Niilo Mäki Instituutin avoimet ovet olivat verkossa tänä vuonna. NMI:n toimintaan pääsi tutustumaan virtuaalisesti Zoomissa rentojen iltapäiväkahvien muodossa ystävänpäiväviikon ajan, 8.–12.2. Erityispedagogiikan opiskelija Roosa poimi parhaita paloja avoimien ovien tarjonnasta. Lue lisää siitä, mitä tarjottavaa virtuaaliviikolla oli!
Tapahtuma oli suunnattu opiskelijoille, eri alojen asiantuntijoille, vanhemmille tai kaikille, joita NMI:n toiminta kiinnostaa. Tavallisesti avoimet ovet ovat olleet NMI:n toimistotiloissa, jolloin toimintaan ja asiantuntijoihin on päässyt tutustumaan ”pysäkkimäisesti” mutta näin korona-aikana virtuaaliset iltapäiväkahvit olivat oikein mukava ja innovoiva tapa esitellä mitä NMI:n ovien takana tapahtuu. Iltapäiväkahvit sisälsivät runsaasti tietoa NMI:n toiminnasta ja meneillään olevista hankkeista. Lisäksi iltapäiväkahveilla pääsi tutustumaan asiantuntijoihin ja kysymään polttavia kysymyksiä omien alojensa ykköseksperteiltä.
Erityispedagogiikan maisteriopiskelijana osallistuin itse lähes kaikille iltapäiväkahveille ja opin paljon tapaamisista. Toimintaan tutustuessa omat tulevat uramahdollisuudet tutkijana tai kouluttajana selkeytyivät ja sain mahdollisuuden kysyä asiantuntijoilta vinkkejä omaan opiskeluuni. Lisäksi pääsin toteamaan, miten paljon omasta alastani jo tiedän tässä vaiheessa opintojani. Kaikkien niiden ruokapöydän ääressä istumieni luentojen ja seminaarien informaatio ei ole siis valunut hukkaan!
Avoimien ovien virtuaaliviikon potkaisi käyntiin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala. Hän esitteli NMI:n toimintaa pääpiirteisesti ja vastasi opiskelijoiden kysymyksiin muun muassa harjoitteluista; Instituuttiin pääsevät harjoittelemaan esimerkiksi kasvatustieteen ja psykologian opiskelijat. Harjoitteluiden pituudet vaihtelevat 3 viikosta jopa kuuteen kuukauteen riippuen opiskeluiden tilanteesta ja suuntautuneisuudesta. Myös tietotekniikan opiskelijan kannattaa laittaa NMI korvan taakse harjoittelupaikkana, sillä Instituutissa suunnitellaan ja rakennetaan oppimispelejä ja -ympäristöjä. Juha-Matti mainitsi esimerkiksi Ekapeli-Matikka virtuaalipelin päivityksen hankkeen olevan vireillä!
Lisäksi Juha-Matti esitteli Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin ylläpitämän Lastentutkimusklinikan toimintaa; klinikka on erikoistunut lasten oppimisen esteiden tutkimiseen ja oppimisvaikeuksien kuntouttamiseen sekä tarjoaa ensitietoa hankkeiden pohjalta siitä, mikä opetuksessa ja tukitoimissa toimii ja mitkä osa-alueet vaativat kehitystä.
Tiistain iltapäiväkahvit jännittivät minua osallistujana, sillä esitteessä ohjelma oli ruotsiksi. Kaivoin sanakirjani valmiiksi esille ja osallistuin iltapäiväkahveille avoimin mielin. Onnekseni suurin osa kahvien aiheista esiteltiin suomeksi, joskin ruotsi oli mausteena mukana. Kahvien aiheena olivat varmasti jokaiselle erityispedagogiikan opiskelijalle tuttu Positiivisesti Ryhmässä Oppimisen koulu eli Prokoulu (eller ProSkola på svenska), itsesäätely ja käyttäytymisen tukeminen. Toiminnasta olivat kertomassa professori Hannu Savolainen ja projektitutkija Henrik Husberg. ProKoulussa pääosaan nousee positiivisella ja vahvistavalla palautteella tukeminen sekä koulun yhteiset, selkeät struktuurit ja käyttäytymisenodotukset. Keskiössä ovat näkyvä käyttäytyminen ja positiivinen palaute. Lisätietoa saat osoitteesta www.prokoulu.fi.
Reilun tunnin mittaisista iltapäiväkahveista parhaiten piirtyivät mieleen Hannun kommentti siitä, miten hanke pyrkii johtamaan tiedolla ja Henrikin muistutus siitä, että ProKoulu ei ole pelkästään oppilaiden käytöstä tukevaa toimintaa. Se vahvistaa myös opettajien kollektiivista pystyvyyttä, kun positiivinen palaute otetaan mukaan työpaikan arkeen vahvasti. Nämä ovatkin hyviä vinkkejä ja huomioita ulkopuolelta opiskelijalle opettajankoulutuksessa, jossa keskitytään vahvasti oppilaiden opettamiseen ja tarpeisiin. Hyvä työyhteisö ja positiivisen ajattelutavan kulttuuri on tärkeää tulevassa työssä!
