Neo-PRISM-C (Neurodevelopmental Optimal-predictors Risk Factors And Intervention From A Systems Approach To Maladjustment In Children) is a four-year project funded by the European Union Horizon 2020 Program. Projects purpose is to study and understand the long term effects of neurodevelopmental disorders (NDD), and with the gathered new information create more appropriate test treatments. Georgia Gerike is an early stage researcher in the project. In the footsteps of her teacher mother Gerike wants to help educators to see learners with neurodevelopmental disorders in more optimistic way.
Would you tell us a little about yourself. Who are you and how did you end up in Finland?
Kertoisitko hieman itsestäsi. Kuka olet ja kuinka päädyit Suomeen?
I’m an early stage researcher, pursuing my PhD at JYU in Psychology. I am originally from Philadelphia, PA in the USA but I moved to Europe 5 years ago to teach English in Spain, and from there decided to stay on this side of the ocean and get my Masters in Developmental Cognitive Science at the University of Edinburgh. I was looking for PhD opportunities and found an opportunity to do my PhD through NMI on a European wide project and applied! Being from the united states, I had always heard a lot of great things about the education system in Finland and it was something I was really excited to learn more about.
Suom. Olen psykologian tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopistosta ja alunperin kotoisin Philadelphiasta Yhdysvalloista, mutta muutin Eurooppaan viisi vuotta sitten opettamaan englantia. Päätin pysyä tällä puolen merta ja suorittaa kognitiotieteeseen liittyvän maisterin tutkintoni Edinbughin yliopistossa. Etsin jatko-opintomahdollisuuksia tohtoriopinnoille, ja löysinkin NMI:n kautta mahdollisuuden tohtorintutkinnon tekemiselle Euroopan laajuisessa hankkeessa, joten hain! Yhdysvaltalaisena olen aina kuullut paljon hyvää suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja olin hyvin innoissani mahdollisuudesta oppia siitä lisää.
Does your everyday life in the United States differ from your everyday life in Finland, and do you especially miss something in the US?
Eroaako arkesi Yhdysvalloissa arjestasi Suomessa, ja ikävöitkö erityisesti jotain Yhdysvalloissa?
One of the things that is the most different in Finland is how early everything happens! I am used to having lunch at 2pm – so the first time I had lunch at 11:30 I thought it was still breakfast. It’s actually been a while since I lived in the United States, but even after living in Spain, the UK, and Finland I always find myself missing diversity of the united states and the large immigrant communities. I miss interacting with a lot of different cultural perspectives and ideas in my every day life. I also especially miss the variety of food!
Suom. Yksi erilaisimmista asioista Suomessa on se, miten aikaisin kaikki tapahtuu! Olen tottunut syömään lounasta kello kahden aikaan iltapäivällä, joten ensimmäisen kerran kun söin lounasta kello 11:30, ajattelin sen olevan edelleen osa aamupalaa. On itseasiassa kulunut jo tovi siitä, kun viimeksi asuin Yhdysvalloissa, mutta Espanjassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa asuttuani huomaan ikävöiväni Yhdysvaltojen moninaisuutta ja suuria maahanmuuttajayhteisöjä. Ikävöin arkista, erilaisia näkökulmia ja ideoita sisältävää vuorovaikutusta moninaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa. Erityisesti ikävöin ruokavalikoiman moninaisuutta!
What are the three most important things you have learned during your career so far?
Mitkä ovat kolme merkittävintä asiaa, jotka olet oppinut tähänastisen työurasi aikana?
- ”To know is not enough”. That was the motto of my university. To me that means it’s important to do research not only for new knowledge, but to utilize that knowledge to make changes in society. I think it’s important for researchers who study NDD’s to always find ways to relate their research back to concrete ways to help children and adults – whether that is through working with educators or policy makers.
- The importance of community care. Stepping in to care for each other is the solution for a lot more issues than you would think.
- Celebrate small wins!
Suom.
- ”Tietäminen ei riitä”. Tämä oli yliopistoni motto. Itselleni se tarkoittaa sitä, että on tärkeää tehdä tutkimusta tiedon lisäksi myös sen hyödyntämiseksi yhteiskunnan muuttamisessa. Kehityksellisiä vaikeuksia tutkivien on tärkeää löytää tapoja samaistua tutkimukseensa käytännöllisellä tasolla, jotta he voivat auttaa lapsia ja aikuisia – tapahtui auttaminen sitten ammattikasvattajien tai poliitikkojen kautta.
- Yhteisöllisyyden tärkeys. Muista huolehtiminen on ratkaisu yllättävän moniin ongelmiin.
- Juhli pieniä voittoja!
You are currently working on your dissertation research on an interesting Neo-PRISM-C project. What are you researching, and how did you come up with the research theme?
Teet parhaillaan väitöskirjaa Neo-Prism-C -hankkeessa. Mitä tutkit, ja miten päädyit tutkimusaiheeseesi?
I came to be involved in this research because I’ve always been really interested in improving education. My mom was a teacher and I always admired her dedication to her students, but also saw how she would come up against a lot of barriers in the United States education system that made her job much harder, this set me on the path I am on today. My project aims to map cognitive profiles of adults who have co-occurring deficits in reading and attention is focused on 2 key questions:
- Why do deficits persist into adulthood?
- Why are some deficits (such as reading and attention) more likely to occur together?
We know children with co-occurring deficits do not benefit from single‐disorder interventions as much as their peers – so by understanding the answers to these questions we can help researchers develop more targeted therapies. Lastly, when we think about dyslexia and reading difficulties, we often think only about children. However reading difficulties can dramatically impact the course of someone’s life. My project also explores measures like coping, resilience, social support to paint a full picture about how experiences of persistent co-occuring deficits shape adult psychological well-being, educational, and occupational attainment.
