Vuoden 2018 suomenruotsalainen erityisopettaja Pia Vataja kertoo, millaista on ollut yhdistää erityisopettajan työ ja projektimaailma toisiinsa.
Pia Vataja tekee merkittävää uraa koulu- ja tutkimusmaailmassa. Pitkän opettajauran lisäksi hän on ollut mukana Niilo Mäki Instituutin ILS-hankkeessa (InLärning och Stöd i finlandsvenska skolor) kehittämässä suomenruotsalaisia työkaluja oppilaiden lukemisen, kirjoittamisen- ja nimeämisen taitojen kartoittamiseen ja seurantaan.
Pia myös tutkii ja luennoi suomenruotsalaisten lasten lukemiseen liittyvistä teemoista. Pian alkuvuosi on ollut kiireinen erityisesti ILS- hankkeen osalta. Haastattelussa hän kertoo, millaista on yhdistää erityisopettajan työ ja projektimaailma toisiinsa
Kerro vähän itsestäsi?
Nimeni on Pia Vataja ja olen valmistunut luokanopettajaksi ja erityisopettajaksi Åba Akademista. Valmistumiseni jälkeen olen tehnyt pitkän uran Tampereella Svenska samskolanissa ensin luokanopettajana, ja myöhemmin erityisopettajana. Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt myös projektitutkijana ILS-projektissa (InLärning och Stöd i finlandssvenska skolor) Niilo Mäki Instituutissa.
Itse olen suomenruotsalainen ja olen kasvanut kaksikielisessä perheessä Tampereella. Perheeseeni kuuluu mies ja kolme aikuista lasta. Tällä hetkellä olen töiden ohella jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopistossa. Vapaa-ajalla tykkään liikkua jumppien ja golf-harrastuksen parissa.
Erityisopettajana työskentelyn lisäksi toimit projektitutkijana ILS-hankkeessa. Kerrotko hieman hankkeen kuulumisia?
ILS eli InLärning och Stöd i finlandssvenska skolor on nelivuotinen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on kerätä tutkimustietoa suomenruotsalaisten lasten oppimisesta ja oppimisvaikeuksista. Hanke jakautuu kahteen osaan, joista toinen osa keskittyy lukemisen, kirjoittamisen ja nimeämisen taitojen tutkimukseen ja toinen itsesäätelyn ja tarkkaavuuden taitojen tutkimukseen. Kohderyhmänä ovat lapset aina esikoulusta viidennelle luokalle saakka. Tavoitteena on tuottaa lukemisen, nimeämisen ja kirjoittamisen normitettuja testi- ja seulontavälineitä.
Vuoden 2019 aikana on ehtinyt tapahtua jo paljon. Tammikuussa pidimme kaksi loppuseminaaria. Toinen seminaari pidettiin Helsingissä ja toinen Vaasassa. Tammikuussa osallistuimme myös Educa-messuille. Nyt olemme kirjoittaneet loppuraportteja ja viimeistelleet käsikirjoja. Kaiken ohella olemme työstäneet artikkeleita toukokuussa ruotisiksi julkaistavaan NMI-Bulletin erityislehteen.
Alkukeväällä alkavat myös koulutukset eri paikkakunnilla. Jo maaliskuussa koulutuksia on Helsingissä, Vaasassa ja Ahvenanmaalla. Tekemistä on siis riittänyt!
Miksi ILS-hanke on sinulle henkilökohtaisesti tärkeä?
Projektiin osallistuminen on ollut tosi mielenkiintoista, antoisaa – ja totta kai myös hektistä. Kun osallistumistarjous ILS-hankkeeseen tuli, ajattelin pääseväni toteuttamaan unelmaani. Työskennellessäni pitkään erityisopettajana, olen havainnut puutteita testeissä, jotka on normitettu suomenruotsalaisille lapsille. ILS on ollut upea mahdollisuus päästä luomaan, kehittämään ja pilotoimaan testejä. Seuraavana tavoitteena onkin materiaalin jalkauttaminen suomenruotsalaisiin kouluihin. Pakko myös mainita, että hyvä tiimi ja työkaverit ovat olleet hanketyössä todella tärkeitä. Kukaan ei pystyisi tähän yksin!
Pakko myös mainita, että hyvä tiimi ja työkaverit ovat olleet projektityössä todella tärkeitä. Kukaan ei pystyisi tähän yksin!
Millaisista asioista työviikkosi koostuu?
Puolet työviikosta toimin erityisopettajana Svenska samskolanissa Tampereella ja loput viikosta keskityn enemmän projektityöhön. Viikkoon kuuluu useita Skype-palavereita, sillä suurin osa ILS-projektissa mukana olevista työskentelee eri puolilla Suomea.
Työtehtävät ovat erilaisia, ja aika paljon pääsen myös reissaamaan. Voisin kuvailla tätä aika tyypilliseksi projektityöksi, sillä työn kiireellisyys vaihtelee. Esimerkiksi tähän päivään on kuulunut koulutusten suunnittelemista ja niihin liittyviä käytännönjärjestelyitä. Päivään mahtui myös hanke- ja datapalaveri. Tämän hetken yksi tärkeimmistä tavoitteista on saattaa käsikirjat loppuun, jotta saamme testit ja seulontavälineet käyttöön huhtikuussa.
Sinut valittiin hiljattain vuoden 2018 suomenruotsalaiseksi erityisopettajaksi, mitä tämä saavutus sinulle merkitsee?
Palkinnon saaminen tuntui todella hyvältä. On tuntunut mahtavalta saada tunnustusta tehdystä työstä. Olen kuitenkin viime aikoina tehnyt paljon töitä sekä koulussa että tutkimushankkeessa. Erityisen mukavaa on ollut huomata, että työkaverit ja muut ihmiset ympärillä ovat huomanneet työni panoksen. Ihmiset ovat lähestyneet ja kommentoineet, että maininta meni oikeaan osoitteeseen. Se on tuntunut kivalta. Mutta totta kai työ jatkuu edelleen normaaliin tapaan!
Onko sinulla kevätterveisiä uutiskirjeen lukijoille?
Mottoni on oikeastaan aina ollut ”Carpe Diem” eli tartu hetkeen. Kun uskaltaa tarttua hetkeen – eikä pelkää mennä oman epämukavuusalueensa ulkopuolelle – elämässä avautuu paljon erilaisia mahdollisuuksia.
Ja ennen kaikkea muistakaa nauttia keväästä!
Tutustu tarkemmin ILS – InLärning och Stöd i finlandssvenska skolor -projektiin osoitteessa inlarningochstod.fi
Tuleviin julkaisuihin pääset jo tutustumaan Niilo Mäki Instituutin Kojussa!
ILS – Individuell Läsning och Skrivning
SSB – Test i Snabb Seriell Benämning
Kirjottaja: Kasvatustieteen maisteriopiskelija Heidi Lindberg