Pelaa Fiksusti -hankkeessa tuetaan lapsen nettipelaamista ja vanhempien kasvatustyötä
Adrienn Jalonen, FT, on toiminut Niilo Mäki Instituutissa Lukumummi ja -vaari -toiminnan hankevastaavana vuodesta 2018 lähtien. ”Pelaa fiksusti” – Erityislasten digitaalinen hyvinvointi on uusi huhtikuussa 2022 alkanut hanke, jossa Adrienn toimii hankevastaavana. Hankkeen tarkoituksena on tukea perheiden hyvinvointia ja vanhempien kasvatustyötä lapsen digipelaamisen ohjaamisessa ja tukemisessa.
Mistä sait idean tähän hankkeeseen?
Hankkeen idea lähti siitä, että meillä on kotona erityislapsi, jolla digipelaaminen on erityiskiinnostuksen kohde. Minulla syntyi ennakko-oletus siitä, että nepsy-lapsilla saattaa olla isompi riski jumiutua digipeleihin. Olen keskustellut aiheesta myös Lastentutkimusklinikan työntekijöiden kanssa. Näistä keskusteluista on käynyt ilmi, että heidän työssään on myös tullut samanlaisia kokemuksia. Samoja asioita nousi esille myös taustaselvitysten perusteella. On huomattu, että impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus vaikuttaa niin, että lapsi erityisesti koukuttuu peleihin siten, että hänellä on tarve saada jatkuvasti ärsykkeitä itselleen. Osa lapsista taas viihtyy pelien parissa sen takia, että sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Osalle lapsista sosiaalinen kanssakäyminen verkossa on helpompaa.
Millaisia tavoitteita hankkeella on?
Tavoitteena on koko perheen pelikasvatus. Hankkeessa mennään se ajatus edellä, että nepsy-lapsilla pelaaminen voi olla tosi tärkeä harrastus tai mielenkiinnon kohde, ja sitä ei pidetä huonona asiana. Ennemmin pyritään tukemaan lapsen harrastusta oikealla tavalla perheen myönteistä vuorovaikutusta tukien. Ensisijaisesti tarkoitus on tukea lapsen kehitystä ja hyvinvointia vanhempien ohjaamisen ja tukemisen kautta.
Hankkeen aikana on tarkoitus kehittää toimintamalli, jossa on ryhmätoimintaa erikseen lapsille ja vanhemmille sekä vertaistukiryhmiä. Arjessa ja koulussa käytössä olevaa struktuuria pyritään viemään vapaa-ajan ja myös peliajan suunnitteluun. Lapsille suunnatuissa ryhmissä harjoitellaan fiksua ja turvallista pelaamista, ja vanhemmille annetaan välineitä lapsen peliajan ja -käyttäytymisen ohjaamiseen ja keskustellaan laajemmin älylaitteista ja pelikasvatuksesta. Koska vanhemmat kannattelevat muutosta ja toteuttavat toimintaa kotona, myös vanhempien hyvinvointi ja jaksaminen ovat meille ensisijaisen tärkeitä, ja sen vuoksi selvitämme ryhmässä myös heidän voimavarojaan.
Lapsille tarjotaan ryhmätoiminnan lisäksi erityisliikuntaryhmiä, joilla pyritään tukemaan perheitä miettimään sitä, millaisia muita vapaa-ajan viettotapoja voisi olla pelaamisen rinnalla. Ratkaisuna ei tulisi olla vain peliajan vähentäminen tai rajoittaminen. Sen sijaan on tarkoitus tarjota perheille muitakin vapaa-ajan viettotapoja, jotka ovat helppoja toteuttaa eivätkä kuormita lisää perheitä.
Mitä toimijoita hankkeessa on mukana?
NMI:ssa on oma hanketiimi, johon kuuluu minun lisäkseni kaksi psykologia Päivi Merjonen ja Julia Turok. Lastentutkimusklinikalta saadaan ohjaajia ryhmätoimintaan. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen Vanhempainliitto, Autismiliitto, ADHD-liitto ja LIKES, joka tulee järjestämään erityisliikuntaryhmiä.
Ketkä ovat hankkeen kohderyhminä ja keitä hanke hyödyttää?
