Tutkimuksen mukaan suuri osa kuudesluokkalaisten vanhemmista osallistuu kotitehtävien tekemiseen
Tutkimusartikkelissa Vanhempien osallistuminen kuudesluokkalaisten kotitehtävien tekemiseen Mari Tunkkari, Kaisa Aunola ja Noona Kiuru (2018) tarkastelevat vanhempien osallistumista kuudennella luokalla olevien lastensa kotitehtävien tekemiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten, kuinka paljon sekä keneltä tulevasta aloitteesta vanhemmat osallistuvat lastensa kotitehtävien tekoon sekä onko lapsen taitotasolla, opiskeltavalla asialla (lukeminen ja kirjoittaminen, vieras kieli, matematiikka) ja sukupuolella yhteyttä vanhempien osallistumiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, onko äidin omalla oppimisvaikeustaustalla ja lapsen opiskelussaan kohtaamilla vaikeuksilla yhteyttä äidin kotitehtävien tekoon osallistumiseen sekä tämän kokemiin positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin kotitehtävätilanteissa.
Tutkimuksen aineisto koostui kuudesluokkalaisista (n = 607) sekä heidän vanhemmistaan (n = 494). Tutkimus on osa TIKAPUU – alakoulusta yläkouluun -hanketta ja aineisto perustuu kuudesluokkalaisille tehtyihin matematiikan ja lukemisen testeihin sekä kyselylomakkeeseen, jossa heitä pyydettiin arvioimaan kokemiaan vaikeuksia lukemisessa, englannissa tai muussa vieraassa kielessä sekä matematiikassa. Vanhempien aineisto perustuu vanhemmille esitettyyn kyselylomakkeeseen, jossa he vastasivat kotitehtäviin osallistumista, kotitehtävien valvontaa ja niissä auttamista koskeviin kysymyksiin. Vanhempia pyydettiin myös arvioimaan kokemiaan tunteita kotitehtävien tekotilanteissa sekä lapsen biologisilla vanhemmilla tai muilla lähisukulaisilla havaittuja pulmia oppimisessa. Tutkimuksessa käsiteltiin vain äitien kokemia pulmia oppimisessa.
Tutkimuksen tulosten mukaan vanhemmista yli puolet raportoi tarkistavansa lapsensa kotitehtäviä vähintäänkin joskus. Noin kolme neljäsosaa vanhemmista raportoi auttavansa kotitehtävissä ja valvovansa kotitehtävien tekoavähintään joskus. Eniten vanhemmat raportoivat auttavansa lasta kokeisiin valmistautumisessa. Kotitehtävien valvontaan aloite tuli useimmin vanhemmilta, kun taas kotitehtävissä auttaminen tapahtui useimmiten lapsen aloitteesta. Vanhemmat osallistuivat kertomansa mukaan eniten vieraiden kielten kotitehtävien tekoon, vähiten puolestaan lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvien kotitehtävien tekemiseen. Poikia vanhemmat auttoivat enemmän lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvissä tehtävissä, tyttöjä taas enemmän matematiikan kotitehtävissä.
Lapsen taitotaso oli yhteydessä vanhemman osallistumisen määrään tutkimuksen tulosten mukaan niin, että mitä heikommat lapsen taidot olivat lukemisessa tai matematiikassa, sitä enemmän vanhemmat osallistuivat kotitehtävien tekoon. Äidin ja lapsen oppimisen pulmien yhteydestä äidin tunteisiin ja kotitehtävien tekemiseen osallistumiseen todettiin, että äidit, joilla itsellään on ollut vaikeuksia oppimisessa, kokivat enemmän negatiivisia tunteita kotitehtävien tekotilanteissa sekä osallistuivat enemmän kotitehtävien tekemiseen. Äidit, joiden lapsilla oli pulmia oppimisessa, kokivat myös enemmän negatiivisia tunteita ja osallistuivat muita äitejä useammin kotitehtävien tekoon. Äitien omien oppimisvaikeuksien sekä lapsen opiskelun pulmien todettiin siis heijastuvan tunnekokemuksiin, joita äideillä on lastensa kanssa kotitehtävätilanteissa.
Tutkimuksen perusteella suuri osa kuudennen luokan oppilaiden vanhemmista näyttäisi olevan mukana lastensa kotitehtävien tekemisessä sekä kokeisiin valmistautumisessa auttamalla niissä sekä valvomalla kotitehtävien tekemistä. Tutkimuksen tulokset toivat uutta tietoa vanhempien osallistumisesta lastensa koulunkäyntiin sekä tukivat myös aiemmin tehtyjä havaintoja esimerkiksi lapsen taitotason ja vanhemman osallistumisen yhteydestä. Myös vanhemman oman oppimisen pulmat osoittautuivat tutkimuksessa merkityksellisiksi vanhempien osallistumisen kannalta, mihin on tärkeää kiinnittää huomiota.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletinissa 1/2018.
Tutustu NMI-Bulletiniin tai tilaa irtonumero osoitteessa bulletin.nmi.fi
Kaisa Silvennoinen, kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen maisteriopiskelija, harjoittelija