Tukea opettamiseen uudistuneesta KUMMI 3 -julkaisusta
Marita Mäkinen on Niilo Mäki Instituutin juuri päivitetyn julkaisun ”KUMMI 3. Lukemisen aika, leikin taika” kirjoittaja. Mäkinen työskentelee tällä hetkellä opettajankoulutuksen emeritaprofessorina Tampereen yliopistossa. Yksi hänen sydäntään lähellä olevista tutkimusalueista on ollut luku- ja kirjoitustaidon oppiminen ja niihin liittyvät vaikeudet. Tärkeä kysymys on ollut, millaista osaamista opettajat tarvitsevat, jotta he voivat tukea lukemisvalmiuksia, tunnistaa lukivaikeuksien riskejä ja ottaa opetuksessaan huomioon luku- ja kirjoitustaidon pulmat. Ennen tutkijan uraa Mäkinen toimi pitkään erityisopettajan työssä, jonka tärkeä osa oli lukitaitojen kuntoutus.
Kysyimme Marita Mäkiseltä lukivalmiuksien tukemisesta ja kartoittamisesta esiopetuksessa, Sanat paloiksi -arviointimenetelmästä sekä siitä, miten KUMMI 3. Lukemisen aika, leikin taika -julkaisu uudistui. Haastattelun lopussa on myös Mäkisen tärkeät terveiset esiopetuksessa lukivalmiuksen parissa työskenteleville.
Miksi lukivalmiuksien tukeminen ja kartoittaminen esiopetuksessa on tärkeää?
”Perinteinen ajatusmalli on, että lapset oppivat luku- ja kirjoitustaidon nopeasti ja helposti koulun alussa, mikäli eivät ole itsekseen ehtineet oppia sitä ennen koulun alkua. Tämä ajatusmalli pitää edelleen varsin hyvin paikkansa: yli puolet koulutulokkaista saa lukemalla selvän vähintään yksittäisistä sanoista. Yksi vaikuttaja tähän on suomen kielen säännöllinen kirjoitusjärjestelmä, jonka ansiosta nopea oppiminen on mahdollista.
Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen alkumetreillä on väliä. Koululaisten käsitys itsestä oppijana perustuu pitkälti niihin kokemuksiin, jotka syntyvät lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen aikana. Lapsilla, joiden lukutaito ei tahdo päästä vauhtiin koulun alussa, on riski joutua lukutuntien silmätikuiksi. Osa lapsista saattaa myös kohdata pitkäkestoisia lukivaikeuksia. Toisin sanoen, samaan aikaan kun he juuri eniten tarvitsisivat kannustusta ja myönteisiä oppimiskokemuksia, hankaluudet lukemaan oppimisessa ja altistuminen sosiaaliselle vertailulle saattavat peruuttamattomasti haavoittaa heidän käsitystään omista taidoistaan ja itsestään oppijoina.
Viime aikoina olemme saaneet lukea hälyttäviä otsikoita koululaisten heikkenevästä lukutaidosta. Lasten ja nuorten lukutaito on eriytynyt huolestuttavasti. Tutkimukset ja opettajat kertovat samaa viestiä: heikkojen lukijoiden määrä on jopa kaksinkertaistunut alle kymmenessä vuodessa, oppilaat eivät pidä lukemisesta, harvalle lukeminen kelpaa harrastukseksi, oppilaat eivät luota lukutaitoonsa ja he eivät välttämättä näe lukevia aikuisia.
Siksi myös meillä Suomessa on tärkeä pohtia, mitä voimme tehdä asialle. Lukivalmiuksiin panostaminen, niiden kartoittaminen ja harjoittaminen on yksi ratkaisu, joka antaa mahdollisuuden ennakoida luku- ja kirjoitustaidon oppimista jo ennen virallisen lukemaan opetuksen alkua. Siksi esiopetuksen aika on kriittinen.”
Mitä ovat lukivalmiudet?
