In this November a 30-year-old Niilo Mäki Institute celebrated it´s succesful, long history amidst learning and learning difficulties. In order to honour this year of celebration, Institute awarded two particularly advanced doctoral dissertations, which enabled forward growth of the field. The winners were awarded at the Niilo Mäki Institute 30th anniversary event with a stipend of 1000 euros. Winners of the doctoral dissertation award were Maria Psyridou from the Department of Teacher Education in University of Jyväskylä, and Jingwen Jiang from the Department of Teacher Education in the University of Turku. In Psyridou´s dissertation the reading development over time (from age 2 to 16) and the key factors for the early identification and resolution of reading difficulties were examined. Jiang investigated the significance of and the associations between teachers’ support for autonomy, competence, and relatedness as well as teachers’ emotions and beliefs in the classroom. Both of the dissertations received praises of bringing new and practical data for the needs of the education systems.
Would you tell us little about yourself, who are you and how does it feel to win the Niilo
Mäki Institute doctoral dissertation prize?
Kertoisitko hieman itsestäsi. Kuka olet ja miltä Niilo Mäki Instituutin väitöskirjakilpailun voitto tuntuu?
Jingwen: My name is Jingwen Jiang. I was a secondary school teacher in China and came to Finland ten years ago for further studies. I have completed both my Master’s and doctoral studies in educational sciences at the University of Turku. It is really a great surprise to win the Niilo Mäki Institute doctoral dissertation prize, because I have never thought that my dissertation would be read and appreciated by scholars even after my graduation. At the same time, I feel honored to have won this award, as Niilo Mäki Institute is a prestigious research center dedicating to children’ and adolescents’ learning and development.
Suom.
Nimeni on Jingwen Jiang. Toimin toisen asteen opettajana Kiinassa ja tulin Suomeen kymmenen vuotta sitten jatko-opintojen perässä. Olen suorittanut sekä maisterin, että tohtorin tutkintoni Turun yliopistossa kasvastustieteiden tiedekunnassa. Väitöskirjapalkinnon voittaminen oli minulle suuri yllätys, sillä en koskaan ajatellut, että väitöskirjaani luettaisiin ja arvostettaisiin tutkijoiden keskuudessa valmistumiseni jälkeen. Samanaikaisesti tunnen suurta kunniaa voittaessani tämän palkinnon, sillä Niilo Mäki Instituutti on arvovaltainen lasten ja nuorten oppimisen ja kehityksen tutkimuskeskus.
Jingwen Jiangin väitöskirjassa tarkasteltiin rohkeasti opettajien tunteita ja tunteiden säätelyä opetustilanteissa, ja väitöskirjasta välittyy käsitys opettajan ja oppilaiden hyvinvoinnin kietoutumisesta toisiinsa.
– Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja ja arviointiraadin jäsen Juha-Matti Latvala
Maria: Originally, I am from Greece but I moved to Finland approximately 8.5 years ago. During the last year of my bachelor studies in primary education, I was fascinated by the idea of continuing my studies and focusing more on education with focus on special needs education and research. Exploring various alternatives, I came across the master’s degree program offered by the University of Jyväskylä. So, I decided to move to Finland. Currently, I am a postdoctoral researcher focusing on the development of reading and math skills and the identification of promotive and protective factors.
I was positively surprised to hear the news of winning the Niilo Mäki Institute doctoral dissertation prize, and I felt very proud and happy! It is a real honor to receive it, and I would like to thank all the members of the jury. During this journey, I had the opportunity to meet and collaborate with amazing people. A very special thanks goes to my supervisors Dr. Minna Torppa and Prof. Anna-Maija Poikkeus as well as to Prof. Asko Tolvanen. You were an integral part of me being able to make it to the end!
Suom.
Olen kotoisin Kreikasta, mutta muutin Suomeen noin 8,5 vuotta sitten. Luokanopettajan kandaattiohjelman viimeisenä vuonna idea jatko-opinnoista kasvatustieteen, erityisesti erityiskasvatuksen ja tutkimuksen, parissa alkoi kiehtoa minua. Tutkiskeltuani useita erilaisia vaihtoehtoja törmäsin Jyväskylän yliopiston tarjoamaan maisteriohjelmaan. Päätin muuttaa Suomeen. Tällä hetkellä työskentelen tutkijatohtorina lukemisen ja matemaattisten taitojen kehittymisen, sekä näitä taitoja edistävien ja suojaavien tekijöiden tunnistamisen parissa.
