytössä valtion erityisavustus vaka-lain tuen uudistukseen liittyen. Silloin mietittiin, mikä olisi koko kentän läpäisevä menetelmä, jolla voitaisiin vastata tehokkaimmin kaikkien lasten käyttäytymisen haasteisiin ja toisaalta henkilöstön osaamistarpeisiin. Samalla oli tiedossa, että uhka- ja väkivaltatilanteet olivat lisääntyneet ja meillä oli näkemys, että lasten käyttäytymistä ei tuettu riittävään systemaattisesti. ProVaka nähtiin näihin tarpeisiin sopivana toimintamallina etenkin, kun ajatuksena oli käynnistää pitkäkestoista toimintaa, jossa kaikilla halukkailla on mahdollisuus olla mukana, Mikko Mäkelä, Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja kertoo.
-Myös perusopetuksella oli käytössään valtion erityisavustus, jolla voitiin aloittaa ProKoulu- toimintamallissa. Perusopetuksessa toimintamallin käyttöönotto alkoi pilottiluonteisesti samaan aikaan kuin varhaiskasvatuksessa otettiin toimintamalli käyttöön. Pilottikoulut ilmaisivat itse halukkuutensa lähteä kokeilemaan toimintamallia ja samalla tarjosivat mahdollisuuden tarkastella perusopetuksen rakenteita ProKoulu-toimintamallin aloittamisen kannalta, Mikko Mäkelä jatkaa.
Vantaalla ProVaka-toiminnassa ovat mukana toimintakaudella 2024–2025 kaikki päiväkodit, yhteensä 134 kunnallista toimipistettä. Varhaiskasvatuksen piirissä Vantaalla on noin 11 500 lasta kunnallisissa päiväkodeissa. ProVaka-toimintamalliin on lähdetty kolmessa aallossa siten, että joka vuosi 1/3 päiväkodeista on aloittanut ProVaka-toiminnan. Perusopetuksessa lukuvuonna 2024–2025 ProKoulu-toiminnassa mukana on 22 peruskoulua ja niiden kautta toimintamalli koskettaa noin 12 000 oppilasta.Ruotsinkielisellä palvelualueella toimintamalli on käytössä kaikissa päiväkodeissa sekä neljässä alakoulussa.
Pro-toiminta vaatii pitkäjänteistä sitoutumista
ProKoulu- ja ProVaka-toimintamallien käyttöönotto on useamman vuoden prosessi. Toimintamalleja käyttöönotettaessa aloitetaan koulun tai varhaiskasvatuksen yksikön toimintakulttuurin muutostyö.
-Toimintakulttuurin muuttamiselle täytyy varata aikaa, ja puhutaan vähintään kolmen vuoden prosessista. Tämä osoittaa sen, että kyse ei ole projektista tai hankkeesta. Prosessi saadaan käynnistymään ProKoulu- tai ProVaka -yhteistyöllä, mutta eihän se vielä siihen pääty. Ylläpito vaatii jatkuvaa yhteistä keskustelua ja henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä. Lähdettäessä tällaiseen muutokseen tulee valmistautua siihen, että se vaatii aikaa. Aikaa tarvitaan myös henkilöstön yhteisen tietopohjan rakentamiselle; täytyy tietää, mistä positiivisen käyttäytymisen tukemisessa on myös teoriassa kyse ja miten tätä tietoa voidaan yhdessä soveltaa arjen työssä, Elisa Havukainen kertoo.
Jukka Ihalainen kertoo ProKoulu-prosessista Vierumäellä:
-Kehittämistyöhön lähteminen oli helppoa, kun työyhteisö on ollut alusta alkaen sitoutunut siihen. Ensimmäinen vuosi piti sisällään paljon keskustelua aikuisten kesken, sillä pohdimme paljon yhteistä arvopohjaamme, toimintakulttuuria ja asioita, joihin haluamme yhdessä lähteä vaikuttamaan. Halusimme edetä rauhassa ja varata aikaa yhteiseen keskusteluun. Linjasimme ProKoulun olevan koulumme tärkein kehittämiskohde, joten varasimme siihen reilusti myös ys-aikaa. Ensimmäisen lukuvuoden loppuun mennessä saimme laadittua tavoitteet ja käyttäytymisodotukset eri koulun tiloihin, joita toisena vuotena aloimme sitten harjoittelemaan säännönmukaisesti oppilaiden kanssa. Nyt kolmannen vuoden käynnistyttyä olemme jatkaneet käyttäytymisodotusten opettamista oppilaille. Aikuisten kesken olemme keskustelleet yhtenäisistä puuttumisen keinoista ei-toivottuun käyttäytymiseen ja seuraavaksi selkeytämme koulumme tuen muotoja haastavan käyttäytymisen ehkäisemiseksi ja oppilaiden yksilölliseen tukemiseen.