Suom. Päädyin tähän tutkimusaiheeseen, sillä olen aina ollut kovin kiinnostunut koulutuksen kehittämisestä. Äitini oli opettaja ja ihailin hänen omistautumistaan työhönsä ja opiskelijoilleen. Näin myös miten hän taisteli yhdysvaltalaisen koulutusjärjestelmän esteitä vastaan, mikä teki hänen työstään entistä haasteellisempaa. Tämä johdatti minut polulle, jolla olen tänään. Hankkeeni pyrkimyksenä on kartoittaa kognitiivisia profiileja aikuisilla, joilla on puutteita lukemisessa ja tarkkaavuudessa. Hankkeessani on kaksi keskeistä kysymystä:
- Miksi vaikeudet jatkuvat aikuisuuteen?
- Miksi tietyt vaikeudet (kuten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet) ilmenevät yhdessä?
Tiedämme, että lapset, joilla on päällekkäistyneitä oppimisvaikeuksia, eivät hyödy yksittäisiin vaikeuksiin keskittyvistä interventioista yhtä paljon kuin vertaiset. Ymmärtämällä vastauksia näihin kysymyksiin, voimme auttaa tutkijoita kehittämään kohdennetumpia tukikeinoja. Kun ajattelemme dysleksiaa ja lukemisen vaikeuksia, ajattelemme usein lapsia. Lukemisen vaikeudet voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämänsuuntaan. Hankkeeni tutkii myös selviytymiskeinoja, resilienssiä ja sosiaalista tukea, jotta voidaan maalata kokonaiskuva päällekkäistyneiden oppimisvaikeuksien merkityksestä aikuisiän psykologiseen hyvinvointiin, sekä koulutukselliseen ja ammatilliseen kiinnittymiseen.
Is there something every educator should understand about neurodevelopmental disorders (NDD)/your research topic?
Mitä jokaisen ammattikasvattajan tulisi ymmärtää kehityksellistä oppimisvaikeuksista/tutkimusaiheestasi?
As someone with ADHD myself, who has been drawn to study this topic because I often felt misunderstood by educators, I think it’s important for teachers to help build confidence and actively help students combat the feelings of inadequacy from people misinterpreting their issues as laziness, defiance, or ’not trying hard enough’ – often students with NDD’s are trying harder than most. Having supportive people who understand that, and who appreciate my unconventional approaches to tasks has been a key to my success in my career this far!
Another thing I think people should know, is that if a child has a deficit in one area they are more likely to have difficulties in another domain as well. While this isn’t always the case, it’s important to remember that children might need more individualized support, and typical solutions for someone with only one issue might not work for everybody.
Suom. Ihmiset, joilla on ADHD (kuten itselläni) kokevat usein tulevansa väärinymmärretyiksi koulussa. On tärkeää, että opettajat auttavat oppilaita kasvattamaan itseluottamusta, sekä taistelemaan riittämättömyyden tunteita vastaan, joita heitä väärinymmärtävät ihmiset aiheuttavat yhdistämällä heidän haasteensa laiskuuteen, poikkeavuuteen, tai ”yrittämisen puutteeseen”. Usein oppilaat, joilla on kehityksellisiä oppimisvaikeuksia yrittävät keskimääräistä enemmän. Ymmärtäväiset, tavanomaisesta poikkeavia lähestymistapojani arvostaneet ihmiset ovat olleet avain menestymiseeni urallani!
Toinen tärkeä asia ymmärtää on se, että lapset, joilla on haasteita yhdellä osa-alueella, on haasteita todennäköisesti myös muilla osa-alueilla. Vaikka toisinaan tämä ei pidäkään paikkaansa, on tärkeää muistaa, että lapset voivat tarvita yksilöllisempää tukea. Ratkaisut, jotka toimivat lapsella, jolla on haasteita yhdessä asiassa, eivät välttämättä toimi kaikilla.
Your family now includes a new, furry member. What is his/her name, where he/she is from, and how has the settling gone?
Perheeseesi kuuluu uusi, karvainen jäsen. Mikä on hänen nimensä, mistä hän on tullut, ja kuinka asettuminen uuteen kotiin on sujunut?
I adopted Judy, my 3 year old rescue dog from Bosnia through an organization called Balkanin Koirat. She loves Finland, especially going on hikes and eating sausages, and loves to dig in the snow! She has been such a great friend to have during the past year of the pandemic and has helped me get outside often even when working from home!
Suom. Adoptoin Judyn, kolme vuotiaan rescue-koirani Bosniasta järjestöstä nimeltä Balkanin Koirat. Hän rakastaa Suomea, erityisesti vaelluksia, makkaroiden syömistä ja lumeen kaivautumista! Hän on ollut mitä verrattomin ystävä pandemian aikana, ja hän on auttanut minua käymään ulkoilemassa kotoa työskentelyn lomassa!
What kind of greetings would you like to send to newsletter readers?
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää uutiskirjeen lukijoille?
I encourage everyone to step out of their comfort zone once in a while and try new things! This is what brought me to Finland after all, and I’m so happy how things have turned out.
Suom. Rohkaisen jokaista astumaan ulos mukavuusalueeltaan silloin tällöin ja kokeilemaan uusia asioita! Tämä toi minut Suomeen, ja olen olen kovin tyytyväinen siihen, miten asiat ovat lopulta kääntyneet.
Read more about Neo-PRISM-C -project here!
Written by Janette Niemi (B. Ed.), Master´s Student of Adult education, NMI trainee