Tutkija, neuropsykologi ja Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden laitoksen apulaisprofessori Tuire Koponen on mukana Suomen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittamassa Ekapeli-hankkeessa, Uuden Selkis-materiaalin julkaisussa sekä tutkii ja kouluttaa opiskelijoita ja ammattilaisia matematiikan oppimisvaikeuksista. Toimiminen niin tutkijana, kliinikkona kuin kouluttajana tarjoaa mahdollisuuden antoisaan vuoropuheluun eri ammattiryhmien kanssa ja tärkeää tietoa mikä kentällä toimii ja mitä kentälle kuuluu. Koponen kannustaa kehittämään pitkäjänteisiä ja yhtenäisiä tukitoimia matematiikan taitojen tukemiseen.
Olet työskennellyt NMI:llä, Valterissa ja nyt Jyväskylän yliopistolla erityisesti matematiikan pulmien parissa. Mitä työnkuvaasi varsinaisesti kuuluu ja mikä on antoisinta?
Työnkuvani on laaja ja työpäivät erilaisia. Työnkuvaani kuuluu muun muassa rahoitusten hakeminen tutkimushankkeisiin ja rahoitusten myötä tutkimusten ja hankkeiden käytännön suunnittelu ja toteutus sekä tutkimusten julkaiseminen. Lisäksi työnkuvaani kuuluu erityis- ja luokanopettajaopiskelijoiden sekä psykologian opiskelijoiden opettamista yliopistolla. Pidän täydennyskoulutusta Niilo Mäki Instituutissa, joten työhöni kuuluu myös luennointi ja koulutus. Opetuskoulutuksessa antoisinta on tutkimustiedon soveltaminen ja esittäminen käytännön työtä tekeville opettajille ja psykologeille niin, että siitä on hyötyä kentällä.
Toimin myös neuropsykologin tehtävissä. Kliininen työni oppimisvaikeuksien parissa sisältää kuntoutusta ja arviointia. Työskennellessäni NMI:n lastentutkimusklinikalla matematiikan oppimisvaikeudet lähtivät painottumaan tutkimusaiheena, ja matematiikka onkin aina kiinnostanut minua ja ollut itselleni tärkeä aihe. Miellän itseni tutkivaksi kliinikoksi, joten tutkimustyö ja kliininen työ ovat aina olleet osana uraani, vaikka painopiste on vaihdellut. Tällä hetkellä painopiste on tutkimuksen puolella, sillä minua kiinnostaa oppia tuntemaan oppimisvaikeuksiin liittyviä ilmiöitä paremmin. Myös toimintatapojen kehittäminen on merkityksellistä, sillä se antaa paljon itselle.
Dyskalkulia eli matematiikan oppimisvaikeus on varsin yleinen pulma ja sitä esiintyy noin 5–7 prosentilla väestöstä. Tiedetäänkö millaisia vaikutuksia niillä voi olla lapsen tai nuoren elämään? Entä miksi ne olisi tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain?
Matematiikan oppimisvaikeuksista tiedetään, että ne ovat selkeä riskitekijä esimerkiksi toisen asteen koulutuksen keskeyttämiselle ja voivat vaikuttaa työelämään kiinnittymiseen. Jos kohdennettua tukea ei ole ollut saatavilla ja perustaidot on jääneet heikoiksi, saattaa se vaikuttaa itsenäistymiseen ja itsenäiseen talouden hallintaan. Vaikeudet arjen matematiikan hallinnassa voivat aiheuttaa epävarmuutta ja alentaa hyvinvointia, esimerkiksi silloin, jos omien varojen käyttö ja talouden hallinnan suunnittelu on vaikeaa. Oppimisvaikeudet pitäisi tunnistaa varhain ja tarjota kohdennettua tukea, jotta voidaan minimoida sen vaikutuksia opiskeluun ja työelämässä pärjäämiseen ja sitä kautta myös ehkäistä mielenterveyden pulmien esiintymistä aikuisuudessa.