Ryhmätoimintaan voivat ilmoittautua Keski-Suomen alueella asuvien alakouluikäisten lasten perheet. Pilottiryhmät kootaan Lastentutkimusklinikan jonotuslistalta ja tarpeen tullen koulujen kautta, mikäli klinikan kautta ei saada tarpeeksi perheitä ryhmään. Hankkeessa tuetaan koko perheen hyvinvointia. Kehitämme lasten pelaamiseen liittyvät kyselylomakkeet sekä aikuisille että lapsille. Selvitämme, mitä mieltä kotona ollaan lapsen pelaamisesta, onko siellä noussut esiin jotain huolenai-heita. Ennen ryhmien alkua emme vielä oleta, että lapset itse pystyisivät arvioimaan pelaavatko he liikaa tai onko heidän elämässään ongelmia, jotka liittyvät pelaamiseen, vaan kuuntelemme tässä vaiheessa vanhempien mielipiteitä. Lapsille tulee myös kyselyjä siihen liittyen, miten he itse kokevat pelaamisen. Yleensä lapsilla peliaikojen rajoittamiseen liittyy itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen ongelmia, missä he tarvitsevat enemmän tukea.
Missä vaiheessa hanke on?
Kolmivuotinen hanke aloitettiin huhtikuussa taustojen selvittelyllä. Touko-kesäkuussa työstimme lasten ja aikuisten kyselylomakkeita, jonka jälkeen suunnittelimme ryhmien teemoja ja sisältöjä yhdessä ryhmien vetäjien kanssa.
Etsimme osallistujia ryhmiin elokuussa, ja syyskuussa alkavat ensimmäiset lasten ja aikuisten ryhmät, sekä erityisliikuntaryhmät. Seuraavan kevään aikana on tarkoitus käynnistää myös vertaisryhmätoiminta edellisvuoden ryhmien osallistujille.
Millaista materiaalia ja toimintamallia hankkeessa kehitetään?
Perheille kootaan ryhmätoiminnasta materiaalipaketti kotona toteutettava toimintamallia varten. Hankkeen lopussa nettisivuille ilmestyy materiaalipaketit vanhemmille sekä ammattilaisille. Vanhempien materiaalipakettiin tulee myös harjoituksia ja liikuntasuosituksia sisältävät erityisliikuntaohjeet.
Minkälaisia vaikutuksia älylaitteiden käytöllä ja pelaamisella on tutkittu olevan erityislasten oppimiseen ja hyvinvointiin?
Erityislasten kohdalla tutkimuksia on tehty vähän kansainvälisestikin. Yleisesti peliongelmista puhutaan enemmän aikuisten ja nuorten kohdalla, jolloin rahapelaaminen ja ongelmapelaaminen nousevat esiin. Itse en puhu lasten kohdalla mielellään riippuvuudesta. Ennemmin ajatellaan niin, että pelaamisessa ei ole mitään pahaa, jos kaikki muu arki toimii. Jos pelaaminen vaikuttaa lapsen ja perheen arkeen haitallisesti, perhe tarvitsee tukea. Muutama tutkimus viittaa siihen, että impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus liittyvät pelaamisen ongelmiin. Hankkeessa tehdään tutkimusta, jolla pyritään selvittämään, mitkä tekijät ovat yhteydessä siihen, että erityislapset koukuttuvat helpommin pelaamiseen.
Millä tavoin vanhemmat ja opettajat voivat tukea ja ohjata lapsen älylaitteiden käyttöä?
Lasten kanssa voidaan käyttää hyväksi erityisperheille tuttua arjen strukturointia. Perheissä voidaan myös yhdessä pohtia ja suunnitella muitakin vapaa-ajan tekemisiä pelaamisen rinnalle. On tärkeää myös, että vanhempi on kiinnostunut lapsen pe-liharrastuksesta. Vanhemman on hyvä olla myös tietoinen siitä, mitä lapsi tekee netissä, mitä hän pelaa, miten paljon ja kenen kanssa. Opettajan tehtävänä on kiinnittää huomiota siihen, jos pelaaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen koulunkäyntiin.
Mitä teet palautuaksesi työstäsi ja vähentääksesi kuormitusta?
Luen paljon, ja kesällä puutarhatyö on minulle terapeuttista. Lasten kanssa rentoudutaan yleensä katsomalla elokuvaa tai leipomalla jotain.
Mitä terveisiä haluaisit antaa lukijoille?
Olkaa kiinnostuneita siitä, mitä lapsi tekee vapaa-ajallaan. Jos se harrastus on nettipelaaminen, niin olkaa kiinnostuneita siitä, mitä hän siellä tekee ja minkälaisia pelejä pelaa, onko hän tietoinen ikärajoista ja kenen kanssa hän pelaa. Jos pelaaminen on lapselle tai nuorelle tärkeä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen, on tärkeää keskustella siitä yhdessä kieltämisen tai rajoittamisen sijaan. Perheessä yhdessä sovitaan pelaamisen säännöistä.
Kirjoittanut Pauliina Nieminen, kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen maisteriopiskelija, NMI:n harjoittelija