Suurin osa nuorista vaihtaa koulua siirtyessään alakoulusta yläkouluun. Erityisesti uudessa koulussa aloittavalle nuorelle siirtymän aiheuttamat monet muutokset voivat olla jännittävä asia, mutta siirtymään liittyviä huolia ole Suomessa tutkittu kovinkaan paljon. Rautiaisen, Rissasen, Kiurun ja Hirvosen tutkimuksessa selvitettiin, millaisia koulusiirtymään liittyviä huolia nuorilla on ennen ja jälkeen alakoulusta yläkouluun siirtymisen. Tutkimus oli osa laajempaa TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun -tutkimushanketta, jonka tavoitteena oli tunnistaa koulusiirtymää edistäviä tekijöitä, jotka voivat tukea kouluhyvinvointia ja kouluun sopeutumista. Tulosten mukaan nuoret olivat etukäteen eniten huolissaan kaverisuhteista, muista sosiaalisista suhteista, yläkoulussa pärjäämisestä sekä kiusaamisesta. Seitsämännen luokan aikana huolet kuitenkin vähenivät, mitä voidaan tutkijoiden mukaan pitää merkkinä siitä, että nykyiset siirtymäkäytänteet ja tukikeinot ovat pääsääntöisesti toimivia.
Suurin osa nuorista vaihtaa koulua siirtyessään alakoulusta yläkouluun. Siirtymä ajoittuu nuoren elämässä kehitysvaiheeseen, jolloin nuorella on paljon muutoksia elämän eri osa-alueilla, mikä heijastuu koulunkäyntiin ja sen lisäksi siirtymään liittyviin muutoksiin. Näistä eniten nousevat esille sosiaalinen ympäristö, esimerkiksi ystävyyssuhteiden merkittävä muutos ja nuoren aseman muuttuminen, koulun rakenteet ja kouluympäristö, suuri määrä uusia opettajia sekä kouluaineita sekä koulun sijaintiin ja koulumatkaan liittyvät muutokset. Nämä tekijät voivat lisätä huolien määrää sekä ahdistusta. Joillakin nuorilla ongelmat alkavat kasautua, mikä voi näkyä henkisenä pahoinvointina tai ulkoisena häiriökäyttäytymisenä. Erityisesti nuoret, jotka siirtyvät erilliskoulusta yläkouluun, joutuvat kohtaamaan sosiaalisia ja fyysisiä muutoksia kerralla enemmän.
Siirtymään liittyviä huolia ja niiden toistumista siirtymän jälkeen on Suomessa tutkittu vain vähän. Lisäksi siirtymän yhteydessä tapahtuvan koulun vaihdon tai samassa koulussa pysymisen yhteyttä nuorten mainitsemiin huoliin ei ole vielä tutkittu kattavasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella alakoulusta yläkouluun siirtyvien suomalaisnuorten siirtymää koskevia huolia. Tavoitteena oli selvittää, millaisia huolia nuorilla on liittyen koulusiirtymään alakoulusta yläkouluun, kuinka yleisiä eri huolenaiheet ovat nuorten keskuudessa ja vaihteleeko huolten yleisyys sen suhteen, ovatko nuoret pysyneet siirtymän aikana samassa koulussa vai vaihtaneet toiseen kouluun. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi, kuinka pysyviä nuorten huolenaiheet ovat kuudennelta seitsemännelle luokalle ja onko huolten pysyvyydessä eroa koulua vaihtaneiden ja samassa koulussa pysyneiden nuorten välillä. Tutkimus oli osa laajempaa TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun -tutkimushanketta, jonka tavoitteena oli tunnistaa koulusiirtymää edistäviä tekijöitä, jotka voivat tukea kouluhyvinvointia ja kouluun sopeutumista.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 876 12–13-vuotiasta nuorta. Nuorten vastaukset koulusiirtymään liittyvistä huolista 6. luokan keväällä ja 7. luokan syksyllä luokiteltiin aihepiirien perusteella kymmeneen pääluokkaan: 1. koulu, 2. koulunkäynti, 3. kaverit, 4. muut sosiaaliset suhteet, 5. kiusaamistilanteet, 6. koulumatka ja myöhästyminen, 7. itseen liittyvät, 8. päihteet, 9. muut ja 10. ei ole huolia.
