ReadDrama -akatemiatutkimus selvittää lukuteatterin vaikuttavuutta
Akatemiatutkija Jarkko Hautala pukeutuneena velhoksi. Tutkimusta varten draamakasvatuksen yliopisto-opettajat Jarmo Lintunen ja Tuija Viirret kirjoittivat uuden Velhokisat-näytelmän.
Niilo Mäki Instituutin ReadDrama-tutkimushankkeessa tutkitaan lukuteatterin vaikuttavuutta lukemisen kohdennetuna tukena 3.– 4.-luokkalaisilla oppilailla sekä kehitetään lukuteatteriohjelma yleiseen käyttöön. Lukuteatterin avulla oppilaalle voidaan tuottaa merkittäviä oppimiskokemuksia, joilla voi olla pitkäkantoisia vaikutuksia oppilaan lukumotivaatioon ja käsitykseen itsestä oppijana ja lukijana.
Lukuteatterissa lukemista harjoitellaan ilmaisullisesti ja eläytyen draamakasvatuksellisin keinoin. Aiempi tutkimus on osoittanut, että draama on tehokas kielellisten taitojen edistäjä, mutta lukuteatterin vaikuttavuutta lukemisen kohdennettuna tukena ei ole tutkittu kunnolla. Niilo Mäki Instituutissa suoritettavassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa ReadDrama -tutkimushankkeessa tutkitaan lukuteatterin vaikuttavuutta 3.–4.-luokkalaisilla oppilailla, jotka tarvitsevat tukea lukemisessa, sekä kehitetään lukuteatteriohjelma yleiseen käyttöön
“Kyseessä on kansainvälisestikin merkittävä draamakasvatuksen alan vaikuttavuustutkimus”, arvioi hankkeen johtaja akatemiatutkija, PsT, Jarkko Hautala.
Keväällä 2019 on suoritettu pilottitutkimus, jota seuraa laajamittainen vaikuttavuustutkimus Jyväskylän alakouluilla vuosina 2020 ja 2021. Tutkimusryhmään kuuluvat muun muassa draamakasvatuksen asiantuntijat Tuija Leena Viirret ja Jarmo Lintunen Jyväskylän Avoimesta yliopistosta sekä interventiotutkimuksen asiantuntija professori Mikko Aro Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitokselta.
Miksi lukuteatteria?
Draamalliset menetelmät ovat kokonaisvaltaisia, sillä niissä yhdistyy kielellinen ja ei-kielellinen viestinnällinen ilmaisu, mielikuvitus ja leikki osana sosiaalista vuorovaikutusta. Hyvin suunniteltuina ja ohjattuina tällaiset kokonaisvaltaiset pedagogiset menetelmät tiedetään tehokkaiksi.
“Pitkäaikaisten havaintojemme mukaan roolit tarjoavat turvallisen suojan harjoitella itselle uusia taitoja. Tieteellistä tutkimusta draamakasvatuksen vaikuttavuudesta on kuitenkin tehty vähän, joten ReadDrama -tutkimus on tässä mielessä tärkeä ”, toteaa draamakasvatuksen yliopistonopettaja Tuija Viirret.
On mahdollista että jo pienet lapset oppivat tehokkaammin, kun toiminnalla on jokin luonnollinen tavoite ja päämäärä. Lukuteatterissa tällainen tavoite voisi olla esimerkiksi esittää kokonainen näytelmä yleisölle, vaikkakin lukuteatteria voidaan vallan hyvin tehdä myös yksittäisinä harjoitteina ilman esiintymistavoitetta. Lukuteatterissa saman tekstin lukemisella useita kertoja on siis tärkeä tavoite, mikä kannustaa oppilaita lukemaan. Tällainen toistava saman tekstin ääneenlukeminen tiedetään kenties tehokkaimmaksi tavaksi kehittää lukusujuvuutta.
Kuitenkaan kyse ei ole pelkästä teknisestä lukusujuvuudesta: Näytelmäteksti täytyy myös ymmärtää hyvin. Siksi lukuteatterissa pohditaan yhdessä näytelmätekstien sisältämiä merkityksiä. Koska näytelmätekstit ovat niukkoja, niiden sopiva ilmaiseminen vaatii paljon tulkintaa, miettimistä ja ilmaisullisia valintoja. Näin myös luetun ymmärtämisen taidot voivat kehittyä. Tekstin ymmärrys ja repliikkien hallinta on kuitenkin jalostettava vielä sopivaksi ilmaisuksi eli viestinnäksi yleisölle. Koska lopulta ilmaisu välittää muiden reaktioita omaan toimintaan, voisi ilmaisutaidon nähdä vaikuttavan keskeisesti siihen, miten oppilas kokee itsensä lukijana suhteessa muihin.
