Vikke-hankkeessa on syntynyt paljon uutta tietoa lasten viittomakielen kehityksestä ja kehityksen tukemisesta sekä uusia menetelmiä viittomakielen taidon arviointiin ja opetukseen.
FT ja puheterapeutti Laura Kanto tutki väitöstutkimuksessaan kuulevien lasten viittomakielen ja puhutun kielen simultaanista kehitystä ja havahtui siihen, että Suomessa ei ollut menetelmää lasten viittomakielen kehityksen arviointiin. Samoin myös työkalut KODA-lasten (kuurojen vanhempien kuulevat lapset) viittomakielen kehityksen ja taidon osoittamiseen ja tutkimiseen puuttuivat kokonaan.
Tästä tarpeesta syntyi kolmivaiheinen tutkimushanke, joka sai nimekseen VIKKE (Viittomakieltä omaksuvien lasten kielitaidon arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet). Aluksi hanke käynnistyi Jyväskylän yliopistossa viittomakielen keskuksessa, sittemmin hanke siirtyi myös Niilo Mäki Instituutin puolelle. Tällä hetkellä hanke on siirtynyt kokonaisuudessaan takaisin Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskukseen STEAN rahoituksen päätyttyä vuoden 2022 lopulla. Uutta jatkorahoitusta haetaan aktiivisesti.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointiin verkkopohjainen arviointityökalu, jonka materiaaleilla voidaan arvioida 8kk-15-vuotiaiden lasten suomalaisen viittomakielen taitoa. Toisessa vaiheessa toteutettiin laaja kartoitus, jossa juuri valmistuneita arviointimateriaaleja hyödynnettiin 164 lapsen suomalaisen viittomakielen arvioinnissa.
”Hankkeen keräämä aineisto on populaatioon verrattuna kansainvälisesti suurin ja edustavin otos tästä lapsiryhmästä”, Kanto toteaa.
Kolmannessa vaiheessa hanke siirtyi osin Niilo Mäki Instituuttiin ja sillä oli kolme päätavoitetta. Ensimmäiseksi haluttiin tarjota tietoa lasten viittomakielen omaksumisesta, sen tukemisesta sekä viittomakieltä käyttävien perheiden moninaisuudesta eri tahoille. Toiseksi tavoitteena oli laatia lasten ja perheiden viittomakielen opetukseen verkkopohjainen oppimateriaali ja kokeilla sen toimivuutta perheopetuskokeilussa. Kolmas tavoite oli lisätä eri tahojen välistä monialaista ja moniammatillista yhteistyötä.
Uutta viittomakielen opetusmateriaalia Suomessa
Lasten viittomakielen opetukseen ei ole juurikaan julkaistu materiaalia ja olemassa olevat materiaalit ovat varsin iäkkäitä ja perustuvat osin vanhentuneeseen tietoon viittomakielestä ja sen rakenteesta.
”VIKKE-hankkeen kartoitusvaiheessa saadut kokemukset ja tulokset lasten ja perheiden viittomakielen tilanteesta havahdutti tilanteeseen oppimateriaalin puutteesta”, Kanto kertoo.
Hankkeen viittomakielisen oppimateriaalin suunnittelutyö pohjautuikin vahvasti hankkeessa tehdyn kartoituksen tuloksiin lasten suomalaisen viittomakielen taidoista:
”Huomasimme esimerkiksi, että lapsilla on selvästi haasteita erityisesti viittomakielen kieliopillisten rakenteiden hallinnassa. Joten juuri tähän halusimme oppimateriaalin kohdentaa. Tähän mennessä erilaiset materiaalit ja yksittäiset sivustot painottavat vahvasti lasten ja perheiden viittomakielen opetuksessa yksittäisten viittomien harjoituksia, mutta materiaalia ei ole juurikaan saatavilla siihen miten viittomakielisiä ilmauksia rakennetaan”, Kanto toteaa.
Harjoitusmateriaalissa on kielen harjoitteluun uusi näkökulma: Harjoitusmateriaalin tavoitteena ei ole opettaa mahdollisimman paljon uusia viittomia. Tavoitteena on pikemminkin auttaa materiaalin käyttäjiä ymmärtämään viittomakieli kielenä, joka visuaalisena, elemäisenä, käsien, pään ja kehon liikkeillä tuotettuna kielenä tarjoaa myös oivallisen keinon kielelliseen leikittelyyn. Viittomakieltä voi mainiosti harjoitella ja siihen tutustua kielellisesti leikitellen, esittäen ja näyttäen.
”Olemme hankkeessa paljon miettineet sitä, miten lapsille voi viittomakieltä opettaa ja erityisesti havainnollistaa sitä, miten kieli toimii”, Kanto kertoo.
Hankkeen perheopetuskokeilussa pilotoitu Suomalaisen viittomakielen harjoitusmateriaali julkaistiin avoimesti viittomakielen opettajien ja muidenkin kiinnostuneiden saataville joulukuussa 2022. Harjoitusmateriaali on ensimmäinen Suomessa julkaistu viittomakielen opetusmateriaali ja sen ohella on julkaistu myös opettajan käsikirja. Harjoitusmateriaali sisältää yhteensä 120 erilaista tehtävää, peliä ja harjoitusta, joissa voidaan harjoitella kielitaidon eri osa-alueita.
