Nuorten stressi on yleistynyt ja nykyään lähes 30-40 % nuorista kertoo kokevansa stressiä. Apulaisprofessori Noona Kiuru on kiinnostunut siitä, miten nuorten kokemaa stressiä voidaan vähentää ja miten nuorten hyvinvointia voidaan lisätä. Kiuru johtaa TIKAPUU ja Nuorten Kompassi Plus -tutkimushankkeita, joiden osana on tutkittu Nuorten Kompassi -verkko-ohjelman toimivuutta nuorten hyvinvointitaitojen edistämisessä. Nuorten Kompassi pyrkii edistämään nuorten hyvinvointia, kaverisuhteita ja elämän suunnittelua yksilölliset tarpeet huomioiden.
Kertoisitko hieman itsestäsi ja mitä olet tutkinut urasi aikana? Miten olet päätynyt kyseiseen työhön?
Olen Noona Kiuru, kehityspsykologian apulaisprofessori Jyväskylän yliopistossa, psykologian laitoksella. Vapaa-ajalla harrastan salibandyä, joogaa ja ratsastusta. Tiesin pitkään, että haluan opiskella psykologiaa ja erityisenä mielenkiinnon kohteena oli kliininen psykologia, ihmismieli ja nuorten kanssa työskentely. Ollessani nuorena kesätöissä puutarhatyöntekijänä Espoossa hautausmaalla eräs työkaveri suositteli Jyväskylän yliopiston psykologian laitosta. Päätin hakea ja 18-vuotiaana muutin Jyväskylään psykologian opintojen pariin. Maisteriopintojen lopussa avautui mahdollisuus tehdä väitöskirjaa nuorten kaverisuhteisiin liittyen ja toimia tutkimusavustajana. Ensin ajattelin, että teen väitöskirjan ja siitä sitten jatkuu kliininen työura, mutta toisinhan siinä kävi ja kiinnostus tutkimukseen sekä erilaisiin tutkimusmenetelmiin vei mukanaan.
Väitöskirjan jälkeen tutkimus on jatkunut monipuolisena. Olen tutkinut opettajien ja perheen merkitystä sekä kehitysympäristöjen välisiä vuorovaikutuksia ja niiden yhdysvaikutuksia nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. FinEdu- ja Kohti Työelämää -hankkeiden ohella olen tehnyt paljon hommia myös Alkuportaat-hankkeessa, joka oli yksi Oppimisen ja Motivaation huippututkimusyksikön suurimmista hankkeista. Viime vuosina olen vetänyt omia hankkeitta, kuten TIKAPUU-pitkittäistutkimusta, jossa on yhdistetty kehitys- ja neuropsykologiaa sekä Nuorten Kompassi interventiohanketta, jossa yhdistyy kehityspsykologian ja kliinisen psykologian lisäksi myös graafinen ja IT-osaaminen.
Työskentelit vuosina 2013-2017 Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletinin päätoimittajana sekä kehitit lehden sisältöjä ja rakennetta pitkäjänteisesti ja menestykkäästi. Onko sinulla tällä hetkellä meneillään jotain yhteistyötä NMI:n kanssa tai mahdollisesti tulossa tulevaisuudessa?
Tiivis yhteistyö NMI:n henkilöstön kanssa jatkuu edelleen ja tutkimusyhteistyötä on myös Lastentutkimusklinikan kanssa. NMI on ollut yhteistyökumppanina myös Nuorten Kompassi -hankkeessa.
Siirtymä alakoulusta yläkouluun on monelle nuorella varmasti hyvin stressaavaa ja muutosten täyteistä aikaa. Miten nuorten vanhemmat ja opettajat voisivat tukea nuoria tässä siirtymävaiheessa?
Kehityksellisestä näkökulmasta tässä vaiheessa nuoren elämässä tapahtuu paljon monenlaisia muutoksia. Siirtymän myötä voi tapahtua isojakin muutoksia sosiaalisessa ympäristössä ja kaverisuhteissa. Myös opettajasuhteet muuttuvat, kun enää ei ole se sama opettaja vaan opettajia on monia yhden päivänkin aikana. Yläkoulussa tulee myös uusia oppiaineita ja akateemiset haasteet voivat kasvaa. Myös koulun sijainti ja koulumatka voivat muuttua. Nuorilla voi ilmetä stressiä, mutta myös varmasti monia myönteisiä odotuksia.
