Tulossa uusia maksuttomia koulutuksia viittomakielen kehityksestä, sen arvioinnista ja tukemisesta varhaiskasvattajille ja koulun henkilöstölle
Varhaiskasvattaja tai opettaja saattaa törmätä viittomakieltä omaksuvaan lapseen ja viittomakieltä käyttävään perheeseen yllättäen, jolloin lapsen ja perheen kaksi- ja monikielisyys voi aiheuttaa epävarmuutta ja hämmennystä. Myönteinen ja avoin suhtautuminen uusiin asioihin auttaa aina, mutta tieto viittomakielen tukemisesta ja tuen eri muodoista auttaa lapsen ja perheen kokonaistilanteen ymmärtämisessä sekä tukimuotojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietoa viiittomakieltä omaksuvien lasten kielen kehityksestä on saatavilla vielä varsin niukasti. VIKKE-hankkeen vetäjä ja tutkijatohtori Laura Kanto on tiiminsä kanssa kehittänyt ensimmäisen suomalaisen arviointimateriaalin 8 kk-15-vuotiaiden lasten suomalaisen viittomakielen taidon ja kehityksen arviointiin ja parhaillaan hankkeessa kehitetään verkkovälitteistä harjoitusmateriaalia suomalaisen viittomakielen kehityksen tukemiseen. Lisäksi hankkeessa rakennetaan uutta mallia viittomakielen perheopetukseen ja viittomakielen kuntoutukseen. Nyt alkamassa on neljä erilaista varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstölle suunnattua koulutusta, joissa tarjotaan tietoa lasten viittomakielen omaksumisesta ja kehityksestä, kehityksen arvioinnista, tukemisesta sekä viivästyneen ja poikkeavan kehityksen tunnistamisesta.
Viittomakieltä omaksuvien lasten joukko on hyvin moninainen. Miksi viittomakielen kehityksen tunteminen olisi tärkeää osaamista niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin?
Varhaiskasvattaja ja opettaja saattaa törmätä viittomakieltä omaksuvaan lapseen ja viittomakieltä käyttävään perheeseen yllättäen. Myönteinen ja avoin suhtautuminen uusiin asioihin auttaa aina, mutta tieto viittomakielen tukemisesta, tukemisen tärkeydestä ja tuen eri muodoista auttaa lapsen ja perheen kokonaistilanteen ymmärtämisessä sekä tukimuotojen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Vaikka viittomakieli on kieli muiden joukossa ja viittomakielen kehitys etenee samankaltaisten vaiheiden mukaan kuin puhuttujen kielten kehityskin, sisältyy perheisiin, lapsiin ja koko viittomakieliseen yhteisöön muihin kieliyhteisöihin verrattuna erityisiä piirteitä. Viittomakieltä omaksuva lapsi voi olla kuuro tai kuuleva ja hänellä voi olla kuurot tai kuulevat vanhemmat. Yli 90 % kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille ja vastaavasti yli 90 % kuurojen vanhempien lapsista on kuulevia. Noin 5 % kuuroista lapsista syntyy kuuroille vanhemmille. Sitten on vielä kuulevien vanhempien kuulevia lapsia, jotka omaksuvat viittomakieltä esimerkiksi kuuroilta isovanhemmiltaan, sisaruksiltaan tai muusta syystä.
Lapset ja perheet sijoittuvat myös maantieteellisesti sattumanvaraisesti eikä tiettyä viittomakielisen yhteisön aluetta ole kuten, vaikka suomenruotsalaisilla tai monilla muilla puhuttujen kielten yhteisöillä on eri maissa. Muun muassa nämä tekijät lisäävät viittomakieltä omaksuvan lapsen ja viittomakieltä käyttävän perheen vähemmistökieliaseman haavoittuvuutta entisestään, joka olisi tärkeä enemmistökieliasemmassa olevien toimijoiden tiedostaa ja ymmärtää. Viittomakieltä käyttävien perheiden moninaisuuteen voi kurkistaa vaikka VIKKE-hankkeen verkkosivuilta.
Viittomakieltä omaksuvan kuulovammaisen tai kuulevan lapsen ja hänen perheen tukemisessa viittomakielen on oltava tärkeässä roolissa, mutta tuen tarpeet ja muodot eroavat lasten ja perheiden välillä. Valitettavan usein törmää tilanteisiin, joissa viittomakielen tärkeyttä lapselle ja perheelle ei kokonaisuudessaan ymmärretä. Varhaiskasvatuksen, esi- tai perusopetuksen puolella ei välttämättä aina olla tietoisia lapsen lakienkin tuvaamasta oikeudesta viittomakieleen tai varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen toimijoiden lakienkin edellyttämistä velvollisuuksista kielellisesti saavutettavan viittomakielisen oppimisympäristön ja viittomakielen opetuksen toteuttamisessa. Alueelliset erot tuen eri muodoissa ja toteutuksessa ovat valitettavan räikeitä edelleen. Kyse on kuitenkin Suomen mittakaavassa hyvin pienestä joukosta, joten haluan uskoa, että tietoisuuden lisäämisen myötä voimme parantaa viittomakieltä omaksuvien lasten ja viittomakieltä käyttävien perheiden asemaa. Tämän vuoksi koen, että viittomakielen kehityksen tunteminen olisi tärkeää osaamista niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin.
