Haastattelussa Laura Kanto
Peräseinäjoelta kotoisin oleva Laura Kanto kiinnostui puheterapiasta jo lukioikäisenä, kun hän oivalsi, että puheterapia on paljon muutakin kuin vain pelkästään artikulaation ja äänteiden harjoittelua. Vielä väitöstutkimuksen jälkeenkin hän huomaa hämmästelevänsä lasten kielen omaksumisen piirteitä. Tällä hetkellä Laura työskentelee VIKKE-hankkeessa (Viittomakieltä omaksuvien lasten kielitaidon arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet), jossa hän on tiiminsä kanssa kehittänyt ensimmäisen suomalaisen arviointimateriaalin 8 kk-15-vuotiaiden lasten suomalaisen viittomakielen taidon ja kehityksen arviointiin. Nyt työn alla on verkkovälitteisen harjoitusmateriaalin kehittäminen suomalaisen viittomakielen kehityksen tukemiseen sekä uuden viittomakielen perheopetuksen ja viittomakielen kuntoutuksen mallin rakentaminen. Kiirettä siis pitää, mutta mistä kipinä suomalaisen viittomakielen omaksumisen tutkimukseen sai alkunsa?
Kerro mitä olet opiskellut ja työurastasi, millainen on ollut ammatillinen polkusi?
Olen itse kuurojen vanhempien kuuleva lapsi ja varsinaiselta koulutukseltani puheterapeutti. Aloitin logopedian opinnot vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Pian opiskelun alkuvaiheessa aloin pohtimaan omaa kaksimodaalista kaksikielisyyden kehitystä ja kiinnostus aiheen tutkimukseen syntyi. Palo tutkimukseen syttyi jo heti gradututkielman alkuvaiheessa ja käynnistin kuurojen vanhempien kuulevien lasten eli KODA-lasten (engl. Kids of Deaf Adults) kaksimodaliseen kaksikielisyyteen liittyvän gradututkielman aineiston keruun jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Valmistuin puheterapeutiksi vuonna 2006 ja työskentelin ensin puheterapeuttina, mutta kiinnostus tutkimusta kohtaan veti kuitenkin pian takaisin tutkimuksen pariin.
Väitöstutkimuksessani jatkoin KODA-lasten kaksimodaalisen kaksikielisyyden tutkimusta. Samalla havahduin siihen, että vaikka olin omaksunut ja käyttänyt suomalaista viittomakieltä heti varhaislapsuudesta lähtien, en juurikaan tiennyt mitään viittomakielestä itsessään tai sen rakenteesta. Kukaan ei ollut koskaan opettanut sitä minulle, vaan käytin kieltä täysin oman intuition varassa. Sen vuoksi aloitin väitöskirjatutkimuksen rinnalla myös viittomakielen maisteriopinnot Jyväskylän yliopistossa suomalaisen viittomakielen oppiaineessa. Näen nyt, että näillä opinnoilla oli selkeä vaikutus sekä urani suuntaan että oman kieli-identiteettini ja kielitaitoni kehitykseen.
Väitöskirjani valmistui 2016 ja sai kaksi väitöskirjapalkintoa. Tammikuussa 2017 aloitin työt tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella viittomakielen keskuksessa. Tutkimustyön lisäksi tällä hetkellä opetan Jyväskylän yliopistossa puhuttujen ja viitottujen kielten omaksumiseen ja viittomakielen omaksumisen tutkimukseen liittyviä kursseja sekä ohjaan maisteritutkielmia. Näin pystyn liittämään opetukseni ja tutkimukseni tiiviisti yhteen.
Mikä sai sinut kiinnostumaan puheterapiasta? Entä kuinka tutkimustyö ja puheterapeutin tehtävät tukevat toisiaan?
Kiinnostuin puheterapiasta lukioikäisenä, kun oivalsin, että puheterapia on paljon muutakin kuin vain pelkästään artikulaation ja äänteiden harjoittelua. Aloitin työskentelyn yksityisenä puheterapeuttina väitöskirjaa viimeistellessäni. Puheterapeuttina koen olevani parhaimmillani erityisesti vuorovaikutukseen liittyvien haasteiden parissa ja työssäni kiinnitän paljon huomiota sen eri elementteihin. Uskon, että viittomakielisyyteni, koulutukseni ja kokemukseni myötä havaitsen lasten ja aikuisten vuorovaikutuksessa kehollisia ilmauksia, kuten katseen käyttöä, eleitä, pään ja kehon liikkeitä, helposti ja minulle ne ovat yhtälailla kieltä kuin sanat ja viittomatkin. Tätä hyödynnän puheterapeutin työssäni paljon.
