Lukumummi ja -vaari -toiminnan kautta jo 500 vapaaehtoista mummoa ja vaaria innostaa lapsia lukemaan
Adrienn Jalonen on toiminut Lukumummi ja -vaari -toiminnan hankevastaavana vuodesta 2018 lähtien. Toiminnasta on tullut paljon positiivista palautetta niin vapaaehtoisilta, lapsilta, kuin opettajiltakin. Adrienn toivoo, että toimintaa voitaisiin toteuttaa jatkossakin, sillä lukevan aikuisen malli on lapsille hyvin keskeinen lukemiseen innostava tekijä. Lukumummi ja -vaari -toiminnalla voidaan lisätä lasten lukumotivaatiota ja vapaa-ajan lukemista.
Kertoisitko aluksi hieman itsestäsi?
Nimeni on Adrienn Jalonen ja olen väitellyt tohtoriksi unkarin kielestä ja kirjallisuudesta. Olen ollut töissä Niilo Mäki Instituutissa noin viisi vuotta Lukumummi ja -vaari -hankkeen parissa. Aluksi olin harjoittelijana, sitten projektityöntekijänä ja vuodesta 2018 lähtien olen toiminut hankevastaavana.
Kuinka päädyit töihin Niilo Mäki Instituuttiin?
Olin aiemmin töissä Jyväskylän yliopistossa LukiMat -hankkeessa, missä teimme hyvin tiiviisti yhteistyötä Niilo Mäki Instituutin kanssa. Hain sitten työkokeilupaikkaa NMI:ltä ja kysyin, olisiko jossain hankkeessa tarvetta työntekijälle. Pääsin SELDI-hankkeeseen työkokeilijaksi ja tein samalla myös töitä Lukumummi ja -vaari -hankkeen parissa.
Mitä Lukumummi ja -vaari -toiminta on?
Lukumummit ja -vaarit ovat vapaaehtoisia seniori-ikäisiä ihmisiä, jotka käyvät koululla kerran viikossa ja lukevat siellä lapsille noin yhden oppitunnin verran. Suomenkielisille oppilaille suunnatussa toimintamallissa tuetaan lasten lukusujuvuutta ja lukumotivaatiota. Maahanmuuttajaoppilaille suunnattuja toimintamalleja on kaksi. Toisessa maahanmuuttajille suunnatussa toimintamallissa lukeminen tapahtuu suomenkielellä ja sillä pyritään tukemaan suomenkielen lukutaitoa sekä sanavaraston karttumista. Toisessa toimintamallissa taas luetaan maahanmuuttajaoppilaille heidän omalla äidinkielellään.
Kaikki vapaaehtoiset koulutetaan ja perehdytetään Lukumummi ja -vaari –toimintaan. Heille esimerkiksi opetetaan erilaisia luku- ja sanaselitystekniikoita, joita he voivat hyödyntää kouluilla pidettävissä lukutuokioissa. Toiminta alkoi Niilo Mäki Instituutissa vuonna 2012 ja on jatkunut siitä saakka kolmen eri hankkeen aikana. Viimeisin hanke alkoi vuonna 2018 ja siitä on vielä puolet jäljellä. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa.
Lukumummi ja -vaari -toiminnan tavoitteena on, että siitä olisi kaikille osapuolille sekä iloa että hyötyä. Mukavat yhteiset lukukokemukset ja lukevan aikuisen malli ovat lapselle tärkeitä lukemaan innostavia tekijöitä ja vapaaehtoiset mummit ja vaarit puolestaan nauttivat työstään lasten kanssa ja saavat hyvinvointia tukevia elämyksiä. Laadukkaalla perehdytyksellä ja erilaisilla lukutekniikoilla pyritään varmistamaan, että lapset hyötyisivät lukutuokioista mahdollisimman paljon. Toivomme, että toiminta lisäisi lasten vapaa-ajan lukemista ja lukumotivaatiota.
Missä kaikkialla Lukumummi ja -vaari -toimintaa on järjestetty?
Toiminta on lähtenyt liikkeelle Jyväskylästä, missä se aloitettiin yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin kanssa. Sen jälkeen toiminta on levinnyt ympäri Suomea ja kymmenestä MLL:n piiristä yhdeksän on mukana. Pohjois-Pohjanmaa ei vielä ole mukana, mutta toivomme, että heidätkin saataisiin mukaan toimintaan. Vapaaehtoisia on erityisen paljon Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa. Tällä hetkellä vapaaehtoisia on yhteensä noin 500 ja lapsia on mukana toiminnassa ainakin kaksi tai kolme kertaa enemmän.
Kuka voi toimia lukumummina ja -vaarina, ja miten toimintaan pääsee mukaan?