Tuntemus lasten viittomakielen kehityksestä piirteistä auttaisi ammattilaisia tunnistamaan toisaalta tyypillisen viittomakielen kehityksen piirteitä tai kehityksessä mahdollisesti ilmeneviä pulmia. Näin viittomakieltä omaksuvan lapsen kehitystä onnistuttaisi tukemaan mahdollisimman varhain oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti niin, että kehitys etenisi suotuisasti heti varhaisvaiheista lähtien. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita eri käsitteisiin liittyvän tietoisuuden. Tukiviittomat ovat varmasti monille tuttu käsite. Lisäksi jotkut ovat varmasti törmänneet myös käsitteeseen viitottu puhe. Tukiviittomat ja viitottu puhe ovat pelkästään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä, mutta aina ei ole ihan selkeää miten ne eroavat viittomakielestä ja mitä valinta tukiviittomien, viitotun puheen tai viittomakielen välillä konkreettisesti tarkoittaa nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.
Viittomakielen tukemiseen ja arviointiin on tulossa Opetushallituksen rahoittamia koulutuksia varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstölle. Millaisia koulutukset ovat sisällöltään ja milloin ne järjestetään?
Viittomakieltä omaksuvat lapset ovat lähes aina kaksi- tai monikielisiä ja lapset ovat kokonaisuudessaan varsin heterogeeninen joukko. Tietoa viiittomakieltä omaksuvien lasten kielen kehityksestä on saatavilla kuitenkin vielä varsin niukasti. Nyt tulossa olevat koulutukset sisältävät neljä erilaista koulutusta joissa tarjotaan tietoa lasten viittomakielen omaksumisesta ja kehityksestä, kehityksen arvioinnista, tukemisesta sekä viivästyneen ja poikkeavan kehityksen tunnistamisesta. Osa koulutuksista vaatii viittomakielen osaamista, mutta esimerkiksi koulutukset Viittomakielen omaksuminen ja kehitys (2 op) ja Viivästyneen ja poikkeavan viittomakielen kehityksen tunnistaminen ja kuntoutuksen toteuttaminen (2 op) eivät välttämättä edellytä viittomakielen taitoa.
Koulutukset toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina, joten voit osallistua yhteen tai vaikka kaikkiin koulutuksiin. Kaikki koulutukset toteutetaan webinaareina ja ne ovat Opetushallituksen rahoittamia. Tutustu koulutuksiin tarkemmin Kojussa.
- OPH: Viittomakielen omaksuminen ja kehitys (2 op), 28.9.2021 ja 5.10.2021 webinaari
Kohderyhmä: Viittomakieltä omaksuvien lasten parissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset kuten opettajat, erityisopettajat, koulunkäynnin ohjaajat, avustajat, terapeutit, psykologit. Koulutus ei edellytä viittomakielen taitoa. - OPH: Lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointi (5 op), 3.11., 23.11., 9.12.2021 ja 26.1.2022 webinaari
Kohderyhmä: Opettajat, erityisopettajat, koulunkäynnin ohjaajat, terapeutit ja psykologit, joilla on riittävä suomalaisen viittomakielen taito. - OPH: Viivästyneen ja poikkeavan viittomakielen kehityksen tunnistaminen ja kuntoutuksen toteuttaminen (2 op), 27.4.2022 ja 12.5.2022 webinaari
Kohderyhmä: Viittomakieltä omaksuvien lasten parissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset kuten opettajat, erityisopettajat, koulunkäynnin ohjaajat, avustajat, terapeutit, psykologit. Viittomakielentaito ei ole välttämätön. - OPH: Lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen tukeminen lapsen arjessa, päiväkodissa ja koulussa (5 op), webinaari syksyllä 2022
Kohderyhmä: Viittomakieltä omaksuvien lasten parissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset kuten opettajat, erityisopettajat, koulunkäynnin ohjaajat, avustajat, terapeutit, psykologit, joilla on riittävä suomalaisen viittomakielen taito.
Miksi varhaiskasvattajan tai opettajan kannattaisi lähteä kouluttautumaan suomalaisen viittomakielen omaksumisesta tai sen kehityksen arvioinnista?
Tieto viittomakielestä ja sen omaksumisesta hälventää viittomakieltä käyttäviin perheisiin, lapsiin ja lapsen kielten omaksumiseen kohdistuvia ennakkoluuloja, epävarmuutta ja hämmennystä, joita lapsen ja perheen kohtaaminen saattaa eri alojen ammattilaisissa herättää. Samalla se tukee lapsen ja perheen parissa toimivien henkilöiden myönteistä suhtautumista lapsen ja perheen kaksi- ja monikielisyyttä kohtaan, jolloin viittomakieli nähdään tasavertaisena lapsen ja perheen kielenä muiden kielten rinnalla. Viittomakielen ja sen omaksumisen tuntemus tarjoaa myös mahdollisuuden tarkastella kieltä ja kielen omaksumista kokonaisuudessaan laajemmasta näkökulmasta kuin mihin perinteisesti pelkästään puhuttuihin kieliin perustuva näkemys useinkaan yltää. Näin viittomakielen ja sen omaksumisen tuntemus hyödyntää varhaiskasvattajan ja opettajan työssä, vaikka työskentelisikin pelkästään puhuttua kieltä omaksuvien lasten parissa.
Terveisiä uutiskirjeen lukijoille?
Viittomakieltä omaksuvan lapsen kielen kehitys on hyvin ainutlaatuista, koska useimmiten lapsi omaksuu kieliä kahdessa eri modaliteetissa. Tämä kaksimodaalinen kaksi- ja monikielisyys parhaassa tapauksessa havahduttaa meidät siitä millaista lapsen kieli ja kielen omaksuminen voikaan olla, mutta saattaa aiheuttaa myös epävarmuutta ja mahdollisesti jopa virheellisiä johtopäätöksiä lapsen kielellisistä taidoista. Näin toivotankin teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi mukaan koulutuksiin tutustumaan tähän ainutlaatuiseen kieleen, sen omaksumiseen ja kehityksen tukemiseen.