Tutkimustyöni on antanut minulle paljon tietoa ja asiantuntemusta lasten kielen omaksumisesta, jota pystyn monin tavoin hyödyntämään puheterapeutin työssäni. Tutkimustani tehdessä olen viettänyt lukemattomia tunteja tutkimuskirjallisuutta lukien ja tarkastellen videoaineistosta hyvin yksityiskohtaisesti lasten kielen omaksumisen sekä lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen piirteitä. Toisaalta näen myös, että koulutustaustani puheterapeuttina hyödyntää tärkeällä tavalla myös tutkimustyötäni. Kielen omaksumisen tuntemus, kielen kehityksen tukeminen sekä kuntoutus ja kielitaidon arviointi ovat kaikki teemoja, joka liittyvät puheterapeutin tehtäviin ja jotka ovat keskeisiä teemoja nyt myös omassa tutkimuksessani viittomakielen omaksumisen ja kehityksen parissa. Edelleen huomaan usein havahtuvani hämmästelemään lasten kielen omaksumisen piirteitä aina, kun näen lapsia. Aihe vain kiehtoo kokonaisuudessaan kovasti.
Väitöskirjassasi tarkastelit viittomakielisissä perheissä kasvavien kuulevien lasten viittomakielen ja puhutun kielen simultaanista kehitystä 1-3 -vuotiailla lapsilla. Mitkä asiat kiehtoivat sinua eniten?
Itsenäni kiehtoi erityisesti näiden KODA-lasten kaksikielisyyden kehityskulku. Se, miten lapset omaksuivat samanaikaisesti kaksi modaliteetiltaan erilaista kieltä. Tutkimuksen alkuvaiheessa näin, että aiheen tutkiminen oli myös eräänlainen tutkimusmatka omaan kielen omaksumiseeni. Väitöstutkimuksessani hämmästyin erityisesti siitä, miten uskomattoman taitavia KODA-lapset olivat jo 12 kuukauden iässä. Jo tässä vaiheessa KODA-lapset tiesivät kenen kanssa tulisi käyttää viittomakieltä ja kenen kanssa puhuttua kieltä. Tämä näkyi lasten hyvin sensitiivisessä tavassa muokata käyttämäänsä kieltä eri vuorovaikutuskumppaneiden mukaan. Viittomakielisen vanhemman kanssa lapset hyödynsivät eleitä ja viittomia, kun taas puhuttua kieltä käyttävän aikuisen kanssa lapsen suosivat ääntelyn ja sanojen tuottamista jo 12 kuukauden iässä.
Toinen asia, mikä hämmästytti minua erityisesti liittyi KODA-lasten taitoon yhdistellä viittomakieltä ja puhuttua kieltä samassa ilmauksessa. Kun viittomakieli ja puhuttu kieli tuotetaan osittain eri modaliteetteja käyttäen mahdollistuu viittomien ja sanojen tuottaminen yhtä aikaa. Kahden puhutun kielen välillä tämä ei luonnollisestikaan onnistu. Usein saatetaan ajatella, että kaksikieliset lapset sotkevat kieliä ilmauksissaan ja kielten eri koodien yhdistämiseen saatetaan suhtautua epäillen. Tutkimuksessani kuitenkin huomasin, että KODA-lapset hyödynsivät tätä kielten yhtäaikaista tuottoa ilmauksissaan hyvin monipuolisesti ja toteuttivat sen hyvin systemaattisesti ja synkronisesti. Lasten tuottamat ilmaukset olivat todella kiehtovia ja oivaltavia, eikä suinkaan osoitus siitä, että lapset olisivat kielen omaksumisessaan jotenkin kielistä sekaisin.
Tutkimani KODA-lapset myös havahduttivat minut kahta- tai useampaa kieltä omaksuvien lasten kokonaisvaltaisen kielitaidon tarkastelun merkityksestä. Toivoisin, että myös lasten kohdalla pystyisimme näkemään lapsen monipuolinen kielellinen resurssi eikä tarkasteltaisi vain yhtä kielen osa-aluetta tai yhtä lapsen omaksumaa kieltä. Olisi tärkeää, että tunnistamme kielen paljon laajempana kuin yksittäisten sanojen tai viittomien muodostamana jonona.
Olet tullut NMI:lle jatkamaan projektiasi Viittomakieltä omaksuvien lasten kielellinen kehityksen arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet (VIKKE). Mitä olette hankkeessa jo tehneet ja millaisia tavoitteita teillä on hankkeen viimeiseen vaiheeseen?
Jo väitöstutkimuksen aikana havahduin siihen, että meillä ei ole mitään menetelmiä lasten viittomakielen kehityksen arviointiin. Samoin myös työkalut KODA-lasten viittomakielen kehityksen ja taidon osoittamiseen ja tutkimiseen puuttuivat kokonaan. Tämän tarpeen pohjalta kehitin ja suunnittelin kolmivaiheisen tutkimushankkeen, joka sai nimekseen VIKKE (Viittomakieltä omaksuvien lasten kielitaidon arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet). VIKKE-hanke sai ensin rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja nyt saatu STEA:n rahoitus toi hankkeen myös tänne Niilo Mäki Instituutin puolelle. Hankkeessa työskentelee minun lisäkseni kaksi muuta työntekijää ja iloitsen tiimistämme erityisen paljon.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteenamme oli laatia lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointiin erilaisia arviointimenetelmiä. Tämän vaiheen myötä olemme nyt laatineet viisi erilaista arviointimenetelmää, joilla voidaan tarkastella lasten suomalaisen viittomakielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoa viittomavaraston, kieliopillisten rakenteiden ja kerrontataitojen osalta. Arviointimateriaalin avulla voidaan arvioida iältään 8kk-15-vuotiaiden lasten suomalaisen viittomakielen taitoa ja kehitystä viiden eri arviointimateriaalin avulla. Arviointimateriaalit valmistuivat syksyllä 2019, jolloin koulutimme viittomakieltä omaksuvien lasten parissa työskenteleviä opettajia arviointimateriaalin käyttöön.