Lukumummi ja -vaari -toiminta edellyttää ainoastaan lukutaitoa ja siihen ovat tervetulleita mukaan kaikki kiinnostuneet. Vapaaehtoisilla ei tarvitse olla kokemusta opetus- ja kasvatusalan töistä. Tälläkin hetkellä mukana olevat vapaaehtoiset ovat työskennelleet hyvin monenlaisissa työtehtävissä. Useimmat vapaaehtoiset ovat tulleet toimintaamme mukaan, kun ovat olleet muutaman vuoden eläkkeellä ja alkaneet kaivata jotakin uutta mielenkiintoista tekemistä.
Toimintaan mukaan pääsemiseksi tulee ilmoittautua joko Niilo Mäki Instituutin tai oman Mannerheimin Lastensuojeluliiton piirin koordinaattorille. Ilmoitamme sitten, milloin seuraava koulutus järjestetään. Koulutukset pyritään useimmiten järjestämään lukukauden alussa, eli elokuussa ja tammikuussa.
Millaista palautetta toiminnasta on saatu?
Olemme saaneet hyvin positiivista palautetta. Opettajat ja koulut ovat pitäneet kovasti tästä toiminnasta. Suomessa vapaaehtoisten työskenteleminen koulussa ei ole vielä kovin yleistä, mutta yhteistyö koulun ja vapaaehtoisten välillä on toiminut hyvin.
Vapaaehtoiset lukumummit ja -vaarit ovat kokeneet työn antoisaksi ja ovat kehuneet sitä, kuinka helppoa toimintaan on ollut lähteä mukaan. He pitävät työtään arvokkaana ja vapaaehtoistyön arvostus näkyy myös muiden ihmisten toiminnassa – lukumummeja ja -vaareja on esimerkiksi kukitettu koulujen juhlatilaisuuksissa.
Lapset ovat ottaneet toiminnan myös todella hyvin vastaan ja on ollut jopa havaittavissa kilpailua siitä, kenellä on oma lukumummi tai -vaari! Lukutuokioista on tullut lapsille yksi tärkeä osa kouluviikkoa ja lukumummit ja -vaarit otetaan halauksin vastaan koulun käytävällä.
Millaista sinun työsi on tämän toiminnan parissa ja mitä kaikkea työhösi sisältyy?
Hankevastaavana olen vastuussa Lukumummi ja -vaari -hankkeen toiminnasta kokonaisuudessaan. Minulle kuuluu muun muassa valtakunnallinen koordinointi ja tiedottaminen. Toiminnan seuranta, siitä saatu palaute ja menetelmien suunnittelu sekä toteuttaminen kuuluvat myös työtehtäviini. Pidän koulutuksia ympäri Suomea ja käyn lisäksi kouluttamassa MLL:n koordinaattoreita sekä vapaaehtoisia. Suunnittelen erilaisia opetuksessa käytettäviä materiaaleja yhdessä graafikon kanssa. On myös erilaisia tempauksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi lukuviikko ja kirjamessut. Kaiken kaikkiaan työni on hyvin monipuolista ja monenlaista tekemistä riittää.
Mikä sinua motivoi työssäsi?
Vapaaehtoisten kanssa työskentely. Heidän kanssaan on mahtavaa tehdä töitä – he ovat koko sydämellään mukana toiminnassa ja saamme heiltä hyviä ideoita toiminnan kehittämiseen. Tapaan vapaaehtoisia vertaistapaamisissa ja koulutuksissa ja se antaa minulle paljon iloa. Työn monipuolisuus ja yhteistyökumppaneiden asiantuntijuuden hyödyntäminen ovat myös työn hyviä puolia.
Mikä on mieluisin lukumuistosi lapsuudesta?
Äitini on ollut äidinkielen opettaja ja kirjastonhoitaja ja isäni on työskennellyt kirjapainoalalla, joten kotonamme on ollut aina todella paljon kirjoja. Unkarilaisista klassikkokirjoista etenkin István Feketen teokset olivat minulle lapsena tärkeitä. Fekete on tunnettu lastenkirjoistaan, joissa hän kertoo luonnosta kauniilla ja lapsille sopivalla tyylillään.
Hieman vanhempana luin paljon Magda Szabón kirjoja. Hän on kirjoittanut paljon sekä nuorille että aikuisille. Luen hänen kirjojaan vieläkin yhä uudelleen ja uudelleen, ja muutenkin luen aika paljon unkarilaista kirjallisuutta.
Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää uutiskirjeen lukijoille?
Niilo Mäki Instituutissa tehdään todella arvokasta työtä lukutaidon eteen – meillä on useampi lukutaitoon liittyvä hanke ja ne kattavat laajasti eri ikäryhmät. Toivon, että tätä toimintaa ylläpidetään ja saisimme jatkossakin mahdollisuuden työskennellä lukutaitoon liittyvien hankkeiden parissa. Olisi mahtavaa, että Lukumummi ja -vaari toimintaan saataisiin jatkossakin rahoitusta, ja että toimintamalli jäisi elämään!
Kirjoittanut Milja Viiliäinen (KK), kasvatustieteen maisteriopiskelija, NMI:n harjoittelija
Pääset tutustumaan tarkemmin Lukumummi ja -vaari -toimintaan täältä