Neljässä EU-maassa käynnissä oleva SWPBS-tutkimushanke tähtää inklusiivisen ja tasa-arvoisen toimintakulttuurin kehittymiseen kouluissa
Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti (NMI) ovat tehneet pitkään tutkimusyhteistyötä käyttäytymisen tukimuotojen kehittämisessä ja niiden vaikuttavuuden tutkimisessa. Nyt esittelyssä on Jyväskylän yliopiston ja kolmen itäsuomalaisen kunnan (Kontiolahti, Lappeenranta ja Varkaus) yhteinen tutkimushanke. EU:n Erasmus+ “Building School-Wide Inclusive, Positive and Equitable Learning Environments Through A Systems-Change Approach” (SWPBS) -tutkimushanke tähtää inklusiivisen ja tasa-arvoisen toimintakulttuurin kehittymiseen kouluissa.
Perustana on kaikille yhteinen vahva koko koulun kattava sosioemotionaalinen käyttäytymisen tuki, jossa koulukohtaisesti määriteltyjä käyttäytymisodotuksia opetetaan systemaattisesti ja käyttäytymistä ohjataan ensisijaisesti positiivisella palautteella. Kehittämistyössä kouluyhteisö sitoutuu pitkäjänteiseen käyttäytymisen tuen kehittämiseen, toivottua käyttäytymistä vahvistavien menetelmien käyttöön sekä yhteisiin ei-toivottuun käyttäytymiseen puuttumisen tapoihin. Kehittämistyön tavoite on sama kaikissa neljässä hankkeeseen osallistuvassa EU-maassa (Kreikka, Kypros, Romania ja Suomi). Suomessa SWPBS-malliin pohjautuvaa käyttäytymisen yleistä tukea on jo pitkään kehitetty ja tutkittu Jyväskylän yliopiston, NMI:n ja Itä-Suomen yliopiston ProKoulu-hankkeessa sekä NMI:n ruotsinkielisessä ILS – InLärning och Stöd i finlandssvenska skolor -hankkeessa. SWPBS-hankkeen myötä tätä koko koulun käyttäytymisen tukea kehitettään ja tutkitaan nyt myös Kreikassa, Kyproksella ja Romaniassa.
Suomessa SWPBS-hanke painottuu tehokkaampien ja yksilöllisempien käyttäytymisen tukemisen muotojen tutkimukseen suuntautuen niihin oppilaisiin, joille käyttäytymisen yleinen tuki on osoittautunut riittämättömäksi. SWPBS-hankkeeessa tutkittavina yksilöllisen tuen muotoina ovat Check in Check out (CICO) – ja Check in – Check Out Plus (CICO Plus) –tukimallit. SWPBS-hankkeen tutkimus toteutetaan Suomessa kokeellisena yksittäistapaustutkimuksena kolmella eri paikkakunnalla: Kontiolahdella, Lappeenrannassa ja Varkaudessa. Tutkimus toteutuu kouluissa, joissa koko koulun kattava vahva yleinen tuki on rakennettu ProKoulu-ohjelman periaatteiden mukaisesti. SWPBS-tutkimushankkeen tavoitteena on yhteistyössä koulujen kanssa selvittää CICO-tuen vaikuttavuutta erilaisiin käyttäytymisen haasteisiin sekä moniammatillisesti toteutuvan CICO Plus -tuen vaikuttavuutta niiden oppilaiden käyttäytymiseen, joille perus CICO-tuki on osoittautunut riittämättömäksi.
SWPBS-hankkeessa työskentelevä erityispedagogiikan tutkijatohtori Anne Karhu kertoo tukimallien sisällöstä ja tavoitteista. Karhu on tehnyt väitöskirjansa CICO-tuesta ja ollut mukana käyttäytymisen tuen tutkimuksessa ja kehittämisessä eri koulutusasteille ja tuen portaille. SWPBS-hankkeessa tehtävä tutkimus on jatkoa Suomessa aikaisemmin tehdylle CICO- ja CICO Plus -tukimallien tutkimukselle.
Onko CICO-tuki tehokasta ja mihin CICO-tuen vaikuttavuus perustuu?
Aikaisemman tutkimuksen perusteella CICO-tuen avulla saadaan selkeää helpotusta käyttäytymisen haasteisiin noin 80 prosentille tuen piiriin ohjautuneista oppilaista. CICO-tuen vaikuttavuus perustuu keskeisiin käyttäytymispsykologisiin periaatteisiin, joita sovelletaan oppilaan luontaisessa toimintaympäristössä. Tilanteiden ennakointi, käyttäytymisodotusten selkiinnyttäminen ja kohdennetun positiivisen palautteenannon lisääminen ovat CICO-tuen keskeiset vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on, että tukijakson myötä oppilas oppii toivottua tilannekohtaista käyttäytymistä jota ympäristö tukee positiivisen palautteen annon kautta. CICO-tukeen kuuluu myös vahvasti kodin ja koulun välinen tiivis yhteydenpito, mikä puolestaan edistää kasvatuskumppanuutta. CICO-tuen käyttöönottoa tukee työtavan selkeä rakenne ja se, ettei mallin toteuttaminen ole koulussa kohtuuttoman työlästä tai kallista.