Olin positiivisesti yllättynyt kuullessani Niilo Mäki Instituutin väitöskirjapalkinnon voitosta, ja tunsin itseni hyvin ylpeäksi ja onnelliseksi! On kunnia vastaanottaa palkinto, ja haluaisinkin kiittää kaikkia arviointiraadin jäseniä. Tämän matkan aikana olen saanut mahdollisuuden tavata ja tehdä yhteistyötä uskomattomien ihmisten kanssa. Erityiskiitos kuuluu ohjaajilleni tohtori Minna Torpalle ja professori Anna-Maija Poikkeukselle, sekä professori Asko Tolvaselle. Olitte tärkeässä roolissa prosessin loppuun saattamisessa!
Maria Psyridoun väitöskirjassa esitettiin uutta tietoa oppimisen vaikeuksien muuttumisesta eri kehitysvaiheissa ja luotettavan arvioinnin merkityksestä tukitoimien oikealle kohdentamiselle.– Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja ja arviointiraadin jäsen Juha-Matti Latvala
How did you end up researching this theme in your doctoral dissertation?
Kuinka päädyit tutkimaan juuri tätä aihetta väitöskirjassasi?
Jingwen: I have been interested in sensing emotions since my childhood. My life experiences have also indicated the importance of making friends with my own emotions daily. In addition, I have experienced the power of autonomy support for students during my teaching and lesson observations: pleasant and warm atmosphere in the classroom. Therefore, it is interesting and important to combine emotions and autonomy support in my research to bring out practical implications for teaching and learning.
Suom.
Olen ollut kiinnostunut tunteista lapsesta asti. Elämänkokemukseni ovat myös näyttäneet, kuinka tärkeää päivittäinen omien tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen on. Lisäksi olen kokenut autonomian tukemisen voiman opetukseni ja tuntihavaintojeni aikana: miellyttävä ja lämmin ilmapiiri luokkahuoneessa. Tutkimuksessani on kiinnostavaa ja tärkeää yhdistää tunteet ja autonomian tukeminen, jotta voidaan luoda käytännöllisiä sovelluksia opetuksen ja oppimisen tarpeisiin.
Maria: For skilled readers, the connection between the letters on a page and the image they interpret in their minds is so fast and automatic that we rarely think of the underlying processes we do while reading and how complex they are. If we think of reading, it is a white piece of paper with some black marks on it and this brings a whole story into life. It is fascinating not only that some children face difficulties in learning to read but in general that people learn to read.
Learning to read is hard. It takes time and requires instruction. But at the same time, we see that even within the same classroom, children follow different paths on how they develop their reading skills. And that’s how I got interested in that area. I wanted to examine what are the possible paths of reading skills development and if it is possible to predict them. Therefore, we could prevent difficulties or build support systems in order to face less severe reading difficulties.
Suom.
Taitavien lukijoiden kohdalla kirjainten ja mielikuvien luomisen välinen yhteys on niin nopea ja automaattinen, että harvoin tulee ajattelleeksi niitä monimutkaisia prosesseja, joita lukiessamme ilmenee. Lukemisesta tulee mieleen valkoinen paperi ja mustia merkkejä, jotka herättävät kokonaisen tarinan eloon. On hyvin kiinnostavaa, että joillain lapsilla on haasteita lukemaan oppimisessa, mutta kiinnostavaa on myös yleisesti se, että ylipäätään opimme lukemaan.
Lukemaan oppiminen on vaikeaa. Se vaatii aikaa ja ohjausta. Samanaikaisesti havaitsemme, että lapset luokkahuoneessa kulkevat lukemaan oppimisen suhteen erilaisia polkuja. Siksi kiinnostuin tästä aiheesta. Halusin tutkia, millaisia mahdollisia lukemaan oppimisen polkuja ilmenee, ja onko niitä mahdollista ennustaa. Näin voisimme estää haasteita tai luoda tukijärjestelmiä vakavien lukemisen haasteiden vähentämiseksi.
What were the main findings of your study and how was the study conducted?
Mitkä olivat väitöskirjatutkimuksesi päätulokset ja kuinka tutkimus toteutettiin?
Jingwen: The main findings of my studies are as follows. 1) It is more useful for teachers to reflect on what leads to negative emotional experiences in teaching situations rather than trying to modify emotional reactions, for example by suppressing negative emotions. 2) Teachers’ emotional experiences and emotion regulation and expression are strongly connected with their perceptions of empathy, power relations, and professional distance. 3) Teachers’ emotions and beliefs are central to looking at how teachers support students’ psychological needs for autonomy, competence and relatedness. 4) Error tolerance is also an important teaching strategy to support students’ self-reliance. Error tolerance means treating errors as learning opportunities, encouraging students to discuss and correct their own mistakes, without laughing at them when they make an error.
