Land Ahoy! -materiaaleilla tuetaan lasten englannin kielen äännetietoisuutta hauskalla ja luovalla tavalla
Kielitaito kuuluu kaikille -hankkeissa noin 500 oppilasta esikouluikäisistä 2. luokkalaisiin pääsi osallistumaan merirosvoseikkailuun lukuvuosina 2017-2019. Hanke toteutettiin Muuramessa ja Laukaassa. Seikkailun lomassa harjoiteltiin erityisesti englannin kielen hauskoja äänteitä ja äännetietoisuuden taitoja, tärkeää käyttökelpoista sanastoa unohtamatta. Tavoitteena oli vahvistaa oppilaiden englannin kielen opiskelun taitoja erityisesti äännetietoisuuteen keskittyen, jotta kielen oppiminen olisi helppoa myös niille, joille äänne-erottelu voi olla haastavaa myös suomen kielellä.
Hankkeessa käytetyt materiaalit koottiin yhteen ja tuotoksena valmistui Land ahoy! – materiaalipaketti kaikkien englanninopettajien käyttöön. Haastattelussa Hanna Pöyliö, Päivi Poutiainen ja Janne Nurmela kertovat tarkemmin Land Ahoy! -materiaalista ja sen merkityksestä äännetietoisuuden tukemisessa.
Kertoisitteko itsestänne ja omista taustoistanne?
Päivi Poutiainen: Olen ammatiltani englanninopettaja ja olen tehnyt suurimman osan työurastani alakoulussa. Minulta löytyy myös erityisopettajan pätevyys ja tein aikoinaan vuoden verran laaja-alaisen erityisopettajan töitä, mutta sitten palasin takaisin englanninopetuksen pariin. Olen ollut mukana ideoimassa ja tekemässä Land Ahoy! -materiaaleja sekä kokeillut niiden käyttöä käytännön opetustyössä.
Janne Nurmela: Valmistuin englannin opettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017. Opiskelin sivuaineenani erityispedagogiikka, mikä sai minut kiinnostumaan siitä, millaiset opetusmenetelmät tukevat parhaiten niitä oppilaita, joille kielten oppiminen on haastavaa. Olen toiminut lukuvuonna 2018-2019 kiertävänä englannin opettajana muuramessa ja ollut päävastuussa Land Ahoy! -tehtävien tekemisessä.
Hanna Pöyliö: Olen työskennellyt Niilo Mäki Instituutissa monipuolisesti erilaisten lukutaitoprojektien parissa vuodesta 2012 lähtien. Olen Kielitaito kuuluu kaikille -hankkeen pojektikoordinaattori, eli vastaan hankkeen materiaalien koonnista, projektin arvioinnista sekä raportoinnista.
Mitä varten Land Ahoy! -materiaalipaketti on kehitetty ja mitä kaikkea se sisältää?
Land Ahoy! -materiaaleilla tuetaan englannin äännetietoisuuden taitoja esimerkiksi harjoittelemalla ääntämään vieraita äänteitä oikein sekä erottamaan toisiaan lähellä olevia vieraita äänteitä hauskojen tehtävien, pelien ja leikkien avulla. Työtavoissa hyödynnetään leikillisyyttä, pelillistämistä, musiikkia, liikettä ja eri aisteja. Materiaalin tarinallisena elementtinä toimii merirosvoseikkailu, joka lisää draamallisuutta ja leikinomaisuutta tehtäviin.
Minkälaiselle kohderyhmälle Land Ahoy! -materiaalit on suunnattu käytettäväksi?
Materiaalit on suunniteltu käytettäväksi erityisesti esiopetuksesta toiselle luokalle. Tässä ikäryhmässä on myös kokeiltu materiaalien toimivuutta käytännössä. Land Ahoy! sopii kuitenkin myös käytettäväksi ylemmilläkin luokilla, eikä se ole niin tarkasti ikäryhmään sidottu. Jos ylemmän luokan oppilailla on esimerkiksi englannin kielen äänne-erottelussa haastavuutta, sopivat materiaalit myös hyvin heille käytettäväksi.
Millä tavalla englannin äännetietoisuuden taitoja voidaan tukea?
Äänteiden prosessointia ja äännetietoisuutta voidaan harjoitella eri tasoilla ja se on melko samanlainen kognitiivinen taito riippumatta kielestä. Tukemisessa lähdetään liikkeelle siitä, että harjoitellaan erottamaan äänteitä toisistaan ja tunnistamaan erilaisia äänteitä. Esimerkiksi sanasta ‘cat’ saadaan ‘bat’ vaihtamalla alkuun “b”-äänne. Englannin kielessä voidaan periaatteessa käyttää hyvin samanlaisia harjoituksia, mitä suomen kielelläkin tehdään esi- ja alkuopetuksessa. Harjoituksissa opitaan äänteiden tunnistamisen lisäksi sanastoa ja päästään sen lisäksi vähän hassuttelemaan kielellä.
Land Ahoy! -materiaalit on kehitetty tukemaan vieraan kielen opiskelun aloittamista ja niiden avulla tutustutaan erityisesti englannin kielen äänteisiin. Suomen- ja englanninkielessä kirjain-äännevastaavuus poikkeaa merkittävästi toisistaan: englanti on ortografialtaan epäsäännöllinen ja suomi puolestaan säännöllinen kieli. Koska lapsi joutuu omaksumaan englannin kielen opiskelussa ihan erilaisen kirjain-äännevastaavuuden, mihin hän on tottunut, niin materiaaleissa painotetaan erityisesti niitä äänteitä, jotka poikkeavat suomen kielestä. Tarve materiaaleille on noussut esille varsinkin niillä lapsilla, joilla on haasteita kielellisissä taidoissa ja sanojen kirjoitus- tai ääntöasun oppimisessa. Materiaalit auttavat myös niitä lapsia, joilla on lukivaikeutta.