”Tutkimukset ovat jo pitkään selvittäneet taitoja, jotka ennakoivat lukemaan oppimista ja ennustavat mahdollisia lukivaikeuksia. Näitä taitoja kutsutaan lukivalmiuksiksi, ja näitä taitoja kartoittamalla nähdään, kuinka lähellä lapsi on alkavia luku- ja kirjoitustaitoja. On myös havaittu, että osa lukivalmiuksista on sellaisia taitoja, joita harjoittamalla voidaan auttaa lapsia oppimaan lukemaan mahdollisimman suotuisasti.
Tällainen harjoitukselle altis taito on fonologinen tietoisuus. Sen viriäminen ajoittuu sujuvan puhumisen ja alkavan lukemisen väliin. Siinä on toinen perustelu, miksi esiopetus on luonteva ajankohta harjoittamiselle. Esiopetuksen alkuun mennessä on fonologinen viriäminen useimmiten päässyt vauhtiin. Moni lapsi on silloin erityisen kiinnostunut kirjoitetusta kielestä, kirjaimista ja kielellä leikkimisestä.
Opettajat kentällä ovat kuitenkin havainneet myös päinvastaista. Lukemaan oppiminen ei välttämättä enää olekaan tavoiteltava portti uusiin maailmoihin, vaan tilalle on tullut ruutuaika ja kännykkäpelit, jotka vähentävät kirjoitetun kielen vetovoimaa. Samoin monen perheen kiireiseen arkeen ei mahdu yhteisiä lukuhetkiä ja lukemiseen innostamista. Näin lapset altistuvat entistä vähemmän kirjoitetulle kielelle. Siksi huomion kohdentamisella lukemisvalmiuksiin voi olla tärkeä lukemiseen kannustava vaikutus.”
Miksi fonologisen tietoisuuden kehittymisen tukeminen on tärkeää?
”Tutkimustieto on jo pitkään vahvistanut, että fonologinen tietoisuus yhdistettynä kirjaintuntemukseen antaa parhaan pohjan lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Fonologinen tietoisuus on silta lukutaitoon.
Lukemaan oppimisen alku on ns. kirjoitetun kielen koodin murtamista. Se tarkoittaa oivallusta siitä, miten puhuttu ja kirjoitettu kieli liittyvät toisiinsa. Koodin murtaminen edellyttää, että lapsi erottaa toisistaan sanan merkityksen ja äänteellisen rakenteen.
Tärkeintä lapselle on sanojen merkitys. Kieli on ensi sijassa viestimisen väline. Tärkeää on se, mitä sanotaan ja mitä sanat tarkoittavat. Lukutaidon kynnyksellä lapsen pitää ymmärtää, että puheen virta koostuu sanoista ja niitä pienemmistä yksiköistä – sanoilla on siis myös rakenne. Fonologisen tietoisuuden avulla lapsi ymmärtää, että sanoilla on sekä merkitys että rakenne. Fonologinen tietoisuus on siis kielen kaksoisjäsennystä. Se on silta kirjoitetun koodin murtamiseen eli lukemiseen.”
Koska fonologisen tietoisuuden harjoittamisen voi aloittaa?
”Fonologinen tietoisuus viriää vaiheittain, joten pienten lasten fonologisten taitojen viriämistä voidaan leikin kautta tukea jo varhaiskasvatuksessa. Taitojen harjoittamisella on myös todettu olevan hyvä harjoitusvaste ja ennaltaehkäisevä vaikutus – parhaimmillaan se tarjoaa merkittävää tukea jo kauan ennen mahdollisten vaikeuksien ilmenemistä ja samalla tasoittaa lasten keskinäisiä taitoeroja.
Fonologisen tietoisuuden taitojen arviointi ja harjoittaminen sopii hyvin esiopettajien toteuttamaksi, koska moni harjoite on heille jo perinteisesti tuttua arkipäivän toimintaa. Ja syventämällä osaamistaan lasten fonologisen tietoisuuden taidoista, niiden arvioinnista, kehittymisestä ja yhteydestä lukemaan oppimiseen, esiopetuksen henkilöstö voi nivoa fonologiset harjoitustuokiot säännölliseksi ja johdonmukaiseksi toiminnaksi esiopetuksen arkipäivään. Ilahduttavasti harjoitustuokiot ovatkin jo monen esiopetusryhmän arkipäivää!”