The data collection of the dissertation was carried out through interviews with teachers and surveys of students, as well as by lesson observations in the classroom in secondary schools.
Suom.
Tutkimukseni päätulokset olivat seuraavanlaisia: 1) Opettajien on hyödyllisempää reflektoida, mitkä asiat johtavat kielteisiin tunnekokemuksiin opetustilanteissa, kuin yrittää muovata tunnereaktioita, esimerkiksi vaimentaa kielteisiä tunteita. 2) Opettajien tunnekokemukset, tunnesäätely ja tunteiden ilmaisu ovat vahvasti yhteydessä heidän näkemyksiinsä empatiasta, valtasuhtesta ja ammatillisesta etäisyydestä. 3) Opettajien tunteet ja uskomukset liittyvät keskeisesti heidän tapaansa tukea oppilaiden psykologisia perustarpeita: autonomiaa, kompetenssia ja yhteenkuuluvuutta. 4) Virhetoleranssi on myös tärkeä opetusmetodi oppilaiden itseluottamuksen tukemiseen. Virhetoleranssi tarkoittaa virheiden näkemistä oppimismahdollisuuksina, sekä oppilaiden rohkaisua virheistä keskusteluun ja niiden korjaamiseen ilman pilkkaamista.
Väitöskirjatutkimuksen aineisto kerättiin toisen asteen opettajien haastattelujen, oppilaille suunnatun kyselyn, sekä luokkahuonehavainnointien kautta.
Maria: The aim of this dissertation is to examine reading development over time (from age 2 to 16) and investigate the key factors for the early identification and resolution of reading difficulties. I used data from two Finnish longitudinal studies, the Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia and The First Steps Study.
Overall, three main findings can be extracted from my dissertation. The first finding that can be drawn is on the different trajectories of reading development. The results indicate that reading difficulties are not persistent across grades. For some children, their reading difficulties remain persistent across grades. Yet there are some children who manage to resolve their early reading difficulties and others who start school without having reading difficulties but manifest them later on. The second finding that can be extracted is about the early identification of the different pathways. Groups with different developmental trajectories of reading skills exhibit differences in their early reading-related cognitive skills and parental factors. Low scores in cognitive skills and family risk could lead to reading difficulties, however, if someone has some risk factor it does not inevitably lead to reading difficulties. In addition, good kindergarten-age vocabulary and number counting skills seem to help in the resolution of reading difficulties. The third result is related to the methodology used to identify reading difficulties. The assessment of a child at one time point with one measure can lead to misclassification. It is more reliable to use several measures and assess the child at several time points.
Suom.
Väitöskirjassani tarkasteltiin lukemisen kehitystä ajan mittaan (2-16-vuotiailla) sekä keskeisiä tekijöitä lukivaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa ja ratkaisemisessa. Hyödynsin tietoja kahdesta suomalaisesta pitkittäistutkimuksesta, Lapsen kielen kehitys- (Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia) ja Alkuportaat -tutkimuksista.
Kaiken kaikkiaan väitöskirjastani voidaan poimia kolme päähavaintoa. Ensimmäinen havainto koskee lukukehityksen polkuja. Tulokset osoittavat, että lukivaikeudet eivät ole pysyviä eri luokka-asteilla. Joidenkin lasten lukivaikeudet jatkuvat läpi luokka-asteiden. Jotkut lapset kuitenkin onnistuvat ratkaisemaan varhaiset lukivaikeutensa, ja toiset aloittavat koulun ilman lukuvaikeuksia, mutta niitä alkaa ilmetä myöhemmin. Toinen havainto koskee erilaisten polkujen varhaista tunnistamista. Ryhmillä, joilla on erilainen lukutaitojen kehityskulku, on eroja varhaiseen lukemiseen liittyvissä kognitiivisissa taidoissa ja vanhemmuuteen liittyvissä tekijöissä. Alhaiset pistemäärät kognitiivisissa taidoissa ja perheriski voivat johtaa lukivaikeuksiin, mutta riskitekijöiden olemassaolo ei väistämättä johda lukivaikeuksiin. Lisäksi hyvä sanavarasto ja laskutaito varhaiskasvatusikäisenä näyttävät auttavan lukivaikeuksien ratkaisemisessa. Kolmas tulos liittyy lukivaikeuksien tunnistamiseen käytettyyn metodologiaan. Lapsen arvioiminen vain kerran yhdellä mittarilla voi johtaa väärään luokitukseen. Luotettavampaa on käyttää useita mittareita ja arvioida lasta useissa aikapisteissä.