“Yhdessä lukusujuvuus, luetunymmärtäminen ja tekstin ilmaisu muodostavat niin sanottua syvää lukutaitoa, jonka tukeminen on nousemassa yhdeksi tärkeäksi painopisteeksi pinnallisempia lukutottumuksia korostavassa nykyajassa”, tähdentää Hautala.
Erityisesti niitä oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia, lukuteatterin tarjoamat merkittävät oppimiskokemukset voivat innostaa oppimaan koulussa ja muuttaa heidän käsitystään itsestä oppijana. Lukuteatterissa on myös muita sosio-emotionaalista kehitystä tukevia elementtejä kuten ryhmäytymistä ja itseilmaisua. Siten lukuteatteri saattaakin ensisijaisesti kohentaa oppilaan luku- ja koulumotivaatiota.
Miten lukuteatterin vaikuttavuutta tutkitaan ReadDrama-tutkimuksessa?
Draamakasvatuksen opiskelija Kaisa Eräpuro oli mukana suunnittelemassa lukuteatteri-harjoitusohjelmaa erityispedagogiikan harjoittelujaksollaan. Tässä Kaisa ja Jarkko lukevat näytelmätekstiä ääneen, katso lisää osoitteesta http://readrama.nmi.fi/harjoitusohjelmat
ReadDrama- tutkimuksen osallistujat ovat 3.–4.-luokkalaisia oppilaita, jotka tarvitsevat tukea lukemisessa, sekä heidän ikätasoisesti lukevia luokkatovereitaan. Tutkimushankkeessa lukuteatteriohjelmia on kahdenlaisia: tavoitesuuntautunut lukuteatteri ja harjoitemuotoinen lukuteatteri. Tavoitesuuntautuneessa ryhmässä harjoitellaan yhtenäistä näytelmää ja harjoitemuotoisessa samaa näytelmää harjoitellaan yksittäisinä harjoitteina ilman tarvetta oppia näytelmää ulkoa. Jakson lopuksi kummatkin ryhmät esiintyvät luokkatovereilleen harjoitemuotoisen ryhmän esityksen ollessa sovellettu ja vähemmän harjoiteltu.
Tutkimuksessa selvitetään, onko esiintymistavoite siinä määrin lasten toimintaa määrittävä tekijä, että sillä on vaikutuksia oppimiseen ja motivaatioon. Toisin sanoen tutkitaan sitä, onko tavoitesuuntautunut lukuteatteri harjoitemuotoista tehokkaampi lukutaitojen ja motivaation edistäjä.
Lukuteatteriryhmien lisäksi tutkimuksessa on mukana kaksi verrokkiryhmää, joista toinen saa koulun normaalia tukea lukemisen pulmiinsa, kun taas toinen ryhmä koostuu tyypillisesti lukevista oppilaista. Kaikkien oppilaiden lukutaitoa ja -motivaatiota mitataan monipuolisesti ennen lukuteatteria, sen jälkeen sekä kuuden kuukauden kuluttua harjoitusjaksosta.
Pilottitutkimuksen kautta liikkeelle
Lukuvuonna 2018–2019 suoritettiin valmistavia tutkimuksia yhdellä koululla. Tutkimusta varten kehitettiin uusia tehtäviä rinnakkaisversioineen arvioimaan ilmaisevan ääneenlukemisen, päättelevän luetun ymmärtämisen ja kuunnelmien seuraamisen taitoja sekä lukumotivaation eri puolia. Tulosten mukaan uudet mittarit ovat hyvin toimivia ja tarjoavat uutta ymmärrystä teknisen ja ymmärtävän lukutaidon sekä lukumotivaation välisistä suhteista.
Merkittävä havainto on se, että 3.–4.- luokkalaisilla oppilailla on keskimäärin vielä kosolti kehittymistä lauseiden välisten suhteiden huomioimisessa ja tekstin merkitysten ilmaisemisessa.