Jotta äänteitä voidaan harjoitella tehokkaasti, ne pitää tehdä oppijoille selkeiksi ja näkyviksi. Pienimpien oppilaiden kanssa on erityisen tärkeää edetä rauhallisesti, että opeteltavan asian määrä ei kasva liian suureksi. Oppimisen on oltava myös innostavaa ja mielenkiinnon ylläpitämiseksi lapsia kiinnostavat materiaalit, aiheet ja menetelmät ovat tärkeitä. Tarinallisuus on hyväksi osoittautunut keino pienimpien oppilaiden kanssa. Kielitaito kuuluu kaikille -hankkeissa oli mukana Land Ahoy! -materiaalit ja merirosvoteema. Oppilaat ratkoivat innokkaasti merirosvoarvoituksia ja oppivat äännetietoisuuden taitoja harjoitusten lomassa.
Minkä takia suullista kielitaitoa ja äännetietoisuutta on tärkeä painottaa jo varhaisessa englanninkielen opiskelussa?
Lasten on tärkeä oppia erottamaan erityisesti niitä englannin kielessä olevia äänteitä, jotka eroavat suomen kielestä. Kieli selkeytyy, eikä kuulosta enää vain epäselvältä massalta, kun havainnoidaan yhdessä siinä erilaisina erottuvia äänteitä. Lapsen voi olla vaikea erottaa äänteitä puheen virrasta, mikä vaikeuttaa eri äänteiden tunnistamista ja oppimista. Äännetietoisuuden taidot eivät harjaannu pelkästään englannin opiskelun sivutuotteena, vaan näitä taitoja on tärkeä opiskella ja harjoitella ihan erikseen.
Kuinka paljon englannin äännetietoisuuden taitoja ja suullista kielitaitoa painotetaan koulun englannin kielen opetuksessa? Onko se mielestänne riittävää?
Suullisen kielitaidon painotus englannin kielen opetuksessa on lisääntynyt, sillä sen tärkeyttä on korostettu viime aikoina paljon. Suullisen kielitaidon ja äännetietoisuuden harjoittamiseen ei ole kuitenkaan annettu kovin tarkkoja ohjeita, joten tavat ja menetelmät jäävät hyvin pitkälti yksin opettajan haltuun. Opetus jää siten helposti vain tiettyihin määrättyihin fraaseihin, eikä se ole silloin välttämättä tarpeeksi spesifiä. Monet oppilaat tarvitsevat kuitenkin yksilöllistä ohjausta ja systemaattista äännetietoisuuden harjoittelua. Äännetietoisuutta harjoittamalla lapset eivät jää yksin puhumisen ja ääntämisen pulmien kanssa, joten näin voidaan lisätä rohkeutta puhua ja käyttää kieltä.
Jos lapsella on haasteita kielen oppimisessa, niin varhainen tukeminen kielen opetuksessa ja äännetietoisuuden taitoihin tutustumisessa on erityisen hyödyllistä. Nämä oppijat tarvitsevat eksplisiittisempää opetusta ja Land Ahoy! -materiaaleissa näitä erityispedagogisia keinoja käytetään koko ryhmän hyväksi.
Opetuksessa on tärkeää tukea myös itse opiskeltavan aiheen lisäksi metataitoja kielen opiskelussa. Meidän hankkeissamme ja materiaaleissamme on keskitytty myös näiden taitojen harjoittelemiseen. Metataidoilla tarkoitetaan opiskelussa esimerkiksi sitä, että lapset oppivat tunnistamaan virheensä ja rohkaistuvat pyytämään apua lisää jonkin asian oppimiseen.
Mikä on mieluisin muistosi englannin kielen opiskelusta?
Päivi Poutiainen: Hain kotipaikkakuntani kirjastosta 80-luvulla c-kasetteja, joissa oli tarinoita englanniksi ja tarinan yhteydessä oli aina tehtäväkirja. Suosikkini oli silloin Uljas Musta, jonka olin lukenut aiemmin kirjana ja kuuntelin sen sitten englanniksi. Tämä tapahtui siis vapaa-ajalla ja kesällä!
Hanna Pöyliö: Kun kielitaitoa oli karttunut tarpeeksi, niin menin Kemijärven kirjastoon lukemaan Seventeen -lehteä. Se oli sellainen konkreettinen hetki, jolloin englannin kielen taidosta oli arjen elämässä hyötyä. Meillä oli myös yläasteella mahdollisuus saada ulkomainen kirjekaveri, kun maksoi kymmenen markkaa!
Janne Nurmela: Varmaan se, kun yläasteikäisenä sain internetin kautta yhdysvaltalaisia ystäviä ja tajusin, että pystyn kommunikoimaan heidän kanssaan varsin sujuvasti.
Minkälaisia terveisiä haluaisitte lähettää uutiskirjeen lukijoille?
Janne Nurmela: Muistakaa, että kieliä on paras oppia hymy huulessa!
Hanna Pöyliö: Puhukaa rohkeasti englantia! Suomalaisille on tyypillistä arastella vieraan kielen puhumisessa, joten pyritään siihen, että ei välitettäisi tätä uudelle sukupolvelle.
Päivi Poutiainen: Ei tarvitse osata ääntää täydellisesti, vaan oppiminen ja kielen käyttäminen on tärkeintä.
Lisätietoa Land Ahoy! – Varhennettua englantia esi- ja alkuopetukseen -materiaalista
