Luku – ja kirjoitustaidon arviointiin uusia yksilöllisen arvioinnin ja oppimisen seurannan välineitä
AKI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmän yksilölliset arvioinnin ja oppimisen seurannan välineet ilmestyvät syksyllä 2024. Kysyimme AKI-arviointimenetelmän kehittäneen LUKINO-hankkeen ydintiimiltä Riikka Heikkilältä, Pirita Korpivaaralta ja Roosa Karhuselta, millaiset uudet välineet ovat ja miten ne ovat syntyneet. Kysyimme myös, millaista kehitystyö on ollut ja mikä siinä on ollut mieleenpainuvinta. Haastattelussa tarkastellaan myös sitä, miten AKI-yksilöarvioinnin välineillä voidaan tehostaa lukitaitojen arviointia.
AKI on kolmivaiheinen luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä
Luku- ja kirjoitustaidon arviointi kannattaa aloittaa käyttämällä AKI – Alakoulun Digilukiseulaa (AKI-seulaa), jonka tavoitteena on löytää ryhmästä tai luokasta mahdollisimman tehokkaasti ja luotettavasti ryhmästä tai luokasta ne oppilaat, joilla voi olla tuen tarvetta arvioitavissa taidoissa.
Kun AKI-seulan avulla on löydetty oppilaat, joiden taidot ovat keskitasoa heikommat, varmennetaan tietoja taidoista ja taitopuutteista tarkemmin AKI-yksilöarvioinnin avulla.
Yksilöarvioinnin ensimmäinen osa, yksilöllinen arviointi luokille 1-6, on normitettu käytettäväksi kevätlukukauden aikana. Yksilöllisessä arvioinnissa tarkennetaan seulatulosta ja tarkastellaan lukusujuvuutta tarkemmin. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös AKI-seulan tulosta yksilöllisestä näkökulmasta. Yksilöllisen arvioinnin tavoitteena on saada oppijasta tietoa, jonka perusteella hänelle suunnitellaan tuen tarpeisiin kohdennettua tukea.
Toinen yksilöarvioinnin osa sisältää oppimisen seurannan välineet, jotka on tarkoitettu lukusujuvuuden ja oikeinkirjoittamisen kehittymisen seurantaan taitoihin annetun tuen aikana. Seuranta antaa tietoa, jonka perusteella tukitoimien kestoa voidaan määritellä ja sisältöä muokata vastaamaan oppijan tarpeita. Seurannan tehtäviä voidaan käyttää mihin aikaan lukuvuodesta tahansa, sillä niiden avulla seurataan oppijan taitojen kehittymistä suhteessa hänen omaan aikaisempaan suoriutumiseensa.
Arvioinnin kolmannessa vaiheessa arviointia siis toteutetaan yhdessä annetun tuen kanssa, jotta tukitoimia voidaan muokata tai parhaassa tapauksessa todeta, että ne voidaan lopettaa.
AKI-yksilöarviointi on tarkoitettu opetus- ja kuntoutusalan ammattilaisten kuten opettajien, psykologien ja puheterapeuttien käyttöön.
AKI-välineet kattavat kaikki tukivastemallin mukaiset arvioinnin tasot
AKI-välineet ovat tutkimusperustaisia, luotettavia ja helppokäyttöisiä. Ryhmätason arvioinnit (AKI-seula) tehdään helposti ilman paperia ja käsityötä. Jokaista vastausta ei tarvitse erikseen tarkistaa. Yksilölliseen arviointiin sisältyvät lukusujuvuuden normitetut tehtävät ovat myös aikarajallisia ja nopeita tehdä. Yksilölliseen arviointiin tarvitaan aikaa noin 15 minuuttia, ja niiden pisteyttäminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Kun välineet ovat helppokäyttöisiä ja aikaa säästyy, tukeen tarkoitetut resurssit voidaan ohjata sinne, missä niitä tarvitaan.
AKI-välineistö on tällä hetkellä ainoa menetelmä, joka kattaa tukivastemallin mukaiset arvioinnin tasot tuen tarpeen tunnistamisesta aina oppimisen seurantaan saakka luokilla 1-6. AKI:n yksilöllisillä välineillä pystytään seuraamaan tuen vaikuttavuutta, mikä ohjaa työskentelyä sinne, missä todellista tarvetta on.
”Helppokäyttöisyyden ja kattavuuden lisäksi AKI-välineet ovat tuoreita. Välineessä on uudet normit ja tehtävät ovat uusia ja ajantasaisia”, Korpivaara toteaa.
Helppokäyttöisyys on myös luotettavuuskysymys:
”Se, että opettaja osaa käyttää välinettä varmistaa sen, että saadaan luotettavia tuloksia”, Heikkilä lisää.
AKI-välineistä järjestetäänkin käyttökoulutuksia ja DigiLukiseulan käsikirjat ovat vapaasti verkossa luettavissa. AKI-välineiden käytössä tukena on myös tekninen tuki, joka vastaa käyttäjien kysymyksiin joka arkipäivä.
Pilotointivaiheen kokemukset ovat olleet positiivisia
Kentältä on tullut palautetta DigiLukiseulasta sekä AKI-yksilöarvioinnin välineiden pilotoinnista.
”Palautteissa on korostunut, että sähköisiä välineitä on ollut helppo käyttää ja tulokset on helppo ymmärtää. Välineet ovat tuottaneet odotettavissa olevia tuloksia”, Heikkilä kertoo.
Heikkilän mukaan pilotointivaiheen palautteissa opettajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että ovat saaneet olla osana tätä kehitystyötä ja tutustua välineisiin. Opettajat ovat kokeneet, että AKI-välineet ovat olleet suuri apu heidän työssään.