“Pidemmän ajan tavoitteeni onkin kehittää uutta teoriaa ja menetelmiä luetun ymmärtämisen perustaitojen arvioimiseen ja opettamiseen. Pitkä kokemukseni lukemisen silmänliikkeiden tutkimuksessa on avannut silmäni sille, kuinka tekstin ymmärtävää lukemista voitaisiin havainnollistaa visuaalisesti”, kertoo Hautala.
Hiukan yllättäenkin käsityksillä itsestä lukijana oli jo tässä iässä voimakkaita yhteyksiä lukutaitoihin. Olisikin siis tärkeää, että koulussa lasten oppijaminäkuvaa tuetaan siten, etteivät he suotta ryhdy aliarvioimaan kykyjään.
Mittareiden kehittämisen jälkeen suoritettiin pilottitutkimus yhdellä koululla, jossa kahta erityyppistä lukuteatteriohjelmaa, tavoitteellista ja harjoitemuotoista, kokeiltiin viiden oppilaan pienryhmissä. Lukuteatterijakson lopuksi kummatkin ryhmät esiintyivät luokkatovereilleen.
Alustavien tulosten mukaan lukuteatteriin osallistuneiden lasten lukusujuvuus kehittyi paremmin kuin vertailuryhmillä. Sen sijaan lukuteatterilla ei havaittu olevan selkeitä vaikutuksia luetun ymmärtämisen tai lukumotivaation kehitykseen näin pienellä otoksella. Nämä tulokset viittaavat siihen, että näytelmätekstien ymmärtämisen harjoitteita ja motivaation mittaamista tulee edelleen kehittää varsinaiseen vaikuttavuustutkimukseen.
Lukuteatterijakson aikana tehtyjen havaintojen mukaan oppilaat pitivät lukuteatterista opetusmuotona, vaikka he lämpenivätkin draamatyöskentelyyn eri tahtia. Kaikki olivat lopulta innolla mukana. Erityisesti roolien omaksuminen ja näytteleminen olivat suosituimpia harjoituksia. Myös esiintyminen jakoi osallistujia toisille sen ollessa alusta asti motivoiva tavoite, kun taas toisia esiintyminen aluksi jännitti. Näytteleminen ja esiintyminen olivat kuitenkin oppilaiden kertomana parhaiten lukuteatterista mieleen jääneitä kokemuksia.
Lukuteatteriryhmiä ohjannut draamapedagogi Enni Junttila huomasi positiivisia muutoksia oppilaissa lukuteatterijakson aikana: “Ryhmien ohjaajana havaitsin ennen kaikkea asenteellisia muutoksia. Osa oppilaista jopa sanoitti epävarmuuden tunteitaan lukemisestaan ääneen työskentelyn ensimmäisillä kerroilla: “Olen huonoin lukemaan.” Tällaisia kommentteja ei enää kuulunut työskentelyn loppupuolella. Uskoisin sen johtuvan tehtävään orientoitumisesta; Lukeminen nähtiin välineenä kohti valmista esitystä, ei ainoastaan lukemisen harjoitteluna. Lukuvuoroista ja tietyistä rooleista jopa kilpailtiin ja lukeminen oli selkeästi toivottua tekemistä.”
Pilottitutkimusta seuraa vaikuttavuustutkimus
Laaja vaikuttavuustutkimus Jyväskylän alakouluilla alkaa kevätlukukaudella 2020. Lukuteattereita ohjaavat koulutetut yliopisto-opiskelijat, jotka opiskelevat draamakasvatusta, luokanopettajiksi, erityisopettajiksi tai psykologeiksi.
Kuhunkin harjoitusryhmään pyritään saamaan 50 oppilasta ja koko tutkimukseen yhteensä 250 oppilasta. Tutkimukseen tarvitaan noin 10 koulua Jyväskylän seudulta ja koulujen rekrytointi mukaan tutkimukseen on parhaillaan käynnissä. Hankkeessa kehitetyt lukuteatteriohjelmat julkaistaan verkossa kaikkien opettajien käytettäväksi. Tutkimustuloksia tullaan julkaisemaan tieteellisinä artikkeleina, opinnäytetöinä ja kongressiesitelminä.
“Lukuteatteri on innostava tapa harjoittaa lukutaitoa ja toivommekin, että mahdollisimman moni koulu Jyväskylän seudulta tarttuisi tilaisuuteen kokeilla lukuteatteria osallistumalla mukaan tutkimukseen”, korostaa Hautala.
ReadDrama-tutkimushankkeesta lisää osoitteessa: http://readrama.nmi.fi/