Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien tunnistaminen tärkeää myös yläkouluun siirryttäessä
Oppimisvaikeuksien luotettava tunnistaminen koulunkäynnin eri vaiheissa ehkäisee tunnistamattomaksi jääneen vaikeuden usein vakaviakin seurannaisvaikutuksia. Niilo Mäki Instituutissa luku- ja kirjoitustaidon arviointiin suunnattuja digitaalisia arviointivälineitä kehitetään toisen asteen lisäksi myös ylä- ja alakouluun. Digitaalinen arviointi on nopeaa, tehostaa opettajien työtä ja tapahtuu siinä samassa ympäristössä, missä nuoret tekstejä ja tehtäviä kohtaavat. Digitaalisuus mahdollistaa myös monipuolisemmat arviointitehtävät. Vaikeuden tunnistaminen on tärkeää, jotta oppilaalle voidaan tarjota asianmukaista tukea oppimiseen ja opintojen edistymiseen.
Lukivaikeus eli dysleksia on lukemisessa ja kirjoittamisessa ilmenevää vaikeutta, joka voi näyttäytyä lukemisen epätarkkuutena ja/ tai hitautena sekä esimerkiksi oikeinkirjoituksen pulmina. Suomen kielessä erityisesti lukemisen hitaus on tyypillinen lukivaikeuteen liittyvä piirre. Lukivaikeuteen liittyy usein myös luetun ymmärtämisen vaikeutta. Lukivaikeutta arvioidaan olevan noin 5–10 prosentilla väestöstä eli noin 3000–6000 yläkoulunsa aloittavalla nuorella. Lukivaikeudet voivat ilmetä eri tavalla eri ikäkausina. Siksi on tärkeää arvioida luku- ja kirjoitustaitoja eri ikävaiheissa, jotta myös tukitoimet voidaan kohdistaa oikein.
Yläkoulussa opiskelun vaatimukset kasvavat ja esimerkiksi luettavat tekstit käsitteineen vaikeutuvat ja laajenevat. Tämä lisää tuen tarvetta ja taitojen arviointi yläkoulun alussa on tärkeää, jotta tukeminen voidaan aloittaa heti alkuvaiheessa opintoja. Jos nuori ei saa tarvitsemaansa tukea, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet voivat heijastua koulumenestyksen lisäksi myös hyvinvointiin. Lukivaikeuksisten nuorten opiskelu voi olla kohtuuttoman työlästä, koska esimerkiksi tehtäviin käytetty aika saattaa olla moninkertainen opiskelutovereihin verrattuna. Lukivaikeuden on myös havaittu lisäävän riskiä syrjäytyä jatko-opinnoista tai työelämästä. Opintojen alussa aloitetuilla tukitoimilla voidaan taitojen lisäksi tukea myös nuoren myönteistä käsitystä itsestään oppijana, sekä vaikuttaa positiivisella tavalla oppimiseen kokonaisvaltaisesti.
Tutkimuspohjainen arviointi mahdollistaa oikein kohdennetun tuen
Digitaalinen väline tehostaa arviointia, jolloin opettajat voivat käyttää enemmän aikaa oppilaiden tukemiseen. -Opettaja löytää vastaajien joukosta heti ne oppilaat, joiden kohdalla taitojen arviointia on syytä jatkaa yksilöllisesti, vastaavana tutkijana Niilo Mäki Instituutissa työskentelevä Maria Niskakoski kertoo. Yksilöllistä arviointia voi tehdä esimerkiksi YKÄ – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä yläkouluun -välineellä. Arvioinnissa poikkeavan tuloksen saaneet oppilaat tarvitsevat todennäköisesti myös tukea lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin. – Lukemisen arviointi digitaalisella välineellä on tärkeää siitäkin syystä, että lukeminen ja kirjoittaminen on siirtynyt pitkälti verkkopohjaiseksi, esimerkkeinä digitaaliset oppikirjat, Niskakoski perustelee.