Miten fonologisen tietoisuuden kehittymistä voidaan parhaiten tukea?
”Fonologinen tietoisuus on kehittyvä taito, joka etenee lapsen tiedollisten (kognitiivisten) taitojen ja kielen ja puheäänteiden kehittymisen rinnalla. Fonologisessa tietoisuudessa voidaan erottaa kaksi vaihetta ennen lukemaan oppimista: fonologisen herkistymisen ja sanan yksiköiden havaitsemisen vaiheet, ja yksi vaihe lukemaan oppimisen yhteydessä: sanan yksiköiden tietoinen käsitteleminen.
Heittäkää tännekin muutama lettu, huuteli punaturkkinen… Pienten lasten fonologista herkistymistä voidaan tukea kaikenlaisella sanoilla leikittelyllä: esimerkiksi puhetta ja rytmiä yhdistetään laululeikeissä, loruissa ja riimittelyissä; vertaillaan sanan pituuksia; tunnistetaan ja keksitään riimejä sekä tunnistetaan sanojen alkuäänteitä. Tällöin lapsen ei vielä tarvitse tuntea kirjaimia.
Mikä pakko lentää? (lepakko) Sanan yksiköiden havaitsemisen vaihe on tärkein luku- ja kirjoitustaidon oppimisen kannalta. Harjoitteissa kannustetaan sanaleikkejä tietoisemmin lapsia havaitsemaan puheen yksiköitä ja kiinnostumaan kirjoitetusta kielestä.
Mikä uusi sana tulee, kun sanan tukka alkuun lisätään pa? (patukka) Sanan yksiköiden tietoinen käsitteleminen edellyttää jo alkavaa lukutaitoa. Harjoitteissa sanoista erotetaan, lisätään ja vaihdetaan tavuja ja äänteitä.
Parhaimmillaan harjoitustuokiot ovat opettajajohtoista ohjausta, joka yhdistyy lapsikeskeiseen, lasten kiinnostuksen herättävään ryhmätoimintaan. Missä on lapsen mielenkiinto, siellä on myös paras kannustin oppia uutta.”
Millainen on Kummi-julkaisussa esitelty Sanat paloiksi -arviointimenetelmä?
”Sanat paloiksi -arviointi kartoittaa lasten fonologisen tietoisuuden taitoja. Se on suunniteltu tehtäväksi ennen virallista lukemaan oppimista. Arvioinnin voi tehdä esiopetuksen alussa ja toistaa koulun kynnyksellä. Arvioinnin voi tehdä myös pienemmissä osissa esiopetusvuoden kuluessa. Arviointia voi käyttää myös hitaasti lukemaan ja kirjoittamaan oppivien koululaisten taitojen kehittymisen seurantaan. Niin ikään se soveltuu kaksi- ja monikielisten lasten taitojen kartoittamiseen oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomen kielellä. Sen sanasto noudattaa suomen kielen ominaispiirteitä ja kielemme vaikeutuvia rakenteita, jotka ovat osoittautuneet suomalaislasten lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kulmakiviksi. Tehtävät kartoittavat edellä esiteltyjä fonologisen herkistymisen, sanan yksiköiden havaitsemisen ja käsittelemisen taitoja. Arviointi on tarkoitettu tehtäväksi yksilöllisesti opettajan johdolla.”
Millaiseen teoriaan Sanat paloiksi -menetelmä perustuu?
”Sanat paloiksi -arviointimenetelmän teoreettiset juuret kumpuavat lukemisen tutkimuksesta, joka on jo pitkään vahvistanut, että fonologinen tietoisuus yhdistettynä kirjaintuntemukseen antaa parhaan pohjan luku- ja kirjoitustaidon alkutaipaleelle. Arviointi nojaa myös tutkimustietoon lasten fonologisen tietoisuuden kehittymisen vaiheista. Tausta-ajatuksena on myös usean muun tutkimuksen tapaan, että kielen rakenteen piirteet vaikuttavat fonologisen tietoisuuden taitojen kehittymiseen. Sanasto noudattaa suomen kielen vaikeutuvia rakenteita.
