Niilo Mäki Instituutin ”TOVIKS – Tukea oppimisvaikeuksiin Keski-Suomessa” -hankkeessa kehitetään oikea-aikaista ja alueellisesti tasa-arvoista tukea lapsille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia. Osalla lapsista oppimisvaikeuksiin linkittyy myös neuropsykiatrisia vaikeuksia. Haastattelimme hanketiimiä, johon kuuluvat hankevastaava, PsL Nina Kultti-Lavikainen, sisältöasiantuntija PsM Leena Tahkola sekä tutkimuspäällikkö, PsT Jarkko Hautala.
TOVIKS kehittää etäkonsultaation ja etätyöskentelyn malleja sekä yhdessä tekemisen kulttuuria
TOVIKS-hanketta rahoittaa pääasiassa Keski-Suomen liitto, ja se toteutuu vuosina 2023-2024. Mukana olevat kunnat ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Keuruu, Laukaa, Uurainen ja Saarijärvi. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan toimintamalleja tukemaan lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia. Hankkeen taustalla on suuri murros yhteiskunnassa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden hoidettavaksi.
”Kehitämme hankkeessa toimintamalleja, jotta kauempanakin asuvat lapset saavat palvelua. Tähän digitaalisuus tarjoaa oivan työkalun. Lisäksi haluamme vahvistaa toimijoiden yhdessä tekemisen kulttuuria. Näimme yhteiskunnassamme tapahtuneessa muutoksessa riskiä yhdessä tekemisen hapertumiseen. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten oppilashuolto, siirtyivät hyvinvointialueen toiminnaksi ja koulujen toiminta on kuntien vastuulla, on tärkeää systemaattisesti kiinnittää huomiota yhteistyöhön. Halusimmekin lähteä erilaisin kokeiluin etsimään yhdessä toteutettavia tapoja tukea lasten oppimista”, Kultti-Lavikainen kertoo.
Toimintamalleja kokeillaan vahvassa yhteistyössä hankekuntien opettajien kanssa. He valitsevat lapset etäkonsultaatioon tai etätyöskentelyyn. Tarkoituksena on, että hankkeen kokeiluihin valikoituvat lapset eivät ole oppimisvaikeuksien vuoksi vielä terveydenhuollon palveluiden piirissä. Voi sanoa, että kyseessä on eräänlainen varhaisen vaiheen ja matalan kynnyksen erityispalvelu.
”Etäkonsultaatiossa on tavoite, että opettajat valitsevat kokeiluihin sellaisia lapsia, joiden kohdalla he kokevat lisätiedon tarvetta joko lapsen oppimisen vaikeuksista tai tukitoimien fokuksesta. Etätyöskentelyyn opettajat ohjaavat lapsia, joiden kanssa pääsemme kokeilemaan oppimisen tukeen soveltuvia etänä toteutettavia työmuotoja”, Kultti-Lavikainen toteaa. ”Sekä etäkonsultaatiossa että etätyöskentelyssä pyritään vahvistamaan eri toimijoiden yhteistyötä ja yhdessä tekemisen kulttuuria”, Tahkola lisää.
Etäkonsultaatio on yhdessä pohtimisen paikka
Etäkonsultaatio on etäyhteydellä toteutettavaa oppimisvaikeuksiin erikoistuneen asiantuntijan tarjoamaa tukea opettajalle, huoltajille ja lapselle itselleen. Tapaamisen tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä lapsen oppimisvaikeuksien taustasta ja niiden heijastumisesta lapsen arkeen. Lisäksi tapaamisessa suunnitellaan yhdessä lapsen saamaa tukea, harjoittelun painopisteitä ja tuen seurantaa.
”Osallistujat täyttävät ensin kyselyn, joka tarjoaa konsultoivalle työntekijälle ensitietoa lapsen tilanteesta. Samalla konsultaatioon osallistuvat pysähtyvät jo etukäteen pohtimaan lapsen oppimista ja tarjottua tukea. Tavoite etäkonsultaatiossa on lapsen koulunkäynnin yhdessä pohdiskelu. Konsultoiva työntekijä tulee tapaamiseen ymmärryksensä ja teoreettisen tietonsa kanssa, mutta ennen kaikkea kuuntelijana. Ymmärrystä lapsen tilanteesta ja tukitoimista rakennetaankin yhdessä”, Kultti-Lavikainen kertoo.
Etäkonsultaatiomallista on hankkeessa kertynyt jo kokemuksia, joiden pohjalta mallia kehitetään edelleen.
”Hyvänä esimerkkinä on hankkeessa työstetty videomateriaali. Etäkonsultaatio on yksittäinen tapaaminen, jossa haetaan ymmärrystä, jaetaan tietoa ja ideoidaan tukea. Kevään pilottitapaamisten perusteella oli selvää, että tarvitaan jotakin, joka auttaa lasta ja lähiaikuisia työstämään keskusteltuja asioita tapaamisen jälkeenkin. Tästä tarpeesta syntyi idea lapsille ja nuorille suunnatuista oppimisvaikeuksiin liittyvistä videoista. Ensimmäiset videot julkaistaan tässä uutiskirjeessä. Loput julkaistaan kevään aikana”, Kultti-Lavikainen toteaa.