Kaikilla oppimisvaikeudet eivät kuitenkaan haittaa opiskelua tai arjen hallintaa. Esimerkiksi hyvällä ja vahvalla tuella perustaitoja voidaan vahvistaa riittävälle tasolle, jolloin haasteet arjessa ja elämän hallinnassa ovat pienemmät. Perustaitoja saadaan vahvistettua, kun tuen tarve tunnistetaan varhain ja tukea tarjotaan lapsen kehitystarpeet ja osaaminen huomioiden. Näin haastetaso pysyy sopivana ja lapselle mahdollistetaan onnistuminen matematiikassa. Minäpystyvyys vahvistuu ja kuva itsestä matematiikan oppijana pysyy positiivisena.
Olet kouluttanut paljon matematiikan oppimisvaikeuksista. Millaiset asiat lasten ja nuorten parissa työskenteleviä yleensä mietityttävät? Entä mikä kouluttamisessa on sinusta antoisinta?
Tällä hetkellä lasten ja nuorten parissa työskenteleviä mietityttää opetuksen eriyttäminen oppilaan taitotason mukaiseksi. Yleinen kysymys on se, miten käytännössä järjestetään ja toteutetaan perustaitojen vahvistaminen viikkotuntikehyksessä. Usein esille tulee kysymys siitä, milloin lapselle pitää tai saa määrittää yksilölliset tavoitteet, mikä edellyttää erityisen tuen tasolle siirtymistä. Aidosti oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevä tuki voi mahdollistaa vahvan perustaitopohjan rakentamisen. Oppilaan taitojen kehittymisen ja tuen vasteen jatkuva seuraaminen antaa tietoa tavoitteiden muokkaamiseen – kun edeltävä taito on opittu, otetaan uutta sisältöä ja asetetaan uusia tavoitteita tai jos vastetta tukeen ei ole, tulee tukea räätälöidä.
Lasten ja nuorten parissa työskenteleviä mietityttää myös mitä eriyttävä opettaminen oppilaan osaamisen pohjalta on. Matematiikka on kompleksisempi taitona kuin lukemaan oppiminen. Toisin kuin lukemaan oppimisessa, matematiikassa on useita eri osa-alueita ja käsityksen saaminen siitä, mitkä taidot ovat rakentuneet ei ole yhtä helppoa, jolloin tukea ei välttämättä saadakaan kohdennettua oikein eikä osuvasti. Liikkeelle pitäisi lähteä sieltä, missä yksilön varhaisimmat pulmat ovat eikä määritellä oppimisen tavoitteita oppikirjan mukaisesti.
Itselle opetustyössä antoisinta on kosketuksen säilyminen kenttään ja asioihin, joihin pitäisi yhdessä löytää ja rakentaa ratkaisuja koulunkäynnin parantamiseksi ja oppimisen kehittämiseksi. Koulutukset tarjoavat myös antoisaa vuoropuhelua usean ammattiryhmän kanssa ja tietoa psykologeilta ja erityisopettajilta siitä, mikä kentällä toimii ja mitä kentälle kuuluu.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää ammattilaisille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa, joilla on matemaattisia oppimisvaikeuksia?
Kannustaisin muistamaan, että oppimisvaikeuksien tukemisessa on kyse pitkäjänteisestä ja systemaattisesti toteutettavasta intensiivisestä tuesta. Yksilöllä tulisi olla mahdollisuus ja oikeus oman kehitystason mukaiseen tukeen ja oppimiseen niin että tuki olisi oppilaalle jatkumo, eikä pirstaloitunut ja perusopetusryhmässä tapahtuvasta opetuksesta irrallinen. Toivoisin yhteistyötä ja moniammatillista osaamista tukitoimien jatkumoon tähtäävien toimintamallien kehittämiseen kunnissa. Tärkeää olisi myös, ettei ammattilainen koululla kokisi olevansa yksin.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt rahoituksen Ekapeli-Matikan kehittämiselle. Hanke käynnistyy syksyllä 2021 ja kestää 2024 saakka. Hanke toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Teknistä kehittämistyötä koordinoi Matti Kinnunen NMI:sta ja sinä koordinoit sisältöjen kehittämistä ja vaikuttavuustutkimusta. Mistä hankkeessa on kysymys ja mitä hankkeen aikana on tarkoitus tehdä?