Nuorten ollessa 6. luokalla huolet liittyivät eniten kavereihin, kiusaamiseen, koulunkäyntiin ja muihin sosiaalisiin suhteisiin. Vähemmän huolia liitettiin kouluun, koulumatkoihin, omaan itseen ja päihteisiin. 7. luokan alussa eniten huolta lisääntyi koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, mutta kavereihin, muihin sosiaalisiin suhteisiin, kiusaamiseen, koulumatkoihin, itseen ja päihteisiin liittyvät huolet olivat vähentyneet. Eli koulunkäyntiin liittyvät huolet olivat yleisimpiä sekä 6. että 7. luokalla. 6. luokalla tämä huoli liittyi eniten oppimiseen, kuten kokeiden määrään, haastavuuteen kuten suurempaan koulutyön määrään ja koulumenestykseen, kuten huonojen arvosanojen saamiseen. 7. luokalla huoli jakaantui koulupäivään eli kasvaneeseen koulupäivän pituuteen, läksyihin ja kirjoihin sekä tiettyihin oppiaineisiin. Koulumenestystä koskevat huolet sen sijaan olivat vähentyneet.
Koulua vaihtaneiden nuorten ennen siirtymää mainitsemat huolet toistuivat siirtymän jälkeen kaikissa neljässä tarkastellussa luokassa (kaverit, kiusaaminen, koulunkäynti ja muut sosiaaliset suhteet). Nuoria huolestutti, millaiset ovat uudet luokkatoverit ja opettajat tai miten uudessa koulussa puututaan kiusaamiseen. Yhtenäiskouluissa taas 6. luokkalaisten huolista tulivat 7. luokalla esiin vain ne, jotka liittyivät koulunkäyntiin. Se oli myös aihepiireistä ainoa, joka yleistyi tämän tutkimuksen nuorilla 7. luokalle siirryttäessä ja kyseistä huolta oli samassa koulussa jatkaneilla enemmän kuin koulua vaihtaneilla. Tämä voinee selittyä sillä, kun ympäristö, toimintatavat ja ihmiset eivät muutu, on sen sijaan muille huolille enemmän tilaa.
Onnistuneeseen siirtymään vaikuttavat erityisesti nuoren kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan, uusien ystävyyksien solmiminen, nopea koulun sääntöjen sekä rutiinien omaksuminen, nuoren itsenäisyys, hyvä sopeutumiskyky muutostilanteissa, nuoren kehitystaso ja siihen sopiva ympäristö. Nuoren motivaatiolla on suuri merkitys, jota voi esimerkiksi päätöksenteon osallisuudella kasvattaa, mikä puolestaan vaikuttaa nuoren itsetuntoon positiivisesti. Siirtymävaiheessa yläkoulussa vaikuttamisen mahdollisuudet usein kuitenkin kapenevat. Omaan pärjäämiseen liittyvän huolen on huomattu olevan riskitekijä siirtymävaiheen sopeutumisessa. Kaikki, mikä lisää nuoren myönteistä käsitystä itsestä ja kokemusta omasta autonomiasta, auttaa puolestaan nuorta selviämään paremmin koulusiirtymävaiheesta.
Nuorten koulusiirtymään liittyvät huolet ennen siirtymää ja siirtymän jälkeen ovat sisällöltään melko samanlaisia ja niihin voivat vaikuttaa myös aikuisten huolet. Ennen uuteen kouluun siirtymää yleisimmät siihen liittyvät huolet ovat sosiaaliset suhteet, kiusaaminen, eksyminen ja ystävyyssuhteet. Myös koulunkäyntiin, kuten koulutyön tason nouseminen, sekä kouluympäristöön, kuten arvosanojen lasku saattavat aiheuttaa huolta. Yläkoulun siirtymisen jälkeen yleisimpiä huolenaiheita ovat ensisijaisesti ystävyyssuhteet sekä kiusaaminen ja näiden lisäksi myös eksyminen, koulutyön suuremman määrän hallitseminen sekä kouluympäristöön liittyvät huolet, kuten koulun koko, suuri oppilasmäärä sekä luokanopettajan vaihtuminen useampaan aineenopettajaan.
Kaikkineen voidaan osoittaa, että huolissa ja niiden pysyvyydessä siirtymän yli on eroa koulun vaihtajien ja samassa koulussa pysyneiden välillä. Huolten määrä väheni 7. luokalle siirryttäessä, joten nykyiset siirtymäkäytänteet ja tukikeinot ovat pääsääntöisesti toimivia. Siirtymävaiheen onnistumista voidaan ennalta tukea kiinnittämällä huomiota nuorten mainitsemiin huolenaiheisiin siirtymää suunniteltaessa ja toteutettaessa. Erilaisia tukikeinoja ovat esimerkiksi tukioppilastoiminta ja vierailupäivät tulevassa yläkoulussa. Lisäksi kaveritoiveiden huomioon ottaminen vaikuttaa olevan nuorille hyvin tärkeää. Myös siirtymän tapahtuminen asteittaisesti voi hyödyttää nuoria, sillä lukuisat muutokset eivät tällöin tapahdu samanaikaisesti.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu NMI-Bulletin Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä 4/2017. Lue artikkeli täältä
Kirjoittanut Victoria Kiuru, kuntoutuksen ohjaaja, toimistoharjoittelija