AKI-välineistön taustalla on monipuolista tutkimusta
AKI-arviointivälineistön taustalla on jo aiemmin kerättyä tutkimustietoa ja kehittämishankkeita, jotka liittyvät suomalaislasten lukutaitoon ja lukivaikeuksiin. Kehitystyö perustuu myös huolelliseen, satunnaistettuun otokseen, jossa on huomioitu otoksen alueellinen edustus. Otos on ollut laaja ja aineisto edustaa suomalaislapsia myös tuen tarpeen osalta. Analyysivaiheessa aineisto on käyty huolellisesti läpi ja varmistettu, että menetelmät ovat sekä luotettavia että päteviä. Jatkossa aineistoa on tarkoitus analysoida myös tutkimusmielessä ja alustavia tuloksia esitellään kesän kongresseissa sekä hyödynnetään tulevassa nopeaa nimeämistä käsittelevässä väitöskirjassa.
AKI-välineistö syntyi alakouluun suunnatun arviointimenetelmän tarpeesta
Kehittämistyö sai alkunsa Nopean nimeämisen testi RAN:in uudelleen normituksesta.
”Kun RAN:in normitukseen kerättiin aineistoa, heräsi ajatus siitä, että samalla voisi kerätä aineistoa myös lukutaidosta. Yläkoulun DigiLukiseula oli juuri valmistunut ja alakoulusta puuttui arviointimenetelmä, joka olisi sisältänyt olennaiset luku- ja kirjoitustaidon osa-alueet. Näin syntyi AKI – Alakoulun DigiLukiseula. Kattavia ja tukivastemallin mukaisia arviointimenetelmiä oli vain luokille 1-2, joten samalla päätettiin paikata tuota tarvetta myös 3-6-luokkalaisten osalta. Sekä RAN:iin että Alakoulun DigiLukiseulaan kerättiin aineistoa laajalta ikähaarukalta, joten samalla saatiin normiaineisto myös luokille 1-2 täydentämään yksilöarvioinnin välineitä koko alakouluun”, Heikkilä kertoo.
”Hanke laajeni alkuperäisestä ajatuksesta huomattavasti, ja ajattelimme, että kun kerran aloitimme, niin tehdään sitten kokonaisvaltainen arviointipaketti. On menty sitä kohden, mille on ollut tarvetta”, Heikkilä jatkaa.
AKI-arviointivälineitä on työstetty tiimityönä. Heikkilä on vastannut hankkeen johtamisesta sekä aineiston analysoinnista ja raportoinnista. Korpivaara ja Karhunen ovat vastanneet pääsääntöisesti aineiston keruun koordinoinnista sekä yhteistyötahojen kuten opettajien, ohjelmistokehitystiimin sekä koulutus- ja julkaisutiimin kanssa tehtävästä työstä.
”Olemme toimineet todella hienosti tiiminä; ilman saumatonta tiimityötä emme olisi näin isoa kokonaisuutta saaneet toteutettua”, Korpivaara kertoo kokemuksestaan.
Tiimin kokemuksia kehittämistyön varrelta
Koko tiimi kertoo, että välineiden työstäminen on ollut todella mielekästä:
”On tuntunut, että on tehnyt työtä, jolla on tarkoitus. On ollut kirkkaana mielessä, miksi tätä teemme ja mihin tarpeeseen. Lisäksi meillä on ollut aivan huikea tiimi ja mahtava ohjausryhmä sekä tutkimusavustajat. AKI-välineitä on ollut tekemässä valtava määrä ihmisiä. Kouluja on ollut mukana yli 300 ja oppilaita tuhansia. Tämä on ollut uskomaton yhteistyön ponnistus”, Heikkilä toteaa.
”Minun palaseni tässä hankkeessa on liittynyt myös opettajien ja oppilaiden kohtaamiseen aineiston keruuta koordinoidessani. On syntynyt paljon tarinoita, huumoria ja jännityksen hetkiäkin. Se, että on saanut ratkaista opettajien kanssa ongelmia ja saanut palautetta tehtävistä, on vahvistanut ajatusta siitä, että tätä tehdään oikeille ihmisille ja heidän tarpeisiinsa”, Karhunen kertoo.
Korpivaara puolestaan toteaa: ”Yksi mieleenpainuva hetki välineitä työstäessä on ollut se, kun keräsimme 1.-2.-luokkalaisista aineistoa ja haimme mukaan vapaaehtoisia kouluja. Vapaaehtoisia opettajia ilmoittautui mukaan todella paljon, se oli mahtavaa.”
Vinkkejä uutiskirjeen lukijoille onnistuneesta arvioinnista
Heikkilä kertoo onnistuneen arvioinnin tärkeistä tekijöistä:
”Tärkeää on pitää mielessä arvioinnin tarkoitus; arvioinnin tehtävänä on saada vastaus siihen, mistä tässä oppijan tuen tarpeessa on kysymys ja miten häntä lähdetään tukemaan. Jos nämä vastaukset saadaan, voidaan todeta, että arviointi on onnistunut. Arvioinnissa täytyy myös muistaa, että tärkein työkalu on käyttäjän asiantuntemus, tieto ja osaaminen arvioitavasta aiheesta. Järjestys välineiden käyttämisessä on se, että käyttäjä on niiden isäntä ja väline on työkalu. AKI-välineiden käyttäjän käsikirjat sekä AKI-välineistä järjestämämme koulutus palvelevat opettajia asiantuntemuksen kehittämisessä.”