Oppimisessa tärkeintä on matka, ei määränpää
Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan lehtori Pirjo Savolainen on ollut mukana työrauhaa, hyvinvointia ja oppilaiden myönteisen käyttäytymisen ohjausta edistävässä ProKoulu-hankkeessa jo lähes 10 vuotta. Savolaisen sydän sykkii koulujen kehittämistyölle, ja hän nauttii työtehtävien vaihtelusta, uusista ihmisistä ja hankkeista. Käytännön työn ja tutkimustyön yhdistäminen, sekä mahdollisuus liikkua yliopiston ja moninaisten hankkeiden välillä on ollut antoisaa, mutta samanaikaisesti myös hyvin opettavaista. Savolainen rohkaisee jokaista pohtimaan positiivisen palautteenannon voimaa niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Muutos kohti myönteistä ja rakentavaa palautteenannon tapaa saa alkunsa jo pienistäkin askelista.
Työskentelet tällä hetkellä koulutustehtävissä ProKoulu-hankkeen parissa. Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Tyypillinen työpäiväni on hyvin vaihteleva. Työpäiväni alkaa yleensä sähköpostin tarkistamisella, sillä yhteydenpito kuntiin, ohjaaja-koulutettaviin, sekä koulujen tiimeihin on hyvin tärkeää. Tähän yhteydenpitoon kuluu monesti myös aikaa. Ennen koronapandemiaa suuri osa työajasta kului junassa matkalla eri puolille Suomea. Nykyään iso osa työpäivistä kuluu Teams-palavereissa ja niihin valmistautuessa. Toisaalta koen, että etätyö on tuonut uusia mahdollisuuksia ja madaltanut yhteydenpidon kynnystä sähköisillä välineillä. Yhteisten kokousten ja palaverien pitäminen, sekä erityisesti kouluympäristöjen näkeminen paikan päällä on kuitenkin ProKoulu-työssä todella tärkeää. Kun mietitään yhdessä koulun kehittämistä, paikan päällä näkee hyvin, minkä tyyppinen koulu on kyseessä ja miten siellä toimitaan.
Mitkä ovat kolme merkittävintä asiaa, jotka olet oppinut tähänastisen työurasi aikana?
Yhteistyön merkitys. Valmistuessani yliopistosta, minulla ei ollut vielä käsitystä siitä, miten tärkeää yhteistyö, osaamisen jakaminen, sekä rakentava tiimitoiminta toisten kanssa on. Sillä on merkitystä, mitä yksilö tietää, mutta paljon enemmän on merkitystä sillä, mitä yhdessä tiedämme ja osaamme. Näitä taitoja voi oppia koko ajan lisää.
Tiedon mahdollisuudet. Luentomuistiinpanot kainalossa juuri yliopistosta valmistuneena untuvikkona ajattelin, että tieto on helposti löydettävissä siitä pienestä muistiinpanovihkosta. Mutta eihän näin ollutkaan. Kaikki muuttuu ja tieto lisääntyy, sillä nyt mahdollisuudet päästä erilaisen tiedon ääreen ovat laajentuneet valtavasti. Mahdollisuus ammentaa ja oppia koko ajan jotain uutta on ollut rikkaus työurallani. Tiedon mahdollisuudet nykypäivänä ovat mahtavat.
Armollisuus. Tekemätöntä työtä on yhä edelleen, eikä vieläkään ole valmista. Olen oppinut olemaan armollinen itselleni. Kaikkia asioita ei voi ratkaista, eikä kaikkiin asioihin ehkä ole ratkaisua.
ProKoulu-hankkeessa painotetaan positiivisen palautteen merkitystä lasten käyttäytymisen tukemisessa. Millainen merkitys positiivisella palautteella on, ja miten se ilmenee käytännössä?
On totta, että positiivinen palaute on merkittävä osa ProKoulu-hanketta. Se on kuitenkin asia, jossa meillä kaikilla on harjoittelemista. Voimme olla positiivisia ihmisiä, mutta tietoisen ja ymmärtävän palautteenannon mahdollisuuksien hyödyntämisestä on hyvä puhua. Positiivisen palautteen merkitys palaa yhteisöllisyyteen. On hyvä miettiä, onko meillä yhteisönä selvillä, miten haluamme, että meidän yhteisössämme käyttäydytään, ja mitä arvostamme käyttäytymisessä. Se on tapa, joka on käyttökelpoinen kaikissa ihmissuhteissamme ja arjessamme. Onko esimerkiksi tärkeää laittaa se likainen kahvikuppi työpaikan taukotilan pöydältä pesukoneeseen, vai ei? Voit myös miettiä, kuinka monta positiivista palautetta olet tänään antanut. Olen itsekin huomannut omassa elämässäni, että palautteen antaminen on harjoiteltavissa oleva toimintatapa, ei automaattinen asia. Entä oletko antanut tänään itsellesi positiivista palautetta omasta käyttäytymisestäsi? Positiivista palautetta on tärkeää oppia antamaan toisille, mutta myös itselle.
Positiivisen palautteenannon oppiminen on usein pienten kokeilujen kautta tapahtuvaa yhdessä oppimista. Toisille positiivisen palautteenannon kokeilu tuntuu luonnolliselta, mutta toiset suhtautuvat asiaan hiljaisesti epäillen. On hyvin tavallista, että asia mietityttää. Koululuokassa ei ole tarkoitus kehua huonosta käyttäytymisestä, vaan kehua silloin, kun oppilas käyttäytyy toivotulla tavalla. Näin osoitetaan oppilaalle, että häntä ja hänen toimintaansa, kuten viittaamista tai jonottamista, arvostetaan. Liikkeelle voi lähteä hyvin pienestä, kuten esimerkiksi tarkkailla, millainen vaikutus on yhdellä positiivisella palautteella päivässä. Nalkuttamisen ja virheiden osoittelun sijaan on hyvä ruveta ajattelemaan, että olisi mukavaa, kun oppilas käyttäytyisi tietyllä tavalla.
Miltä tulevan lukuvuoden suunnitelmasi näyttävät?
Hanketyö vie aikaa. Suunnitelmana on, että ProKoulu-toimintamallista saataisiin laajempi verkosto koulujen välille. Näin koulut voisivat jakaa omaa tietotaitoaan ja kasvatusosaamistaan toisilleen, esimerkiksi välittämällä hyväksi koettuja toimintatapoja käyttäytymisen ohjaamiseen. Tavoitteenamme on jatkaa työntekoa vahvistamalla ja kehittämällä peruskouluja heidän tarpeidensa mukaisesti, sekä viedä tutkimustietoa kentälle.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää uutiskirjeen lukijoille?
Onnistumisen huomioiminen positiivisella palautteella toimii niin lapsilla kuin aikuisillakin. Kannustan kokeilemaan! Muutos lähtee pienistä asioista, eikä aina tarvitse tehdä mitään suurta. Pienikin voi olla hyvä.
Haastattelijana Janette Niemi (KK), aikuiskasvatustieteen maisteriopiskelija, NMI:n harjoittelija