Saimme rahoitusta Suomen Teknologiateollisuuden satavuotissäätiöltä. Säätiö on mukana tukemassa työtä, jolla saadaan vahvistettua suomalaisten lasten matematiikan oppimista ja osaamista. Tarkoituksena hankkeessa on kehittää tiimin kanssa perustaitoja vahvistava pelillinen harjoituskokonaisuus, jossa oppilas näkisi oman edistymisensä ja saisi kannustavaa ja motivoivaa palautetta osaamisestaan. Pelialusta on kohdennettu 3.-6.-luokkalaisille. Peliteknologialla pyritään tukemaan oppilaan haastetason sopivuutta, vahvistamaan onnistumisia ja syöttämään uusia haasteita oppilaan sisältöjen hallinnan mukaisesti. Pyrimme siis vahvistamaan perustaitoja ja näin rakentamaan pohjaa uuden taidon oppimiselle.
Toteutamme myös vaikuttavuustutkimusta pelin ohella varmistuaksemme siitä, että peli oikeasti tukee matematiikan oppimista. Vasteessa tulee olemaan vaihtelua, osa oppilaista tulee hyötymään pelistä enemmän kuin toiset ja pyrimmekin tutkimaan, mitkä tekijät ovat yhteydessä yksilölliseen tukivasteeseen pelissä.
Olet ollut tekemässä Selkis-materiaaleja Selkis – Yhteenlaskua ymmärtämään ja Selkis – Vähennyslaskua ymmärtämään, joista yhteenlaskun harjoitusohjelma on ollut pitkään loppuunmyyty. Millainen uusi Selkis – Yhteenlaskua ymmärtämään tulee olemaan ja miten se eroaa aikaisemmasta julkaisusta?
Uusi Selkis on päivitetty versio vanhemmasta, ei niinkään uusi kokonaisuus. Julkaisu sisältää samat keskeiset ajatukset ja pääosin samat opetustuokiot ja harjoitteet. Joitakin uusia opetustuokioita on lisätty ja teoriaosuutta on päivitetty. Erityisesti olemme pyrkineet käyttäjien toiveesta selkeyttämään käytettävyyttä esimerkiksi tuomalla harjoituspelien ideat selkeästi esiin ensin ja ohjeistamaan pelit idean esittelyn jälkeen.
Olemme myös kaventaneet materiaaleja eikä uuden paketin mukana tule yhtä laajaa kattausta konkreettista materiaalia, vaan paketti on kevennetty. Tämä oli myös käyttäjäkunnan toive, sillä kouluille kertyy materiaaleja paljon. Materiaalipaketissa on kuitenkin selkeästi kerrottu, mitä paketin mukana tulee, mitä lisämateriaalia suositellaan ja mitä materiaaleja oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen tarvitaan. Digitaalista ympäristöä pakettiin ei tule, mutta tulostettavat materiaalit on saatavissa verkkosivuilta jatkossa. Bonusmateriaalia ja laajennusta on suunnitteilla.
Miten rentoudut vapaa-ajallasi?
Vapaa-ajalla vietän aikaa perheeni kanssa, rullaluistelen ja pelaan salibandya. Kuormittava liikunta auttaa nollaaman ajatuksia. Pidän myös luonnossa ulkoilemisesta ja puuhastelusta puutarhassa, sillä se luo hyvää vastapainoa työlle.
Haastattelijana erityispedagogiikan opiskelija Roosa Meriläinen.