Hankkeen verkkosivuille on lisäksi koottu kattava tietopaketti viittomakielestä ja sen omaksumisen ja kehityksen piirteistä. Verkkosivuilla on myös viittomakielisiä satuja ja loruja. Yhden sadun kuvituksen avulla on pyritty havainnollistamaan viittomakielen kieliopillisia elementtejä, jotka piirtyvät ja ilmaantuvat videoon viittojan ilmausten mukaan samanaikaisesti. Vuonna 2022 julkaistiin myös kaksi viittomakielistä puuhakirjaa, joissa QR-koodin kautta avautuvien viittomakielisten videoiden avulla lapsi ja aikuinen pääsevät toteuttamaan tehtäviä, leikkejä ja pelejä. Puuhakirjat ovat saaneet erityisen lämpimän vastaanoton, ja ne avaavat viittomakieltä lapsille uudenlaisessa ja motivoivassa kontekstissa.
Ainutlaatuinen perheopetuskokeilu
Hankkeessa toteutettiin myös Suomen ensimmäinen viittomakielen perheopetuskokeilu, jossa hyödynnettiin hankkeessa valmistunutta viittomakielen opetusmateriaalia. Perheopetuskokeilu noudatti interventiotutkimuksen metodeja, mikä on lasten viittomakielen omaksumisen ja oppimisen kontekstissa kansainvälisestikin uutta. Tämän lapsiryhmän interventiotutkimus on tähän mennessä painottunut pääsääntöisesti esimerkiksi puheen ja kuulon tai lukitaitojen kuntoutuksen ja interventiotutkimuksen puolelle.
Ennen jakson alkua lasten suomalaisen viittomakielen taitoa arvioitiin hankkeessa kehitetyillä arviointimateriaaleilla. Lisäksi kysyttiin esimerkiksi vanhempien kokemusta siitä, miten lapsen viittomakielen käyttöä on eri tahoilla tuettu. Tämän jälkeen käynnistyi 13 viikkoa kestävä viittomakielen perheopetusjakso, jolloin vanhemmat tekivät lapsensa kanssa viikoittain vähintään tunnin verran oppimateriaalin verkkoympäristössä annettuja tehtäviä ja pelejä. Jakson päätyttyä lasten suomalaisen viittomakielen taito arvioitiin uudelleen, ja syksyllä 2022 lasten kielitaitoa arvioitiin vielä kolmannen kerran.
”Opetusjaksolta kertyi siis varsin kattava ja monipuolinen aineisto, jota on nyt käsitelty siten, että sitä päästäisiin mahdollisimman pian analysoimaan tarkemmin”, Kanto kertoo.
Useita tarpeita jatkohankkeille
Hankkeen tuottamat materiaalit julkaistiin vuoden 2022 aikana ja ne säilyvät avoimena ja saatavana kaikille. Nyt viittomakielen opetusmateriaalin käyttöönottoa harjoitellaan eri kouluissa ja opetuskokeilu laajenee koululuokkiin. Tämän opetuskokeilun aikana tarkastellaan lasten viittomakielen taidon kehitystä sekä kerätään opetusmateriaalin käyttäjäpalautetta. Tähän VIKKE-hanke saa parhaillaan rahoitusta OKM:stä. Lisäksi hankkeessa koordinoidaan ammattilaisten verkostoa, minkä tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä viittomakieltä käyttävien lasten ja perheiden tilanteesta eri tahoilla ja vahvistaa yhteistyötä keinojen kehittämiseksi lasten viittomakielen kehityksen tukemiseen.
Tulevaisuudessa Laura Kanto toivoo hankerahoitusta suomalaisen viittomakielen harjoitusmateriaalin jatkokehittämiseen:
”Toivoisimme, että saisimme siitä lapsille, nuorille ja perheille motivoivan oppimisympäristön. Voisimme myös kouluttaa opettajia hyödyntämään materiaalia opetuksessaan sekä mahdollistaa lasten ja perheiden viittomakielen opetuksen didaktista keskustelua, joka on aikaisemmin ollut hyvin vähäistä johtuen opetusmateriaalien puutteesta”, Kanto toteaa.
Edellä mainittujen lisäksi rahoitusta tarvittaisiin myös lasten viittomakielen kehityksen tutkimukseen. Lisätietoa tarvitaan lasten viittomakielen kehityksen piirteistä. Akuutti tarve on myös monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön sekä ensitiedon rakentamiselle viittomakielisten lasten ja perheiden tukemiseksi:
”Tällä hetkellä lapsen viittomakielen kehityksen tukeminen ja kuntoutus on siirretty kokonaan vanhempien harteille. Meiltä puuttuvat kuntoutukselliset käytänteet ja toimintamallit viittomakieltä omaksuvan lapsen kohdalla. Peräänkuulutan sitä, että viittomakieli tulee ottaa vahvemmin mukaan lapsen kuntoutuksen polkuun varhaisvaiheista lähtien. Lisäksi tämä lapsiryhmä tulisi hahmottaa ensisijaisesti kulttuurisena ja kielisenä ryhmänä vammaisuuden sijaan”, Kanto painottaa lopuksi.
Lisälukemista:
Lue lisää lapsen viittomakielen kehityksestä sekä sen tukemisesta täältä!
Tutustu Vikke suomalaisen viittomakielen harjoitusmateriaaliin täällä!
