Lukijan näköjärjestelmään tallentuu edustuksia usein toistuvista yleisistä sanoista. Esimerkiksi ‘päivä’ on hyvin yleinen sana, kun taas yhtä pitkä ‘vihne’ on hyvin harvinainen sana. Edustukset nopeuttavat suuresti sanojen tunnistamista eli yhdistämistä puhutun kielen edustuksiin. Lukivaikeuden puolestaan on ajateltu johtuvan vaikeudesta muodostaa näitä näönvaraisia edustuksia.
Niilo Mäki Instituutissa Jyväskylässä suoritetun tutkimuksen mukaan lukivaikeus ei kuitenkaan selity näönvaraisten sanaedustusten puuttumisesta vaan pulmista yhdistää näitä edustuksia puhutun kielen edustuksiin, sekä yleisemmästä hitaudesta kirjainjonojen esikäsittelyssä.
Tutkimuksessa mitattiin lukemisen aikaisia silmänliikkeitä ja analysoitiin aiempaa tarkemmin sanan yleisyyden ja kirjainmäärän vaikutusta katseiden kestoihin eli fiksaatioihin. Oletuksena oli että hitailla lukijoilla sanojen näönvaraiset edustukset aktivoituisivat vain vaivoin, joten he joutuisivat ensin kokoamaan sanaa kirjain kirjaimelta aktivoidakseen sanan puhutun kielen edustuksen. Näin ollen ensimmäisen fiksaation kestoon vaikuttaisi lähinnä sanan pituus, ei niinkään sen yleisyys. Yleisyys näkyisi vasta myöhempien fiksaatioiden lyhentymisenä kun sanan puhutun kielen edustus alkaa aktivoitua.
- Tämä oletus ei pitänyt paikkaansa, sillä myös hitaimmilla lukijoilla sanan yleisyys vaikutti voimakkaasti jo ensimmäisen fiksaation kestoon sanassa, sanan pituudesta riippumatta, akatemiatutkija Jarkko Hautala selventää.
Tutkimuksen mukaan myös sujuvan lukemisen teoretisointi kaipaa uudelleenarviointia. Vakiintuneen kaksoisreittimallin mukaan tutut sanat tunnistetaan kokonaisina ja vieraat sanat kokoamalla. Malli perustuu havaintoihin että sujuvilla lukijoilla sanan pituus vaikuttaa vain harvinaisten, ei tuttujen sanojen nimeämisen reaktionopeuteen. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin että sanan yleisyyden vaikutus edelsi kirjainmäärän vaikutusta fiksaatioiden kestoissa: Mitä yleisempi sana oli, sitä pienempi oli kirjainmäärän vaikutus. Tulokset viittaavat siihen että näönvaraisten edustusten aktivoituminen yleisesti ottaen edeltää ja nopeuttaa kokoavaa lukemista.
- Keskeistä sujuvan lukutaidon saavuttamisessa on ensinnäkin harjaantua käsittelemään kirjainjonoja nopeasti, sekä oppia hyödyntämään näönvaraisia muistijälkiä kokoavassa lukemisessa. Lopulta sanoja voidaan oppia tunnistamaan myös kokonaisina, Jarkko Hautala kertoo.
Jatkossa tulisi vielä tutkia, voitaisiinko hitaita lukijoita harjoittaa paremmin hyödyntämään näönvaraisia muistijälkiään lukemisessa.
- Tämä voisi tapahtua esimerkiksi väläyttämällä sanaa ensin n. 100 ms ajan ja pyytämällä oppilasta arvaamaan mikä sana oli ennen siirtymistä kokoavaan lukemiseen. On mahdollista, että tällaisen harjoittelun myötä kokoava lukemisen rooli voisi kehittyä työläästä kirjain-äännejonon käsittelystä enemmän havainnon varmistamiseksi, tiivistää Jarkko Hautala tutkimuksen johtopäätöksiä.
- Kuitenkin tärkeintä riittävän lukusujuvuuden saavuttamiseksi olisi systemaattinen ääneenlukemisen harjoittelu innostavalla tavalla koulupolun alkuvuosina. ReadDrama -hankkeessa tutkimamme lukuteatterityöskentely on tähän oiva harjoittelumenetelmä.
Tutkimusartikkeli julkaistiin Reading and Writing -lehdessä. Tutkimus suoritettiin Niilo Mäki Instituutin, Jyväskylän yliopiston ja Salzburgin yliopiston yhteistyönä osana Suomen Akatemian rahoittamaa ReadDrama -tutkimushanketta, jossa tutkitaan lukuteatteriohjelmien vaikuttavuutta lukusujuvuuden harjoittelussa. Hankkeessa kehitetty lukuteatteriohjelma on vapaasti ladattavissa hankkeen verkkosivuilta (readrama.nmi.fi). Tutkimusta johtaa akatemiatutkija Jarkko Hautala.
Tutkimukseen osallistui 114 3.-4. luokan oppilasta. Oppilaiden lukemisen aikaisia silmänliikkeitä mitattiin katseenseurantateknologialla, joka tunnistaa suurnopeusvideokameran kuvasta pupillin ja infrapunavalon heijastuksen sarveiskalvolta 4 ms:n välein. Pupillin ja heijastuksen perusteella laitteisto laskee silmien suuntausta ja sen perusteella katseen kohdistumista tietokoneen ruudulla.
Lähdeviitteet:
Hautala, J., Hawelka, S. & Aro, M. Dual-stage and dual-deficit? Word recognition processes during text reading across the reading fluency continuum. Read Writ (2021). https://doi.org/10.1007/s11145-021-10201-1
Linkki artikkeliin: https://link.springer.com/content/pdf/10.1007/s11145-021-10201-1.pdf