Suuria oppilasmääriä arvioitaessa erityisen tärkeää ovat tutkimusperustaiset arviointivälineet. -Digitaalisen seulan tekeminen vaatii paljon taustatyötä, koska tehtävien pohjalle on kerättävä iso aineisto, jotta nuoren tehtävistä saamaa tulosta voidaan verrata muiden samanikäisten suoritukseen. Opettajat voivat luottaa arviointivälineeseen, joka perustuu ison, satunnaisotantapohjaisen tutkimusaineiston huolelliseen analysointiin ja tämä osaltaan keventää heidän työtaakkaansa ja lisää oppilaiden tasa-arvoista kohtelua, analyysista vastaava tutkija Sami Määttä huomauttaa. Digitaalisessa välineessä arviointitehtäviä ei voi valikoida, vaan oppilaat tekevät jokaisen tehtävän. Tällöin lukemisen ja kirjoittamisen taitoja arvioidaan riittävän monipuolisesti, taidon jokaisella osa-alueella. Arviointeja myös teetetään todennäköisesti enemmän ja suuremmalle joukolle oppilaita, koska digitaalisuus vähentää arvioinnin työläyttä. Tästä syystä myös entistä harvempi tukea tarvitseva oppilas jää opinnoissaan ilman tukea.
Yläkoulun DigiLukiseulassa on omat arviointivälineensä sekä 7. että 8. luokalle. Molemmat välineet sisältävät kaksi teknisen lukutaidon tehtävää, oikeinkirjoituksen tehtävän, luetun ymmärtämisen tehtävän ja opintoihin liittyvän kyselyn. Yläkoulun DigiLukiseula on kehitetty toisella asteella jo käytössä olevan DigiLukiseulan rinnalle. Toisen asteen DigiLukiseula on ollut käytössä vuodesta 2019 saakka ja sillä on arvioitu jo kymmeniä tuhansia lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoita. DigiLukiseulan ja muidenkin Niilo Mäki Instituutissa kehitettävien arviointi- ja tukimenetelmien taustalla on tutkimustieto oppimisvaikeuksista ja menetelmiä testataan tutkimuksen keinoin. Tavoitteena on kehittää tehokkaita ja luotettavia menetelmiä, joista on apua oppimisvaikeuksia työssään kohtaaville ammattilaisille sekä lapsille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia. Digitaalisten arviointimenetelmien päivittäminen on nopeaa ja niistä kertyvää anonymisoitua tutkimustietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vuosittaisissa tilannekatsauksissa luku- ja kirjoitustaidon tasosta.
Tutustu tarkemmin DigiLukiseula-arviointimenetelmiin.
Lisätietoja:
Maria Niskakoski (ent. Paananen), vastaava tutkija, DigiLukiseula-hanke, Niilo Mäki Instituutti sekä erityisopetuksen lehtori, Schildtin lukio, Gradia (maria.paananen@nmi.fi)
Sami Määttä, tutkija, Niilo Mäki Instituutti (sami.maatta@nmi.fi) sekä yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Pirita Korpivaara, projektisuunnittelija, DigiLukiseula ja Lukino -hankkeet, Niilo Mäki Instituutti (pirita.korpivaara@nmi.fi)
Yläkoulun DigiLukiseula – digitaalinen luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä 7.- ja 8.-luokkalaisille -arviointivälineen on kehittänyt Niilo Mäki Instituutin tutkijaryhmä. DigiLukiseulan kehitystyössä mukana ovat olleet Suomen johtavat lukivaikeuksien asiantuntijat Jyväskylän, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoista. Niilo Mäki Instituutti on valtakunnallinen, säätiöpohjainen, voittoa tavoittelematon oppimisvaikeuksien tutkimus- ja kehittämistyön keskus. Oppimisvaikeuksien tunnistamisen välineiden kehittäminen on yksi Niilo Mäki Instituutin keskeisistä tehtävistä.