Koska aikaisempaa materiaalia lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointiin ei Suomessa ole ollut, meillä ei ollut myöskään käsitystä lasten suomalaisen viittomakielen kehityskulusta eikä nykytilasta. Tämän vuoksi hankkeen toisessa vaiheessa tavoitteenamme oli kartoittaa yhteensä 100 suomalaista viittomakieltä omaksuvan lapsen suomalaisen viittomakielen taitoa arviointimateriaaleja hyödyntäen vuoden 2020 loppuun mennessä. Kartoituksen toteutukseen saimme rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Korona aiheutti kartoituksen toteutukseen todella paljon ylimääräistä työtä. Pystyimme onneksi saavuttamaan tavoitteemme perheiden ja eri tahojen hienon yhteistyön ansiosta. Tästä olen erityisen kiitollinen. Kaikista haasteista huolimatta meillä on nyt todella arvokas aineisto, josta pystymme ammentamaan paljon tietoa lasten suomalalaisen viittomakielen omaksumisesta, kehityksestä sekä nykytilasta.
Seuraavana tavoitteenamme on nyt hankkeen kolmannessa vaiheessa koota verkkosivuille tietoa lasten viittomakielen omaksumisesta ja kehityksestä. Hankkeen aikana luomme myös lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen tukemiseen soveltuvan verkkovälitteisen harjoitusmateriaalin. Materiaali tulee sisältämään perheille ja viittomakieltä omaksuvien lasten ja perheiden parissa työskenteleville eri alojen ammattilaisille tietoa lasten viittomakielen kehityksestä ja konkreettisia keinoja lasten viittomakielen kehityksen tukemiseen. Verkkomateriaalin pohjalta tavoitteenamme on koostaa uusi viittomakielen perheopetuksen sekä lasten viittomakielisen kuntoutuksen kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta meidän on tarkoitus kokeilla syksyllä 2021 käynnistyvässä perheille suunnatussa viittomakielen perheopetus- ja kuntoutuskokeilussa.
Mistä tutkimustiedosta innostuit viimeksi?
Olen innostunut siitä, että olemme pystyneet luomaan työkalun, jolla voidaan tarkastella viittomakieltä omaksuvan lapsen suomalaisen viittomakielen kehityksen piirteitä. Näin meille on vihdoin hahmottumassa se, miten suomalaisen viittomakielen kehityskulku lapsilla etenee. Tätä tietoa meillä ei vielä tähän mennessä ole ollut.
Mitä terveisiä haluat lähettää NMI:n uutiskirjeen lukijoille?
Viittomakieltä omaksuvien lasten joukko on hyvin moninainen. Lapsi voi olla kuuleva tai kuuro kuurojen vanhempien lapsi tai kuuleva tai kuuro kuulevien vanhempien lapsi. Näin kuulostatuksella ei voida määritellä sitä omaksuuko lapsi viittomakieltä. Haasteena kuitenkin on, että varsin usein ensisijaisesti viittomakieltä omaksuvaa lasta tarkastellaan vammaisuusnäkökulmasta käsin eli juurikin lapsen tai vanhemman kuulostatuksen kautta. Tämän vuoksi ei aina nähdä lasta kielen näkökulmasta käsin. Näin viittomakieltä omaksuvan lapsen tilanne on kuntoutuksen ja opetuksen puolella hyvin toisenlainen kuin esimerkiksi saamen kieltä, ruotsin kieltä tai muita puhuttuja kieliä omaksuvilla lapsilla. Viittomakieltä omaksuvat lapset ovat kuitenkin lähes aina vähintään kaksikielisiä ja kuten kartoitus meille osoitti todella usein monikielisiä.
Kehittyäkseen kieli tarvitsee vuorovaikutusta. Toivoisinkin, että näkisimme viittomakieltä omaksuvat lapset ensisijaisesti myös kielisinä ja myös he olisivat oikeutettuja saamaan opetusta ja tarvittaessa tukea äidinkielenä olevan viittomakielen kehitykseen, kuten monet muutkin kaksi- ja monikieliset lapset saavat useiden puhuttujen kielten kohdalla. Voimaannutetaan kaksi- ja monikieliset lapset heidän upeasta kielellisestä taidosta ja tuetaan lapsia kohti monipuolista ja monikielistä kielellistä resurssia.
Tutustu hankkeeseen tarkemmin osoitteessa https://www.nmi.fi/kaynnissa-olevat-hankkeet/vikke/