Kahveille osallistui yleensä noin 10 henkilöä, joten kysymyksiin sai hyvin yksilöllisiä vastauksia. Ehdimmekin tiistaina keskustella esimerkiksi etäkoulun vaikutuksesta oppilaiden käytökseen ja miten oppilaiden käyttäytymistä ja itsesäätelyn taitoja voidaan tukea Zoomin tai Teamsin välityksellä tapahtuvassa opetuksessa. Henrik muistutti, että etäopetuksessakin on tärkeää selventää käyttäytymisodotukset koulupäivän alussa ja välittää niistä tieto myös kotiin. Lisäksi on hyödyllistä säilyttää yhtenäiset toimintatavat etäkoulusta huolimatta sekä huolehtia että opettajat ja ohjaajat antavat selkeää ja positiivista palautetta.
Torstain päiväkahvit jatkoivat Positiivisesti Ryhmässä Oppimisen aiheesta varhaiskasvatuksen näkökulmasta. ProVaka-hankkeesta oli kertomassa tutkijatohtori Anne Karhu. ProVakassa positiivisen ryhmässä oppimisen ja positiivisen palautteen hyväksi todettua toimintamallia suhteutetaan varhaiskasvatukseen ja pyritään näin tukemaan sosiaalisia taitoja. Pohdimme Zoomin välityksellä muun muassa sitä, miten Positiivisesti Ryhmässä Oppiminen vaikuttaisi oppilaiden käytöksen tukemiseen ja itsesäätelyn taitoihin, mikäli toimintamalli olisi käytössä sekä varhaiskasvatuksessa että peruskoulussa.
Annen jälkeen ääneen pääsi Päivi Moisio. Päivi työskentelee NMI:n varhaisen tuen hankkeessa, Leikitään ja Keskitytään Yhdessä (LeKe-hanke, www.keskitytään.fi). LeKe-hankkeessa tuetaan pienten, vilkkaiden lasten itsesäätelyä ja vahvistetaan toiminnanohjauksen taitoja leikin kautta. Leikkiessä pyritään edistämään elämän ydintaitojen, kuten uuden oppimisen, sosiaalisen yhteistoiminnan ja pitkäjänteisyyden opettelua. Näiden taitojen oppiminen ja harjoittelu näkyvät positiivisesti koulumenestyksessä, kaveritaidoissa ja jopa aikuisena ihmissuhteiden muodostamisessa. Tärkeimpänä näkökohtana Päivi totesi, että LeKe-hankkeen kautta lapset ja vanhemmat saavat vertaistukea ja vanhemmille muodostuu positiivinen kuva lapsen kanssa vietetystä ajasta vilkkaudesta huolimatta, jolloin yhteinen aika lisääntyy. Opiskelijalle torstain tietopaketti tarjosi syvempää ymmärrystä siitä mitä itsesäätelyn taidot ovat ja miten ne vaikuttavat oppilaaseen yksilönä sekä miten vilkkaita oppilaita voi tukea paremmin.
Viikon viimeiset iltapäiväkahvit vietettiin HAHKU-hankkeen parissa, josta kertomassa olivat Juha Lahti ja Suvi Ylönen. HAHKU-hanke keskittyy hahmottamisen ongelmien tutkimiseen ja tukemiseen ja on pääasiassa aikuisille suunnattu toimintamalli, jota voi toki soveltaa nuoremmillekin oppilaille. Hahmotusvaikeudet tarkoittavat ajattelutoiminnan haasteita, jolloin aistihavainnoista ei pystytä muodostamaan mielekästä, toimintaa tukevaa mielikuvaa. Hankkeessa onkin kehitetty Hahmola-oppimisympäristö, jossa hahmottamista pääsee harjoittelemaan ja vahvistamaan esimerkiksi palapelien, ”etsi tavara”-harjoitusten ja ajan hahmottamisen harjoitusten avulla. Hankkeessa on kerätty lisäksi kokemusasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden kommentteja ja kokemuksia, joiden avulla voi tutustua siihen, mitä hahmotuksen vaikeudet ovat ja miten ne ilmenevät. Hankkeeseen ja oppimisympäristöön pääset tutustumaan täältä www.hahku.fi.
Kaikilla iltapäiväkahveilla esille nousi selkeästi tiedolla johtaminen, positiivinen pedagogiikka sekä selkeät ja toteutettavissa olevat keinot tukea autonomiaa ja oppilaiden itsesäätelyä. Suosittelen NMI:n tulevia avoimia ovia kaikille oppimisesta ja oppimisen tukemisesta kiinnostuneille, erityisesti alalla työskenteleville ja opiskelijoille! Lyhyet ja ytimekkäät tietopaketit tarjosivat etenkin opiskelijalle mahdollisuuden kurkistaa tutkimusten ja hankkeiden maailmaan valottaen tulevia urapolkuja.