Tässä vaiheessa vanhempien tulisi olla läsnä ja kuunnella, millaisia huolia nuorella on. Vaikka nuori alkaa itsenäistymään vanhemmistaan, niin vanhemman tuki on nuorelle erittäin tärkeää. Vanhemman tulee olla aidosti kiinnostunut siitä, miten nuorella menee. Siirtymävaiheessa opettajien voi olla rakenteellisestikin hyvin haastavaa olla nuoren tukena. Nuoret kokevatkin siirtymävaiheessa, että suhde opettajaan voi tuntua etäisemmältä. Koulussa voidaan kuitenkin yleisesti tukea nuorten hyvinvointia siirtymävaiheessa tutustumalla uuteen kouluun, ryhmäyttämällä nuoria sekä huolehtimalla siitä, että kaikki pääsevät porukkaan mukaan ja saisivat kavereita.
Nuorten Kompassi on pelillinen verkko-ohjelma, joka kestää viisi viikkoa. Kertoisitko hieman tarkemmin sen rakenteesta?
Nuorten Kompassi on verkko-ohjelma, joka pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT), jonka perusideana on selkeyttää omia omassa elämässä olevia itselle tärkeitä asioita, jotka tuovat iloa. Verkko-ohjelman tarkoituksena on kehittää nuoren hyvinvointitaitoja, esimerkiksi elämän merkityksen etsintää, tietoisuustaitoja sekä itsemyötätuntoa. Se on lyhyt, viisi viikkoa kestävä ohjelma. Joka viikko avautuu uusi viikkoetappi, jossa on omat tavoitteet. Sen viikon ajan tehdään aina siihen teemaan liittyviä tehtäviä ja sitten siirrytään seuraavaan. Verkko-ohjelma ohjaa nuoria muun muassa pohtimaan omaa elämäänsä ja sen suuntaa, tunnistamaan ja käsittelemään omia ajatuksiaan ja tunteitaan sekä ottamaan tarkkailijan näkökulmaa omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Nuoria kannustetaan myös kyseenalaistamaan ja uudistamaan tarinoita itsestään ja autetaan huomaamaan, miten ystävällisyys itseä ja muita kohtaan vaikuttaa hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Tehtävät ovat pelinomaisia ja sisältävät erilaisia pohdintaosuuksia ja videoita. Uusimpaan ohjelmaversioon on myös kehitetty Verkkokoutsi, joka muistuttelee ohjelmasta ja antaa pienimuotoista palautetta. Ohjelmaa kehitetään yhteistyössä nuorten kanssa.
Millaisia vaikutuksia Nuorten Kompassilla on ollut ja miten se on otettu vastaan nuorten keskuudessa?
Vuonna 2017 tehdystä pilottitutkimuksesta on saatu lupaavia tuloksia siitä, että Nuorten Kompassilla voitaisiin edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää nuorten kokemaa stressiä. Paljon on kuitenkin vielä aineistoa ja palautetta prosessoinnissa, joista saadaan vielä lisää tietoa ja julkaistaan myöhemmin. Yleisesti Nuorten Kompassi on otettu nuorten keskuudessa vastaan hyvin ja siitä saatu palaute on ollut hyvää. Lisäksi olemme saaneet nuorilta paljon arvokkaita kehitysehdotuksia.
Nuorten Kompassi on ollut tutkimuskäytössä keskisuomalaisilla nuorilla. Onko sovellus tarkoitus laittaa valtakunnalliseen jakoon tulevaisuudessa?
Suurimmaksi osaksi Nuorten Kompassia ovat kokeilleet keskisuomalaiset nuoret, mutta ohjelma on ollut myös valtakunnallisesti käyttökokeilussa. Ensi keväänä olisi tarkoitus tehdä taas valtakunnallista käyttökokeilua ja ohjelman käytettävyystutkimusta eri ympäristöissä. Tavoitteena on, että Nuorten Kompassi saataisiin kaikille käyttöön. Sitä ennen on kuitenkin ratkaistava laajempaan käyttöönottoon liittyviä eettisiä ja ohjelman ylläpitoresursseihin liittyviä kysymyksiä.
Mitä terveisiä lähettäisit NMI:n uutiskirjeen lukijoille?
Voimia ja aurinkoa poikkeukselliseen syksyyn! Muistakaa pitää huolta itsestänne ja toisistanne tänä aikana
Lisätietoa Nuorten Kompassi Plus -hankkeesta löydät osoitteesta: www.jyu.fi/nuortenkompassiplus
Kirjoittanut Pinja Hytönen, kasvatustieteen kandidaatti, harjoittelija