Etätyöskentelyssä luodaan yhdessä tekemisen kulttuuria
Etätyöskentelyn tavoitteena on kehittää ja kerätä kokemuksia etätyöskentelyyn soveltuvista työtavoista ja toimintamalleista tilanteissa, joissa lapsella on haasteita oppimisessaan. Etätyöskentelyyn lapset ohjautuvat suoraan hankekuntien kouluilta. Eripituisia tukijaksoja tarjotaan esimerkiksi lukemisen tai oikeinkirjoitustaidon vahvistamiseksi.
”Työskentelyn ensisijainen tavoite on kerätä kokemuksia etänä, digitaalisia välineitä hyödyntäen toteutettavasta tuesta, mutta parhaassa tapauksessa myös hankkeeseen osallistuvat lapset hyötyvät itselleen vaikean taidon harjoittelusta. Työskentely toteutuu koulupäivien aikana ja tiiviissä yhteistyössä opettajien kanssa. Hankekunnissa suhtautuminen tämäntyyppiseen toimintaan on ollut hyvin myönteistä”, Tahkola kertoo.
Yksittäisille lapsille tarjottujen tukijaksojen lisäksi hankkeessa on kokeiltu etänä toteutettavaa ryhmämuotoista tukea lapsille, joilla lukeminen on vielä hidasta ja työlästä. Ryhmä pohjautuu Niilo Mäki Instituutissa kehitettyyn Aikamatkalla-ryhmään, josta on nyt modifioitu ”etäversio”. Ryhmässä on mukana kahdeksan koulua: kultakin koululta kaksi oppilasta ja yksi koulun aikuinen, joka tekee lasten kanssa erilaisia tehtäviä ja on näiden tukena tarvittaessa. Ryhmään liittyen hankkeen työntekijät pitivät kaksi koulutusiltapäivää lukemisen vaikeuksiin sekä niiden ryhmämuotoiseen tukeen liittyen ennen ryhmän aloitusta. Toinen oli suunnattu koko koulun henkilökunnalle liittyen lukivaikeuteen ja toinen ryhmään osallistuville aikuisille liittyen etäryhmän tavoitteisiin ja sisältöihin.
”Voidaan ajatella, että koulun aikuisille etäryhmässä työskentely tarjoaa työnohjauksellisia elementtejä liittyen lasten lukitaitojen tukemiseen”, Kultti-Lavikainen kommentoi. ”Myös etäryhmä herätti kiinnostusta hankekunnissa ja halukkaita olisi ollut tuplasti. Jouduimmekin arpomaan mukaan lähtevät koulut. Eräryhmä on ehtinyt tavata viikoittain nyt kuusi kertaa ja vastaanotto on ollut ilahduttavan innostunutta”, Tahkola kertoo.
Lisäksi etäryhmään liittyy niin ikään etänä toteutettava huoltajien ryhmä, jossa tarjotaan psykoedukaatiota lukemisen haasteista ja pohditaan yhdessä, miten lasta voisi kotona tukea tilanteissa, kun lukeminen tai kirjoittaminen on vielä hidasta ja raskasta.
TOVIKS-hankkeesta hyötyä tulevaisuuden toimijoille
Jarkko Hautala kertoo, että TOVIKS on ensisijaisesti hanke, jossa kehitetään uusia työmuotoja ja raportoidaan niistä kertyneitä kokemuksia. Hankkeessa tehdään myös tutkimusta etäkonsultaatiomallin toimivuudesta. Tutkimuksessa kerätään kyselylomakkeella tietoja koetuista etäkonsultaation hyödyistä lapselta itseltään, huoltajilta ja opettajilta. Osallistujilta kysytään esimerkiksi, miten he kokevat ymmärtävänsä lapsen tilanteen ennen konsultaatiota, sen jälkeen ja vielä kolme kuukautta jälkikäteen. Tarkoituksena on hyödyntää tutkimuksessa myös vertailuryhmää.
Kultti-Lavikainen toteaa hankkeessa syntyvän sellaista tietoa ja käytänteitä, joista voisi hyvinvointialueilla olla hyötyä:
”Voisiko olla niin, että esimerkiksi oppilashuolto hyödyntäisi hankkeessa kokeiltuja toimintamalleja kehittäessään etätyöskentelyä. Tai voisiko alueille rakentua esimerkiksi omia tiimejä, joissa olisi keskittynyttä osaamista oppimisvaikeuksista ja joissa näitä käytänteitä sovellettaisiin.” Jarkko Hautala jatkaa: ”Esimerkiksi oppimisvaikeuksiin erikoistuneet työntekijät voisivat muodostaa tiimejä yli hallintokuntien tarjoten systemaattisesti etäkonsultaatiota ja ohjaten etäryhmiä. Ajattelemme, että kun maailma muuttuu voivat niin ammattilaisen oma tapa tehdä kuin yhteistyön tavatkin muuttua. Kouluihin tulee nykyään uusia ammattilaisia. Kenties tämä hanke edustaa sitä, miten me eri ammattien edustajat, vakiintuneet ja uudet, voisimme toimia tulevaisuudessa lasten oppimisen vahvistumiseksi. Toimivat etäjärjestelyt mahdollistavat erikoistuneen osaamisen jakamisen yhdestä paikasta ilman, että aika kuluu matkustamiseen.”