In what ways can your study´s findings be implemented into practice, and what should be studied in the future according to your findings?
Kuinka väitöskirjasi tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön, ja mihin tulevaisuuden tutkimusten olisi tärkeää suuntautua?
Jinqwen: The findings from my studies could be implemented into practice through teacher education programs, for example, letting teachers know about the evidence-based teaching methods and emotion regulation strategies. Important directions for future research could be, for example, exploring the extent to which teachers’ emotion regulation is associated with teachers’ beliefs. Future research could also examine the influence of teaching contexts on teachers’ adoption of autonomy-supportive and controlling teaching strategies.
Suom.
Tutkimukseni tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön opettajankoulutuksen kautta, esimerkiksi tarjoamalla opettajille tietoa tutkimusperustaisista opetusmetodeista ja tunnesäätelyn strategioista. Tärkeänä tulevaisuuden tutkimussuuntana voidaan pitää esimerkiksi opettajien tunnesäätelyn ja uskomusten välisten yhteyksien tutkimista. Tulevaisuuden tutkimukset voisivat myös kartoittaa opettamisen kontekstin vaikutusta autonomiaa tukevien ja kontrolloivien opetusstrategioiden omaksumisessa.
Maria: Although more research is needed, there are multiple applications of our research results. Firstly, the instability of reading difficulties show that children’s reading skills should be followed beyond the early grades because changes can occur at any time. In addition, it shows that there is a need for a revision of the practices of diagnosing reading difficulties as well as the persistence of the diagnoses. Secondly, regarding the assessment of children’s reading skills, the use of buffer zones instead of single cut-off points provide higher reliability in the identification. What does it mean if a child scores just above the cut-off point? Does it mean that he/she has no need for extra support? Along with the use of buffer zones, the reliability of the assessments can be increased with the use of multiple tasks and repeated assessments. Thirdly, being female, and good number counting and vocabulary skills in kindergarten predicted the resolution of early reading difficulties. These factors could provide the ground for planning support systems based on them. Finally, family history of reading difficulties provided very fruitful information on the development of children’s reading skills. This kind of information could open the door for early support in pre-reading skills that have been found to facilitate later reading acquisition.
Overall, my dissertation shows that there are some children that despite the frequent stability of the difficulties, managed to resolve them. The reasons for these positive outcomes are yet unknown and more research is needed in the identification of promotive and protective factors in the context of reading difficulties. In addition, we need to start looking also at the development of math skills, for which we have even less information. The identification of promotive and protective factors can provide the ground for the development of evidence-based curricula and targeted support systems and intervention programs for children and youth facing reading and/or math difficulties.
Suom.
Vaikka lisää tutkimusta tarvitaan, tutkimuksemme tuloksia voidaan soveltaa monin tavoin. Ensinnäkin, lukemisen haasteiden pysymättömyys tarkoittaa sitä, että lasten lukemaan oppimisen taitoja tulee seurata varhaisten vaiheiden yli, koska muutoksia voi ilmetä mihin aikaan tahansa. Tämä merkitsee lisäksi tarvetta lukemaan oppimisen haasteiden diagnosoinnin käytänteiden uudelleenarvioinnille. Toiseksi, lasten lukutaidon arvioinnin osalta puskurivyöhykkeiden hyödyntäminen yksittäisten rajapisteiden sijaan parantaa tunnistamisen luotettavuutta. Mitä tarkoittaa, että lapsen pisteet sijoittuvat hieman yli raja-arvon? Tarkoittaako se, että hän ei tarvitse ylimääräistä tukea? Puskurivyöhykkeiden käytön ohella arviointien luotettavuutta voidaan lisätä käyttämällä useita tehtäviä ja toistuvia arviointeja. Kolmanneksi erityisesti tytöillä hyvä laskutaito ja sanavarasto varhaiskasvatuksessa ennustivat varhaisten lukivaikeuksien ratkeamista. Näitä tekijöitä olisi syytä ottaa huomioon tukijärjestelmien suunnittelussa. Lopuksi, suvussa esiintyneet lukivaikeudet tarjosivat hedelmällistä tietoa lasten lukutaitojen kehittymisestä. Tällainen tieto on tärkeää lukemisen varhaisten taitojen tuen suunnitteluun ja lukemaan oppimisen tukemiseen.
