Oppimista tapahtuu melkein vahingossa
Tutkimuksen mukaan lukuteatteritoiminta äidinkielen erityisopetuksen muotona kohentaa niin lukusujuvuutta kuin -motivaatiotakin. Samalla kehittyvät myös oppilaan esiintymistaidot ja usko omaan pystyvyyteen lukijana ja esiintyjänä.
Niilo Mäki Instituutissa toteutetun tutkimuksen mukaan lukuteatteritoimintaan osallistuneet hitaasti lukevat 3.–4.-luokkalaiset oppilaat kehittyivät yhtä paljon lukemisessa kuin koulun tukea saaneet oppilaat. Tulosten perusteella pienryhmätoimintana toteutettavaa lukuteatteria voidaan suositella käytettäväksi esimerkiksi osana lukemisen erityisopetusta. Lukuteatterissa oppilaat harjoittelevat lukemista näytelmätekstin avulla, lukien ja tulkiten roolihahmojen repliikkejä. Tässä tutkimuksessa puolet lukuteatteriryhmistä myös valmisti näytelmän esitykseksi muille koululaisille. Lukuteatteriryhmiä ohjasivat koulujen ulkopuoliset, perehdytyksen saaneet draamakasvatuksen opiskelijat.
Draamallisten menetelmien vaikutuksista oppimiseen ja motivaatioon on tehty vasta vähän määrällistä tutkimusta suurella joukolla osallistujia. Lukuteatterin vaikuttavuutta ei myöskään ole tutkittu aiemmin Suomessa.
Tulokset osoittivat myös, että lukuteatteri nähtiin mielekkäänä tapana harjoitella lukemista, ja siitä pidettiin selvästi enemmän kuin koulun tarjoamasta tuesta. – Yhdessä tekemisen ilon näki ryhmän toimintaan heittäytyvistä lapsista. Yrittämisen rohkeus parani monilla osallistujilla, minkä näen tärkeänä. Kun uskaltaa yrittää ja asettaa itsensä likoon, silloin varmasti tapahtuu myös kehitystä taidoissa, kertoo tutkimushankkeen koordinaattori, useita lukuteatteriryhmiä ohjannut Enni Junttila.
– Oli hauskaa nähdä, kuinka oppilaat innostuivat huomaamattaan lukemaan tekstejä useita kertoja. Toistot harjaannuttivat lukemista, eikä tekeminen silti tuntunut heistä puurtamiselta, koska keskiössä oli roolin esittäminen ääneen lukemisen harjoittelun sijaan. Lisäksi esitykseen valmistautuminen motivoi oppilaita, Junttila jatkaa. Tämä näkyi myös tuloksissa: näytelmän esittäneiden lukuteatteriryhmien oppilaiden esiintymiseen liittyvä minäpystyvyys (ts. varmuus omista taidoista) kehittyi tutkimusjakson aikana muita tutkimusryhmiä selkeämmin.
– Aiemmissa, lähinnä laadullisissa tutkimuksissa on havaittu draamakasvatuksen tukevan oppilaiden itseluottamusta ja osallisuuden tunnetta, mitä tämä tutkimus edelleen vahvistaa. Tällainen tutkimus on tärkeää, koska draaman asema koulussa ei ole Suomessa, eikä aina maailmallakaan, itseoikeutettu, sanoo hankkeen asiantuntijana toimiva Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston draamakasvatuksen yliopistonopettaja Tuija Leena Viirret.
Viirteen mukaan draamatyöskentelystä erityisen tekee se, että siihen yhdistyy ilo yhdessä tekemisestä ja yhdessä onnistumisesta. Draaman kautta oppiminen on kokonaisvaltaista, jolloin kehittyvät myös monet muut taidot kuin itse sisällön hallinta.
– Lukuteatterissa kaikki oli tosi kivaa. Tykkäsin lukemisen harjoittelusta, mutta parasta oli esitykseen valmistautuminen ja esittäminen, kertoo lukuteatteriin osallistunut Nella. – Joskus jännitti, mutta hyvällä tavalla. Suosittelen lukuteatteria, sinne kannattaa mennä!
Hankkeessa tutkitaan lisäksi, kuinka sanojen tunnistamiseen liittyvät silmänliikkeet muuttuvat lukusujuvuuden kehittyessä, ja millaisia yhteyksiä lukutaidon ja motivaation välillä ilmenee. Lisäksi hankkeessa kehitetään verkkovälitteisiä arviointimenetelmiä. ReadDrama-tutkimushanke on Suomen Akatemian rahoittama, ja sen tutkijoina toimivat akatemiatutkija, PsT Jarkko Hautala sekä tutkijatohtori, PsT Miia Ronimus. Draamatyöskentelystä vastaa draamakasvatuksen opettaja Enni Junttila (FM), joka myös työskentelee hankkeen koordinaattorina.
Tutustu hankkeeseen osoitteessa readdrama.nmi.fi ja seuraa uusimpia kuulumisia Facebookin kautta.
Lisätietoja antavat:
Enni Junttila Jarkko Hautala
Tutkimuskoordinaattori Akatemiatutkija
enni.junttila@nmi.fi jarkko.hautala@nmi.fi
040 662 5156 040 805 3487