Sekä Elisa Havukainen että Ville Laivamaa haluavat painottaa kehittämistoimintaan pitkäaikaisen sitoutumisen merkitystä tulosten syntymiselle.
-Tämä on prosessi, joka kolmivuotisen käynnistysvaiheen jälkeen lähtee toimimaan kunnan ja koulun omin voimin ulkopuolisen ohjaajan tuella. Toimintaan täytyy varata hyvät aikarakenteet ja ottaa myös rehtori tai päiväkodin johtaja mukaan paitsi toimintakulttuurin, myös käytännön työn kehittämiseen. Rehtori tai päiväkodin johtaja on yhteisönsä ensimmäinen ProKoulu-henkilö. Hänen käytännön esimerkillään ja sitoutumisellaan toimintamallin toteuttamiseen on erityisen suuri merkitys, Laivamaa korostaa.
Myös Johanna Ahokas kokee varhaiskasvatuksen yksikön johtajan mukanaolon tiiminjäsenenä tärkeänä:
– Kaikissa yksikkömme kolmessa päiväkodissa työskennellään Pro-toimintakulttuurin mukaisesti ja se on yhdistävä punainen lanka monimuotoisen toimintayksikön johtamisessa. Koen tämän yhtenä tärkeimmistä asioista työssäni tällä hetkellä ja olen mukana Pro-tiimien kokouksissa osana tiimiä aina kun mahdollista. Koulun yhteydessä toimiva päiväkotimme tekee yhteistyötä koulun kanssa myös Pro-toimintakulttuurin osalta. Pro-toimintakulttuurin jalkauttaminen ja nyt jo ylläpitäminen on keskeinen osa kaikilla tasoilla johtamisessa. Huomioimme toimintakulttuurin alkaen rekrytoinnista aina henkilökohtaisiin keskusteluihin saakka. Myös kokonainen kaupunki voi tehdä yhdessä valinnan opettaa lapsille taitoja samalla tavalla, Johanna Ahokas kertoo.
Yksikkökohtaisen sitoutumisen lisäksi onkin tärkeä kytkeä Pro-toiminta osaksi koko kunnan rakenteita. Tähän on Vantaalla panostettu. Kuntatasolla Pro-toiminnan rakenteita on pohdittu jo heti toimintamallin käyttöönottoa valmistellessa. Pro-toiminta on pyritty kytkemään olemassa oleviin rakenteisiin niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen osalta. Toimialatasoinen, yhteinen Pro-toiminnan ohjausryhmä tukee toimintamallin edistämistä. Ohjausryhmän lisäksi eri palvelualueet (varhaiskasvatus, perusopetus ja ruotsinkielinen palvelualue) tekevät vahvaa yhteistyötä toimintamallin koordinoinnissa ja kehittämisessä.
Mikko Mäkelä toteaa Pro-toimintamallien hyödyttävän pelkän yksilön tukemisen sijasta koko lapsiryhmää ja tukevan henkilöstön jaksamista:
-Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Paljon on puhuttu siitä, miten tärkeää on, että käyttäytymiseen liittyvät menetelmät koskevat koko ryhmää. Ei puhuta niinkään yksilön vaan ryhmän toiminnasta, mikä on edistänyt kaikkien lasten toimintaa ja myös henkilöstön jaksamista.
Positiivisia muutoksia koulun ja päiväkodin arkeen
-ProKoulu-toimintamallin käyttöönotto muuttaa koulun ja varhaiskasvatuksen arkea. Kokemukseni mukaan jo ensimmäisen vuoden keväänä on ollut havaittavissa muutoksia aikuisten ja lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Ja kun aikaa kuluu, on vaikutus yhä selkeämpi. Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista ProKoulu-toiminnassa; tulipalojen sammuttamisesta siirrytään kohti ennaltaehkäisevää toimintaa. Parasta tässä on myös se, että toimintamalli perustuu vankkaan tutkimustietoon ja vahvaan näyttöön. Tieto ja käytännön arki kohtaavat, Laivamaa kertoo.