Miten CICO Plus -tuki eroaa CICO-tuesta ja mikä on sen tavoitteena?
CICO Plus on jo intensiivisempi tuen muoto ja sitoo siksi myös koulujen resursseja enemmän. CICO Plus -tuki räätälöidään yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön kanssa vastaamaan oppilaan yksilöllisiä tuen tarpeita. Tuen suunnitteluvaiheessa käydään läpi koulupäivään kuuluvia haastavia tilanteita ja tuetaan oppilaan sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä yksilöllisen tuen ja ohjauksen avulla. CICO Plus -tuki rakentuu oppilaan CICO-tuen päälle siten, että CICO-tuen päivittäiset rutiinit (aamujen Check in -tapaamiset, iltapäivien Check out -tapaamiset, päivittäinen pistekortin käyttö sekä yhteistyö kodin kanssa) jatkuvat. Lisäksi CICO Plus tuen aikana oppilas saa entistä intensiivisempää ohjausta koulupäivän aikana koulussa toimimiseen ja työskentelyyn Plussa-tapaamisten myötä. Vahvennetun tuen myötä aikuisen oppilaalle antama yksilöllinen ohjaava palaute ja kannustus lisääntyvät.
Miten CICO- ja CICO Plus -tuki linkittyvät ProKouluun?
CICO- ja CICO Plus -tukimallit nojautuvat vahvasti ryhmän ja koko koulun yleiseen käyttäytymisen tukeen, erityisesti yhteisesti sovittuihin käyttäytymisodotuksiin sekä systemaattiseen toivotun käyttäytymisen huomioimiseen. ProKoulun malli luo erinomaisen strukturoidun pohjan käyttäytymisen tuen vahvistamiselle ja tukimallien linkittämiselle osaksi koulun kolmiportaista käyttäytymisen tukea. Tavoitteena on tunnistaa tukea tarvitsevat oppilaat riittävän varhaisessa vaiheessa ja ohjata heidät tarvittavan tuen piiriin. ProKoulu toimintamalli selkiinnyttää toimintaympäristöä aikuisten yhdenmukaisen ja kannustavan käyttäytymisen ohjaamisen kautta. Tuen kaikissa vaiheissa toteutuvat samat tutut ProKoulu periaatteet.
NMI:n ruotsinkielisessä ILS-hankkeessa tullaan tekemään myös CICO- ja CICO Plus -tutkimusta kouluissa, joissa käyttäytymisen yleinen tuki pohjautuu ProKoulun periaatteisiin.
Lisätietoa:
SWPBS-tutkimushanke ja yhteystiedot Jyväskylän yliopiston sivuilla: www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/kotisivut/swpbs-erasmus
Tutkimushankkeen viralliset sivut ja tietoa positiivisesta käyttäytymisen tuesta: www.pbiseurope.org/fi
Lisätietoa ProKoulu-hankkeesta: www.prokoulu.fi
Lisätietoa ILS-hankkeesta: ILS-hanke: www.inlarningochstod.fi
Tutkimuksia
Karhu, A., Närhi, V., & Savolainen, H. (2018). Inclusion of pupils with ADHD symptoms in mainstream classes with PBS. International Journal Of Inclusive Education, 22(5), 475–489. https://doi.org/10.1080/13603116.2017.1370741
Karhu, A., Närhi, V., & Savolainen, H. (2019). Check in-check out intervention for supporting pupils’ behaviour: effectiveness and feasibility in Finnish schools. European Journal of Special Needs Education, 34(1), 136–146. https://doi.org/10.1080/08856257.2018.1452144
Karhu, A., Savolainen, H., & Närhi, V. (2018). Yhteistyö ja psykologisen tiedon soveltaminen tukevat ADHD-oireisen oppilaan toimintakykyä koulussa. Psykologia 53 (2-3), 76–88. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-2522495
Karhu, A., Paananen, M., Närhi, V., & Savolainen, H. (painossa). Implementation of the inclusive CICO Plus intervention for pupils at risk of severe behaviour problems in SWPBS schools. European Journal of Special Needs Education.
Maggin, D., Zurheide, J., Pickett, K., & Baillie, S. (2015). A Systematic Evidence Review of the Check-In/Check-Out Program for Reducing Student Challenging Behaviors [Review of A Systematic Evidence Review of the Check-In/Check-Out Program for Reducing Student Challenging Behaviors]. Journal of Positive Behavior Interventions, 17(4), 197–208. SAGE Publications. https://doi.org/10.1177/1098300715573630
CICO-käsikirja: Karhu, A., Paananen, M & Närhi. V. (2017). Kummi 17. Check in Check out (CICO) – toimintamalli käyttäytymisen yksilölliseen tukemiseen. Jyväskylä: NMI.