Kaiken kaikkiaan väitöskirjani osoittaa, että on lapsia, jotka vaikeuksien jatkuvuudesta huolimatta onnistuvat selviämään niistä. Syitä näihin myönteisiin tuloksiin ei vielä tunneta, ja lisää tutkimusta tarvitaan lukivaikeuksien taustalla vaikuttavien edistävien ja suojaavien tekijöiden tunnistamiseksi. Lisäksi on alettava tarkastelemaan myös matemaattisten taitojen kehittymistä, josta meillä on vielä vähemmän tietoa. Oppimista edistävien ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen voi tarjota pohjan näyttöön perustuvien opetussuunnitelmien ja kohdennettujen tukijärjestelmien ja interventio-ohjelmien kehittämiseksi lukivaikeuksista ja/tai matemaattisista vaikeuksista kärsiville lapsille ja nuorille.
Did you learn something new about yourself during the dissertation process?
Opitko itsestäsi jotain uutta väitöskirjaprosessin aikana?
Jingwen: Yes. I reflected on my own emotional experiences, and emotion regulation and expression. I also examined my teaching concerning autonomy-supportive and controlling strategies. This thinking process also extended to the area of my life: how much space do I give to my friends or close ones?
Suom.
Kyllä. Reflektoin omia tunnekokemuksiani, tunnesäätelyäni sekä tunneilmaisuani. Kartoitin myös omia tapojani opettaa autonomiaa tukevien ja kontrolloivien strategioiden näkökulmista. Tämä ajatusprosessi laajeni koskettamaan myös omaa elämääni: kuinka paljon annan tilaa ystävilleni ja läheisilleni?
Maria: Completing my PhD has been one of the most fascinating adventures of my life. It has allowed me to discover my passion for research, mature my way of thinking and develop my personality in multiple directions.
Suom.
Tohtorin tutkintoni valmistuminen on ollut yksi kiehtovimmista seikkailuista elämäni aikana. Se on tarjonnut minulle mahdollisuuden huomata intohimoni tutkimukseen, kypsyttää ajatteluani, sekä kehittää persoonaani useisiin eri suuntiin.
What kind of greetings would you like to send to the newsletter readers?
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää uutiskirjeen lukijoille?
Jingwen: Dear readers, I am doing research because I want to do something for education. I guess that you are reading this newsletter because you care. You care whether our children and teachers are happy at school, and you care whether our educational systems could develop in a more positive way. I do too.
Suom.
Arvoisat lukijat, teen tutkimustyötä, sillä haluan tehdä jotain koulutuksen hyväksi. Luulen, että luette tätä uutiskirjettä, koska välitätte. Välitätte siitä, että lapset ja opettajat ovat onnellisia koulussa, sekä siitä, että koulutusjärjestelmämme voisi kehittyä myönteiseen suuntaan. Niin minäkin.
Maria: I hope that my research will contribute to the field of reading acquisition. We need to make sure that we find everyone who is struggling with learning to read and ensure that everyone gets to experience the joy of learning to read. We need to implement robust educational systems that benefit all children because all children deserve to be taught how to read using high-quality, research-validated literacy instruction.
I would like to thank all the newsletter readers that spend part of their time to read about my dissertation and our findings.
Suom.
Toivon, että tutkimukseni tuo uutta tietoa lukemaan oppimisen ja opetuksen tueksi. Meidän täytyy varmistaa, että löydämme jokaisen lukemaan oppimisen kanssa kamppailevan ja takaamme, että jokainen pääsee kokemaan lukemaan oppimisen ilon. Meidän on luotava vankkoja koulutusjärjestelmiä jotka hyödyttävät kaikkia lapsia, koska kaikki lapset ansaitsevat korkealaatuista, tutkimusperustaista lukutaidon opetusta.
Haluaisin kiittää kaikkia uutiskirjeen lukijoita, jotka käyttivät aikaansa lukeakseen väitöskirjatutkimuksestani ja sen tuloksista.
If you are interested in the topics of these dissertations, you can read more about them at:
Psyridou, M. (2020). Reading development from age 2 to 16: Divergent developmental pathways and their early identification. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71483
Jingwen, J. (2019). Teachers’ emotions and beliefs : intertwined with teachers’ support for students’ psychological needs. https://www.utupub.fi/handle/10024/148150