Jukka Ihalainen kuvaa toimintakulttuurin muutosta Vierumäen koulussa:
– Positiivinen palautteenanto niin henkilökunnan kesken kuin aikuisten ja lasten välillä on lisääntynyt. ProKoulun ansioista toimintakulttuurimme on kehittynyt ja oppilaat tietävät paremmin, minkälaista käyttäytymistä heiltä odotetaan eri tilanteissa. Kun koulun aikuiset toimivat samalla tavalla ja vaativat samoja asioita, oppilaiden on helpompi toimia myös vieraamman aikuisen ohjauksessa. Hienointa on ollut se, että toimintamalli on laittanut meidät koulun aikuiset yhdessä pohtimaan ja kehittämään toimintakulttuuria ja toimintatapoja. Positiivinen palaute ja käyttäytymisen opettaminen ovat nousseet keskiöön. Emme oleta, vaan opetamme.
-Henkilökunnan sitoutuminen yhdenmukaiseen tapaan toimia on tuonut käyttäytymisen ohjaamisen ja opettamisen osaksi kokopäiväpedagogiikkaa ja arjen toimintoja. Toimintamalliin on helppo sitoutua, jolloin myös tuloksia saadaan aika helpostikin. Ryhmänä onnistuminen on hyvin motivoivaa sekä lapsille että aikuisille, Johanna Ahokas kertoo.
Elisa Havukainen painottaa Pro-toimintamallin yhteisöllisyyttä:
-Mielestäni ProVaka-toimintamallin helmi on yhteisöllinen lähestymistapa. Koko henkilökunta tehtävänimikkeisiin katsomatta pääsee osallistumaan kehittämiseen. Pro-toimintamalli tuo rakenteita arjen kasvatustyöhön ja henkilöstö saa lisää ammatillista osaamista.
Vantaalla henkilöstö on kokenut, että toimintamalli on helppo kytkeä arjen työhön. Henkilöstölle tehtyjen kyselyjen mukaan henkilöstö suhtautuu positiivisesti toimintamalliin ja pitää sitä arjessa hyvin toteutettavana sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen osalta. Perusopetuksen kyselyssä on ollut nähtävissä pystyvyyden tunteen vahvistuminen käyttäytymisen tukemiseen liittyen. Lisäksi toimintamalli on nähty yhtenä tärkeänä elementtinä koulujen hyvinvointityön kehittämisessä.
Tarkoituksena on jatkaa ja vakiinnuttaa toimintamalli osaksi päiväkotien ja koulujen normaalia toimintaa, ja se vaatii Mikko Mäkelän mukaan toimintamalliin sitoutumista:
-Toimintamalli vaatii sitoutumisen pitkäkestoisesti eikä siihen voi suhtautua hanke- tai projektiluontoisesti. Pitkäkestoinen sitoutuminen vaatii kuntatason ja johtamisen tukea, hyvin mietittyjä rakenteita sekä tarvittavaa koulutuksellista ylläpitoa. Ohjaustyöhön kannattaa panostaa ja myös perheet ja koko henkilöstö on syytä ottaa mukaan alusta asti. Hyvät, ennalta mietityt rakenteet ovat keskeiset toimintamallin edistämiseksi.
ProKoulu-toimintamallia on kehitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston sekä Niilo Mäki Instituutin yhteistyönä. Toimintamallin taustalla on vahva tutkimusnäyttö. Nelivuotinen interventiotutkimus selvitti ProKoulu-mallin toimivuutta ja vaikuttavuutta koulun työrauhaan, käyttäytymisongelmien esiintymiseen sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin. Tulokset antoivat näyttöä siitä, että toimintamalli vähensi käyttäytymisen häiriöitä ja vahvisti opettajien pystyvyyttä käyttäytymisen ohjaamisessa. Myös oppilaiden väliset suhteet paranivat ja kiusaaminen koulussa väheni.
Lisätietoa tutkimustausta osoitteessa www.prokoulu.fi/tutkimus/
Kasvun tuki 1/2023 aikakauslehden systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa on myös julkaistu menetelmäarvio ProKoulu-toimintamallista. Katsaus päätyy kokonaisarvosanaan 5/5, mikä tarkoittaa toimintamallilla olevan vahva dokumentoitu näyttö suomalaisessa kontekstissa.
Lisätietoa osoitteessa: kasvuntuki.fi/menetelmat/prokoulu-toimintamalli/
Vantaalla 14.-15.11.2024 järjestettävä ProSeminaari 2024 tarjoaa tilaisuuden tutustua ProKoulu- ja ProVaka -toimintamalleihin. Erityistä huomiota kiinnitetään käyttäytymisen tuen kuntatasoiseen toteuttamiseen, tuen vaikuttavuuden taustatekijöihin sekä ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksiin ja merkitykseen kouluissa ja päiväkodeissa. Luvassa on työpajoja sekä eturivin asiantuntijoiden luentoja. Tule inspiroitumaan Vantaalle!
Lisätietoa osoitteessa: koju.nmi.fi/proseminaari2024/