Harjoittamisen perustana on sosiokulttuurinen näkemys lapsen oppimisesta ja aikuisen merkityksestä oppimisen tukijana. Se tarkoittaa, että harjoitteiden ohjaus on paitsi opettajajohtoista, se myös hyödyntää lapsikeskeisiä leikkipedagogisia toimintatapoja.”
Onko Sanat paloiksi -menetelmää tutkittu?
”Kirjan tutkimukseen perustuva tausta ja toiminnalliset harjoitukset ovat alun perin syntyneet harjoitustutkimuksessa esiopetuksessa. Taitojen arviointia on myös käytetty pitkittäistutkimuksessa, jossa lasten lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kehittymistä on seurattu esiopetuksesta koulun alkuluokille. Arviointia on käytetty myös muiden fonologista tietoisuutta mittaavien menetelmien osana eri tutkimuksissa.
Arviointimenetelmä on kehitelty yhdistelemällä ja muokkaamalla erilaisia fonologisen tietoisuuden arvioimiseen käytettyjä tehtävätyyppejä niin meillä kuin muualla eri kielialueilla. Tätä uudistettua painosta varten arviointimenetelmän tehtävätyyppejä on vielä tarkennettu uusimman tutkimustiedon perusteella.”
Mitä Sanat paloiksi -menetelmä sisältää?
”Arviointi koostuu kymmenestä erilaisesta tehtävästä, jotka on laadittu tutkimustiedon perusteella vaikeutuvaan järjestykseen. Arviointi pyrkii tarjoamaan luotettavan näkymän lapsen taitoihin, koska kolmelle tasolle sijoitetut tehtävät auttavat tulkitsemaan lapsen fonologista kehitystasoa.
Tasoista kaksi ensimmäistä kartoittaa lapsen fonologisia taitoja ennen lukemaan oppimista: fonologisen herkistymisen ja sanan yksiköiden havaitsemisen taitoja. Kolmas vaihe kartoittaa lapsen taitoja lukemaan oppimisen yhteydessä: sanan yksiköiden tietoinen käsitteleminen. ”
Mitä KUMMI 3. Lukemisen aika, leikin taika tarjoaa esi- ja alkuopettajalle?
”Kummi-julkaisu tarjoaa tutkimusperustaista tietoa lasten fonologisen tietoisuuden taitojen kehittymisestä, arvioimisesta ja niiden yhteydestä luku- ja kirjoitustaitojen oppimiseen. Lisäksi se tarjoaa työvälineen lasten lukemisvalmiuksien arvioimiseen ja harjoittamiseen: fonologisen tietoisuuden taitojen kartoittamisväline (Sanat paloiksi -arviointi) sopii varhaiskasvatuksesta koulunalkuun. Kummi-julkaisusta saa vinkkejä myös lukivalmiuksia tukevien harjoitushetkien toteuttamiseen: lasten suoriutumisen perusteella opettaja voi koostaa ryhmäkohtaisia tehtävätyyppejä harjoitushetkiin koko ryhmälle ja yksittäisille lapsille heidän tarpeidensa mukaan.
Kummi-julkaisu tarjoaa myös pedagogisia perusteita toiminnallisen harjoittamisen tueksi: Kirja tarjoaa sekä fonologisen että pedagogisen kehyksen, jonka varassa opettajat voivat laatia johdonmukaisesti etenevän leikkipedagogiikkaan perustuvan harjoitusohjelman omille lapsiryhmilleen. Kirjapaketti sisältää myös valmiita leikkejä ja pelejä opettajille edelleen kehitettäviksi sekä virikesanastoa fonologisen harjoitteiden eriyttämiseksi.”
Miten KUMMI 3. Lukemisen aika, leikin taika -julkaisua on uudistettu?
”Uudistetun Kummi-julkaisun sisältöä on päivitetty käyttäjien toiveiden sekä uusimman tutkimustiedon varassa. Kirja pyrkii vastaamaan usein kuulemaani opettajien toiveeseen saada lisää tutkimusperustaista ja käytännöllistä tietoa, joka auttaa heitä vahvistamaan omaa osaamistaan lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksista ja niiden tukemisesta.
Kummi-julkaisussa on tiivistettynä nykytutkimuksen antia luku- ja kirjoitustaitojen taustamekanismeista, kehityskulkuista ja niiden esteisiin liittyvistä tekijöistä. Lisäksi kirjassa on tarkennettu fonologisen tietoisuuden taitojen vahvistunutta merkitystä perusluku- ja kirjoitustaitojen oppimiselle. Suomen kielen piirteiden vaikutus fonologisen tietoisuuden kehittymiseen tulee kirjassa käsiteltyä aiempaa tarkemmin.
Uudistettuun painokseen on päivitetty myös arviointimenetelmän sanastoa. Sanastomuokkausten tarkoituksena on tarjota esiopetusikäisille aiempaa tutumpia ja innostavampia, mutta sanarakenteiltaan alkuperäisen arvioinnin kaltaisia sanoja työstettäväksi. Kohdesanojen sanarakenteet ovat pysyneet ennallaan, joten sekä aiempi että nykyinen arviointilomake ovat yhtä käyttökelpoisia.
Opettajien ohjeistusta on laajennettu ja tarkennettu erityisesti lasten taitojen laadulliseen tulkintaan. Monen arvioinnin käyttäjän toiveen mukaisesti kirjaan on lisätty myös kokoelma tutustumisharjoitteita. Niiden avulla voi lapsille tarjota yhteisiä tehtävätyyppeihin tutustumisen hetkiä ennen yksilöllistä arviointia.”
Terveisesi varhaiskasvatuksen henkilöstölle lukivalmiuksien harjoittamisesta?
”Fonologiset hetket pari kertaa viikossa saavat ihmeitä aikaan. Toivoisin, että varhaiskasvatuksen henkilöstö ja esiopettajat ottaisivat lasten fonologisten taitojen tukemisen säännöllisen harjoituksen kohteeksi. Se on ennaltaehkäisevää työtä lasten ja nuorten eriytyvän lukutaidon ja oppimisminäkäsityksen parantamiseksi. Vaikka itse luku- ja kirjoitustaidoilla ei vielä varhaiskasvatuksessa ole tarvetta, niiden perusta rakentuu varhaisvuosien aikana ja vakiintuu esiopetusvuotena.
Varokaa helppoa onnistumista
Toivoisin, että vaikka fonologisen tietoisuuden arvioiminen ja harjoittaminen ovat vaativia ja aikaa vieviä niin opettajalle kuin lapsille, niitä ei sivuutettaisi. Helpon ja nopean onnistumisen tavoitteleminen saa lapsen uskomaan, että ponnistelu on raskasta ja vastenmielistä. Fonologisen tietoisuuden taitojen kartoittaminen ja sen pohjalta laaditut harjoitushetket tukevat myös lasten tarkkaavaisuuden ja sinnikkyyden taitoja. Turvallisessa ympäristössä on hyvä harjoitella myös sietämään ja hyväksymään epäonnistumisia.
Eriyttää voi myös työstettävien sanojen avulla
Toivoisin, että opettajat kiinnittävät huomion myös harjoitteissa käyttämäänsä sanastoon. Kirjassa kuvataan niitä suomen kielen piirteitä, jotka helpottavat tai haastavat lapsen fonologista työstämistä. Esimerkiksi tehtävä vaikeutuu, kun lapsen käsiteltäväksi tarjotaan vaikearakenteisia tai pitkiä sanoja. Kun eriyttäminen tapahtuu sanaston avulla, voivat kaikki lapset osallistua yhteiseen toimintaan. Kirjasta löytyy virikesanastoa avuksi harjoitteiden eriyttämisessä.
Teette arvokasta työtä, jonka tulokset näkyvät vuosienkin päästä
Lämmin kiitos varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa työskenteleville opettajille. Lukemisvalmiuksien ohittamaton merkitys lasten luku- ja kirjoitustaitojen edistämisessä on vakiintuneesti tunnustettu. Myös lapset kiittävät. Monet heistä ovat saaneet kipinän lukemiseen ja oikea-aikaisen tuen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisensa polulle.”